Lue keskustelun säännöt.
Onko muita, jotka ovat pihejä, vaikka rahaa on?
22.07.2010 |
Tällä hetkellä pankissa on kivasti rahaa. Tuloni ei ole hääppöset, alta 2000e/kk, mutta silti jää säästöön. Mies tienaa hiukan enemmän. lainaa ei ole, omakotitalo maksettu ja mulla on osake vuokralla, josta myös tuloa. Lapsia 2, toinen koulussa.
En ole koskaan osannut tuhlailla, ostan kyllä mitä mieli tekee, mutta kun ei tee mieli mitään.
Jos kodinkone hajoaa ostan uuden. Auto on 7v vanha. Vaatteita ostan harvoin, matkustelemme harvoin. Lapsille ostan käytettynä pyörät ja vaatteitakin paljon kirppiksellä.
Mietin, että seuraavaksi varmaan ostan uuden asunnon, jonka laitan vuokralle.
Vaatimattomasti eläminen johtuu varmaan lapsuudesta, joka oli erittäin köyhä yh-äidin kanssa ja 6 sisaruksen. Toisaalta mun sisko on taas päinvastainen luonne, raha menee heti, kun sitä saa.
Onko muilla tällaistä elämäntapaa?
Kommentit (20)
Aika sama tilanne, paitsi että nyt olen hoitovapaalla ja kaikki mikä tulee menee. Mutta töihin mennessä kyllä. Minun kyllä tekee mieli ostellakin kaikenlaista, mutta nautin siitä harkitsemisesta ja mietin todella tarkkaan, mitä ostan. Kun aika on aina kortilla, niin en sitten paljon ostele.
Ruokaan kyllä laitan paljon. Ostan tuoretta, luomua vuoden ympäri. Vaatteet ostan pitkälti kirppiksiltä. En oikein enää edes keksi, miken ostaisi. Saan paljon kehuja vaatteista, jotka ovat usein maksaneet euron tai kaksi.
Nyt olen päättänyt, että ostan uuden suihkuverhon. Olen päiviä miettinyt, minkälaiset ja miten kiva on sitten pestä kylppäri ja asentaa uusi verho. Minullakin on kuitenkin säästöjä monta kertaa vuositulojeni edestä, joten tämä on vapaaehtoista ja elämätapa. Olen aina elänyt niin, että kaikke on runsaasti, joten mikään tausta tätä ei selitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja koen samoin, että ei tee mieli ostaa mitään, enkä tarvitse mitään. Ostan siistejä vaatteita silloin tällöin töihin. Juhlavaatteita on muutama mieluinen, kotivaatteita eniten. Eivät ihan rättejä, mutta niitäkin uusin vain tarpeen mukaan. Lapsille ostan mitä tarvitaan. Niilläkin on tosi vähän vaatteita ja krääsää muutenkin. En saa kiksejä uusista vaatteista enkä tavaroista enkä halaja uutta autoa eikä kiinnosta matkustelu yhtään. Olen ylpeä itsestäni, ja pidän aika pelleinä trendien perässä juoksijoita sekä niitä jotka selvästi saavat mahtavan olon tuhlailusta. Noloa.
Minä olen samanlainen... Meillä tosin vielä hieman mökkilainaa jäljellä ja siihen kaikki ylimääräinen menee. Katkotaan sitä noin 15.000-25.000€ vuodessa extrana, kun ei löydy rahalle muuta tarvetta. Ollaan 30-vuotiaita ja ensi vuonna ei enää mökki-, asunto-, auto tai opintolainaa! Ihanaa. Kolmaslapsi tulossa.
Ei ole tarvetta ostaa viimeistä huutoa olevaa taulu-tv:tä, autoa tmv. Ostan melkein kaikki lastenvaatteet huuto.netistä tai kirppareilta (ainoastaan laadukkaita ja siksi "kalliimpia"). Itselleni harvoin ostan yhtään mitään. Ainoa mihin meillä kuluu rahaa on matkustelu. Käydään väh. 1 kerta vuodessa ulkomailla.
Minun äitini on myös ollut todella tarkka rahojen suhteen. Koska vanhemmilla pienet tulot ja kuusi lasta. Ja siksi olen oppinut käyttämään rahani tarkkaan. Mulla on myös pikkusisko, jolla ei rahan käyttö ole hallussa. Valittaa välillä sitä että me ei eletä!!?? Mut tosin valittaa myös että miten meillä voi olla rahaa reissata tai kesämökkiin? Mut sit on koko ajan mankumassa rahaa johonkin uutuus juttuihin vanhemmiltaan (esim.limsakone oli saatava heti ensimmäisten joukossa, myös popparikone. Koko perheelle ajatteli, ja nyt nuo ko. laitteet lojuvat keittiön kaappien päällä pölyisenä)
Harkitsen tarkkaan mihin rahani laitan. Toisaalta kun tunnen jotain tarvitsevani niin voin sen sitten hankkia. En tiedä miten musta tuli tällainen sillä äitini oli erittäin huikenteleva yh joka lopulta häädettiin jopa vuokra-asunnostaan maksamattomien vuoksirien vuoksi. Isäni kaikki rahat menivät viinaan. Ehkä minuna sitten pelottaa että voisin päätyä samaan jamaan kuin he, kenties.
En tarvitse mitään. Ruoassa en säästä (paitsi sokerit, kahvit yms. tarjouksesta, jos tajuan). Kotoa varmaankin minunkin oppini on peräisin. Ei meillä köyhiä oltu, vanhemmat ihan normaaleja keskituloisia, mutta elivät säästeliäästi. Lomalla käytiin, mutta turhuuksiin ei tuhlailtu. Urheiluvälineet ja muut kierrätettiin aina, uudet polkupyörät saatiin ala-asteen lopulla, sillä ajan edelleen.
Minullakin sisko on ihan toista maata. Lähtee palkkapäivänä shoppailemaan, ostelee uusia vempeleitä ja vaihtaa kännykkää jatkuvasti, minulla on menossa kolmas, sekin vain siksi, että ne kaksi edellistä hajosi muutaman vuoden käytön jälkeen.
Kyllä minä olen onnellinen. Saan iloni ihan muualta kuin ostelusta tai uusista tavaroista. On silti kiva tietää, että pahan päivän varalle on turvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meillä on miehen kanssa joka kuukausi kilpailu kumman luottokorttilasku on pienempi. Hän kuitenkin tankkaa ja mä suurimmalta osalta ostan ruuat.
Mä olen tänä vuonna ostanut itselleni 2 paitaa ja yhden voiteen. Ostan vain ja jos vanha on loppu. Olen ollut vuosia tosi kova ostaa tarjouksista varastoon, mulla on kaikki kaapit täynnä purkkeja, joitten päivämäärä on voinut mennä jo vuosia sitten. Esim käytän aurinkorasvaa, joka on mennyt 3 v vanhaksi. Luin Me Naisista, jossa sanottiin voide toimii 2 v jälkeenkin, päätin että kyllä se 1 vuosi siinä samalla menee. Lapset siis käyttävät ns voimassa olevaa voidetta.
Alkuvuonna tyhjensin yhden laatikon ja laitoin kaikki purkit esille vessan kaappiin ja meikkipöydälle. Oli tupaten täynnä. Koska lähes kaikki purnukat ovat avattuja ja jopa hyvin paljon käytettyjä, saan joka viikko heittää jonkun purkin roskiin, koska on loppu. Tätä samaa tulee jatkumaan vielä 2 vuotta, jonka verran koulu kestää. Mies tienaa, siinä ei mitään, mutta mä haluan periaatteessa olla ostamatta mitään. Siis saisin ostaa vaikka mitä, mutta nyt kun mä en käy töissä, mun ei tarvi olla siisti-siisti, vanhat vaatteet riittävät.
Moni kosmetiikka kyllä loppuu tänä vuonna, eli ensi vuonna sitten tarvii avaa lompakkoa useammin, mutta toivottavasti en enää ikinä ala jemmailee samalla tavalla kuin ennen, tarjouksia haalimaan.
Vanhempani ovat kummatkin hyvin vaatimattomista perheistä ja isosiskoni, 5 v vanhempi heittää kaikki rahat ikkunoista ulos. Heidän perheessä on 2 normaalia autoa, avoauto ja moottoripyörä, 2 aikuista ajaa ja oikeesti vaikka mitä. Iso, iso omakotitalo eikä kumpikaan osaa tehdä mitään. Mistään ei luovuta, siis luopuisivat, jos tajuaisivat. Heillä on isot varastot, jotka on täynnä lasten vaatteita ja leluja. Niillä ei enää ole mitään rahallista arvoakaan, kun lapset ovat kohta täysikäisiä. Mutta pois silmistä, poissa mielestä. Mä myyn kaiken ylimääräisen huutiksessa. Joka viikko joku paketti lähtee postiin ja lisäksi käyn joka kesä kirpparilla ja talvella myyn itsepalvelukirppiksellä. Näin olen tehnyt varmaan lähes 10 v.
sinne päin.
Olen varakas, juorulehti puhuisi rikkaasta.
Inhoan shoppailua ja ostan pääosin vaan tarpeeseen, laaduskasta tavaraa kyllä sitten.
Televisiot ja kodinkoneet ovat kaikki siitä kalleimmasta päästä mutta kestävät myös pitkään ja niitä ei muodin vuoksi uusita.
Kännykkä on uusi mutta se vaihtuu aina vasta kun se menee rikki.
Talo tehtiin kalliisti ja nyt nautitaan pienistä käyttökuluista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ajatelleet, kuinka paljon tuhlaatte rahaa kosmetiikkaan, parfyymeihin tai kampaajalla käyntiin?
en ole pihi.
tai olen samanlainen itseni suhteen,eli en tarvitse koskaan mitään. vähän ruokaa.
mutta lasten harrastukset vievät kaiken rahan mitä jää laskuilta ja asumiselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en ole pihi. tai olen samanlainen itseni suhteen,eli en tarvitse koskaan mitään. vähän ruokaa. mutta lasten harrastukset vievät kaiken rahan mitä jää laskuilta ja asumiselta.
toinen juttu, ruokaan saa menemään paljon. ostan luomua jos jää ylimääräistä.
olen muuten just tällainen. kiva ketju. meillä siis ruoka ja lasetn harrastukset vievät kaiken ylimääräisen, joten mitän ei jää, mutta periaatteessa ajattelen just noin.
ja koen samoin, että ei tee mieli ostaa mitään, enkä tarvitse mitään. Ostan siistejä vaatteita silloin tällöin töihin. Juhlavaatteita on muutama mieluinen, kotivaatteita eniten. Eivät ihan rättejä, mutta niitäkin uusin vain tarpeen mukaan. Lapsille ostan mitä tarvitaan. Niilläkin on tosi vähän vaatteita ja krääsää muutenkin. En saa kiksejä uusista vaatteista enkä tavaroista enkä halaja uutta autoa eikä kiinnosta matkustelu yhtään. Olen ylpeä itsestäni, ja pidän aika pelleinä trendien perässä juoksijoita sekä niitä jotka selvästi saavat mahtavan olon tuhlailusta. Noloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja taas joku samanlainen...
Aika sama tilanne, paitsi että nyt olen hoitovapaalla ja kaikki mikä tulee menee. Mutta töihin mennessä kyllä. Minun kyllä tekee mieli ostellakin kaikenlaista, mutta nautin siitä harkitsemisesta ja mietin todella tarkkaan, mitä ostan. Kun aika on aina kortilla, niin en sitten paljon ostele. Ruokaan kyllä laitan paljon. Ostan tuoretta, luomua vuoden ympäri. Vaatteet ostan pitkälti kirppiksiltä. En oikein enää edes keksi, miken ostaisi. Saan paljon kehuja vaatteista, jotka ovat usein maksaneet euron tai kaksi. Nyt olen päättänyt, että ostan uuden suihkuverhon. Olen päiviä miettinyt, minkälaiset ja miten kiva on sitten pestä kylppäri ja asentaa uusi verho. Minullakin on kuitenkin säästöjä monta kertaa vuositulojeni edestä, joten tämä on vapaaehtoista ja elämätapa. Olen aina elänyt niin, että kaikke on runsaasti, joten mikään tausta tätä ei selitä.
Talvikenkäni ovat yli 10v ikäiset (kotimaiset ja hyvät) miksipä ostamaan uusia kun vielä tulee toimeen noilla vanhoillakin. Ostan yleensä vasta sitten uutta kun tosiaankin sitä tarvitsen.
Inhoan shoppailua joten miksipä sitä turhaan tuhlaamaan. Ja säästöt antavat itsessään mukavan turvan kuitenkin tulevaisuuden varalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä myös yksi pihi. Onneksi mieskin on pihi niin ei ole koskaan tullut riitaa rahankäytöstä. ;) Rahahuolia ei ole, joten olisi varaa elää leveämmin mutten koe sitä mitenkään tarpeelliseksi. Me ei koskaan esim. osteta jätskiä kahviloista tai jätskikojuista vaan kaupasta, kun se on halvempaa. Aina otetaan eväät mukaan, jos lähdetään jonnekin. Ei raaskita ostaa vesipulloja laivaristeilyillä, vaan otetaan vesi kotoa omassa pullossa mukaan. Samoin ulkomaanmatkoilla. Vettä ostetaan vasta paikallisesta isosta marketista, ei lentokoneesta tai hotellin respasta. Kaikki mahdollinen ostetaan käytettynä tai poisto-/aletuotteina. Tässä vaan muutama esimerkki, näitä riittää. :D
Niin, en käytä meikkejä arkisin vaan värjään ripset ja kulmat itse kerran kuussa. En käytä myöskään hajuvesiä, koska olen allerginen hajusteille. Kampaajalla käyn leikkauttamassa hiukset n. kerran kuussa (21 €/kerta). Ei näihinkään siis juuri mene mitään.
.. olen säästänyt aika tukun rahaa...ainokaiselleni...toki mulla on mies, joka kasvattaa myös kekoa... silti matkustelemma jne.. mutta muotikuteissa en kulje..
En meikkaa, en lakkaa kynsiä, puuteria käytän vain, en käytä edes ripsiväriä. Kampaajalla käyn 2,5kk välein, pelkkä leikkaus, en värjää hiuksia. Parfyymeja en käytä.
Olen vaatimattoman näköinen, en ole kuitenkaan vl.
ajatelleet, kuinka paljon tuhlaatte rahaa kosmetiikkaan, parfyymeihin tai kampaajalla käyntiin?
joten opin pihistelyn sieltä. Mulla on sitten veli, joka laittaa kyllä rahaa haisemaan!
Mulle tämä ei ole ahdistavaa, päinvastoin, koen jonkinmoista tyydytystä kun saan rahaa säästöön ja pystyn elämään mahdollisimman halvalla :)
Kurjaa ei elämämme siis silti ole, kaikki tarpeellinen on hankittu ja hankitaan.
Onko vielä samanlaisia? tuntuu, että tuhlailu ja näyttämisen halu on se päivän sana. kaikill apitää olla joka kausi erilainen ulkoiluasu.
Mukava lukea että meitä on muitakin.
Jos olet onnellinen ja tyytyväinen, etkä kaipaa mitään, niin ole tyytyväinen.
Jos taas haluaisit jollain tasolla vaikka matkustaa tai käyttää rahaa palveluihin ( siivous, kauneudenhoito tms) muttet salli sitä itsellesi, olisiko syytä etsiä joku kultainen keskitie?
Sinulla on vain yksi elämä, onko sen päätarkoitus elää vaatimattomasti ja jättää iso perintö?