Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Petin miestäni :(
23.07.2010 |
Olemme olleet yhdessä 5 vuotta. Suhde on mielestäni hyvä ja meillä on kaksi lasta.
Eilen tapasin pitkästä aikaa erään perhetutun ollessani ulkona. Hän on juuri eronnut. Tilanne johti toiseen ja petin miestäni. Tämä on ensimmäinen kerta, kun olen ollut uskoton suhteemme aikana.
Tuntuu uskomattoman pahalta. En tiedä pitäisikö kertoa, saako mies kuitenkin jossain vaiheessa tietää ja miten voin elää asian kanssa. Oloni on todella likainen ja kamala. Aikaisemmin ajattelin, että suhteestamme tekee hyvän nimenomaan avoimuus ja rehellisyys. Nyt olen itse rikkonut sen.
Miten toimisit/olisit toiminut tilanteessani?
Kommentit (120)
Riidellään, perkele!
Minulla siis on edes jonkinmoinen lähde esittää. Ja kun seuraan elämää ympärilläni, niin minusta se on aika osuva arvio. Nyt haluaisin kuulla sen perustellun kyseenalaistuksen.
Meillä ei-pettäjillä ei ole tarvetta yrittää puolustaa itseämme millään "lähteillä" tai prosenttiluvuilla. Sinulle tuntuu olevan hirveän tärkeää tolkuttaa tuota, ettei ei-pettäjä ole muita kummempi. Kovin on läpinäkyvää. Kyllä minä ei-pettäjänä olen sinua, pettäjää, kovastikin kummempi. Kun kiinnostunut mies tekee lähestymistunnusteluja, minun valintani on ei kiitos. Näin siksi, että rakastan hyvää miestäni, joka on viettänyt kanssani uskollisesti jo monen monta hyvää vuotta. Ei ole mitään tarvetta pelleilyyn.
Pettäminen ei ole mikään pikku vahinko, joka voi tapahtua tuosta vain puolihuomaamatta kenelle tahansa. Se on aktiivista toimintaa johon kuuluu oma valinta, päätös ja toiminta. Kyllä se mittaa selkeästi sitä, millainen ihminen ja puoliso on kyseessä, ja nämä pettäjien iänikuiset yritykset vähätellä asiaa (ja mollata surkuhupaisasti ei-pettäjiä) vain todistavat tämän kannan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ehdottomasti sitä mieltä, että et kerro!
Yrität nyt vain ajatella, että tehtyä ei saa tekemättömäksi eikä se siitä murehtimalla parane. Nyt keskityt muihin asioihin.
Itse en ole koskaan pettänyt 15 vuoden avioliiton aikana. Ajatuksenakin asia kammotti ja inhotti.
Nyt kun en enää rakasta miestäni, eikä meillä ole enää seksiä, olen pettänyt.
Mutta nyt en tunne mitään katumusta, en pettymystä itseeni. Olen ainoastaan onnellinen, siitä, että minäkin olen haluttu, osaan tyydyttää sittenkin miehen, mies saa kanssani siemensyöksyn, osaan yhdynnän edelleen. Minäkään en ole kuiva jne.
Olet pettänyt luottamuksen, ja rikkonut peruuttamattomasti jotakin liitossanne. Sitäpaitsi, jos se lyö kerran, niin... vai miten se nyt menikään?
Kerran kun pettää, pettää toisenkin. Kohta alat miettiä sitä, kuinka ihanalta se tuntui toisen kanssa....
Kärsi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävelet perheesi kanssa kaupungilla ja yhtäkkiä tuttusi pysäyttää ja kysyy jotenkin että että " Ai ette olekaan eronnut, kun näin sinut viikonloppuna baarissa X:n kanssa.." Onko kiva pelätä tuollaisia tilanteita? Tai miehen kaveri kysyy häneltä suhteenne tilaa.
Siihen voi vastata että pidin hauskaa baarissa ja sitten tyyppi tarjosi taksimatkan kotiin ja jatkoi omaan kotiinsa.
Kukaan ei voi tietää mitä on tapahtunut seinien sisällä.
Mille parisuhde nykyään oikein perustuu? Järkyttävää lukea tuota salailun kannustamista. Salailuko on sitten hyväksi? Parisuhteenne on jo pilalla, tiesi miehesi tai ei.
Parisuhde on aina ollut samanlainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävelet perheesi kanssa kaupungilla ja yhtäkkiä tuttusi pysäyttää ja kysyy jotenkin että että " Ai ette olekaan eronnut, kun näin sinut viikonloppuna baarissa X:n kanssa.." Onko kiva pelätä tuollaisia tilanteita? Tai miehen kaveri kysyy häneltä suhteenne tilaa.
Siihen voi vastata että pidin hauskaa baarissa ja sitten tyyppi tarjosi taksimatkan kotiin ja jatkoi omaan kotiinsa.
Kukaan ei voi tietää mitä on tapahtunut seinien sisällä.
Kyllä se baarissa toisen hinkkaaminen on yhtälailla väärin tekemistä ellei toisin ole suhteessa sovittu.
Kävelet perheesi kanssa kaupungilla ja yhtäkkiä tuttusi pysäyttää ja kysyy jotenkin että että " Ai ette olekaan eronnut, kun näin sinut viikonloppuna baarissa X:n kanssa.." Onko kiva pelätä tuollaisia tilanteita? Tai miehen kaveri kysyy häneltä suhteenne tilaa.
Siihen voi vastata että pidin hauskaa baarissa ja sitten tyyppi tarjosi taksimatkan kotiin ja jatkoi omaan kotiinsa. Kukaan ei voi tietää mitä on tapahtunut seinien sisällä.
Kyllä se baarissa toisen hinkkaaminen on yhtälailla väärin tekemistä ellei toisin ole suhteessa sovittu.
No on on, mutta pikku juttu pettämiseen verrattuna ja sen voi korjata siten ettei käy enää baareissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaiken tuon tunteiden tuskan väärtti?
oma mies petti kahdesti ja toi taudin. kostin, ta tuli vaan pahempi olo. kerroin kirjeellä, kun en muuten uskaltanut.
paremmat mahdollisuudet jatkaa suhdetta, jos kerrot itse. kokemuksesta tiedän että mielummin kuulisi puolisoltaan kuin muualta..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minustakin tulee yliseksuaalinen kännissä ollessani. Siispä on neuvoni: jos juot, juo kotona tai siis miehesi seurassa. Muuten löydät itsesi samasta tilanteesta uudelleen ja uudelleen.
Toisekseen: kertoako?
En osaa vastata.
Minä petin miestäni. Mutta täysissä sielun (?) voimissani tai ainakin selvin päin. Sitä pari-kolme vuotta miettineenä. Tai siis yhtenä vaihtoehtona - toinen oli erota heti.
Syynä oli, että mies parinkymmenen (!) vuoden avioliiton aikana ei kertaakaan ollut ottanut minua ja minun tarpeitani huomioon - ei seksuaalisessa eikä muussakaan mielessä. Ajattelin kai, että voin erottaa seksin ja arjen toisistaan.
En voinut. Ja tuntui pahalta. Mutta se oli alku avioliittomme pelastamiseksi, usko tai älä. Sillä kerroin miehelleni syrjähypystäni ja siitä, mikä oli johtanut siihen. Ja vaikka asia oli totta kai vaikea miehelleni, hän myönsi, että oli laiminlyönyt minua. Ja halusi muuttaa suhtautumistaan minuun - nyt, vuotta myöhemmin, elämme aviuoliittomme onnellisinta aikaa.
Silti - uskottomuuteni mörkö tulee aina silloin tällöin piinaamaan miestäni ja silloin on vain jaksettava kuunnella ja puhua asiat aina uudelleen halki, menettämättä malttia ja tokaisematta: johan minä kerroin ja johan me puhuimme siitä silloin...
Miet siis, miksi petit - oliko pelkkä viina syy vai jokin mikä puuttuu suhteestanne. Jos alkoholi oli AINOA syy, olisin hiljaa ja kärvistelisin itsekseni, sillä en usko, että kertominen auttaisi liittoanne. Mutta jos syynä on mikä tahansa muu, niin käy asia mielessäsi tarkoin läpi ja kerro miehellesi. Ja valmistaudu puhumaan asiasta tulevina kuukausina useasti, tulevina vuosina silloin tällöin.
toistekkin. Että sikäli, teidän suhde on nyt loppu. Parempi kun kerrot vaan miehelle, se ei ansaitse tuollaista naista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihmiset tekee virheitä ja se mitä ei tiedä ei voi satuttaa.
irtoperse olet. Kerro nyt edes miehelle jotta tuo voi etsiä luotettavan ja hyvän naisen itselleen.
Anna itsellesi anteeksi. Kaikki voivat erehtyä. Selkeästi pettäminen ei ole sun juttu, koska siitä tulee sinulle noin paha mieli. Nyt tiedät sen, olet ottanut askeleen itsetuntemuksen tiellä.
Älä kerro miehellesi.
Elämä on pitkä, ihminen on vain ihminen. Ole armollinen itsellesi ja muille.
Olin humalassa, pitkästä aikaa ulkona ja näköjään vailla älyn häivääkään. Mies ei edes ole sellainen, johon olisin ollut ihastunut.
En olisi itsekään uskonut tekeväni koskaan mitään tällaista tärkeimmälle ihmiselleni. Tuntuu niin uskomattoman pahalle, että tekee mieli tunnustaa kaikki.
Se on varma, ettei tällainen tule toistumaan enää ikinä.
ap
ap
Alue: Aihe vapaa
En lukenut viestejä, mutta
Itse saman kokeneena sen sanon, että jos pystyt olemaan kertomatta, niin älä kerro!
Itse kerroin ja siitä seurasi sellainen helvetti, että...
Nyt ollaan erottu, kun sitä ei kestetty!