Mitä 3 lapsen äidin kannattaisi opiskella, että töitä riittäisi melko varmasti loppuelämäksi?
Nuorin lapsi vasta 6kk, mutta silti opiskelut haaveissa jo... =)
Ikää mulla nyt 29v joten en enää kauhean montaa vuotta haluaisi odotella, että saisin ns. kunnon ammatin normaalilla palkalla... entinen ammatti on sellainen, ettei sillä täältä maalta juurikaan töitä saa, ainakaan vakituista.
Hoitoalaa meinasin, mutta mutta mietityttää sen vaikeus/rankkuus!
Ja sekin toki mietityttää, että miten se kannattaa taloudellisesti se opiskelu... miehellä saattaa olla talvikuukausina (yleensä joulu-helmi) työttömyyttäkin, muuten palkka ihan ok kun töitä on (rakennusalalla).
Mikä on opintotuki normaalissa ammattikoulussa/aikuislinjalla? Entä amk:ssa? Kituuttaa on saanut tähänkin asti jatkuvasti, joten se nyt ei ole uutta sikäli...
Kommentit (12)
esim perhepäivähoitajan ammattia. ei varmaan ole helpoimmasta päästä, mutta en helppoa ole hakemassakaan vaan innolla ottamassa uusia haasteita/taitoja vastaan! =)
esikoinen kun oli hoidossa perhepäivähoitajalla niin muistelin, hoitajan samalla opiskelleen ammattiaan.. eli ei ollut valmis hoitaja vielä.
itse ilmoittauduin jo kuntaan mahdolliseksi perhepäivähoitajaksi jos tarvetta on syksyllä tai ensi talvena.. tai mahdollisesti pitempäänkin.
ihanne tilanne olisi, että voisin opiskella ammattia ja olla samalla niin kauan kotona/pitää lapset kotona, että keskimmäinen lähtee esikouluun... siihen on vielä 2 vuotta.
vuorotyökään ei sikäli pelota/olisi hankalaa, miehellä kun on päivätyö..
ap
Lastenhoitajia ei niin paljon tulla tarvitsemaan eikä siltä alalta mitään järkyttävää eläkepakoa ole nyt tulossa.
Mutta palkka on huono. Jos sillä ei ole väliä, niin varmin työ tosiaan löytyy (vanhusten) hoitoalalta.
varmasti töitä löytyy aina. ja vaihtoehtojakin löytyy mihin lähihoitajan papereilla voi hakea, mm. päiväkodit, nuorisoasemat, nuorisokodit, perhekodit, nuorten- ja lastenkodit, lapsiperheet, sairaalan lasten- ja vuodeosastot, koulut, iltapäiväkerhot, äiti-lapsikerhot, vanhainkodit, päiväkeskukset, palvelutalot, kuntoutusyksiköt, kotipalvelu, työpajat ja -keskukset, kuntoutumisyksiköt, henkilökohtainen avustaja, psykiatriset sairaalat, koulukodit... jne, vaihoehtoja kyllä löytyy! :)
ja koulutusta supistettiin roimasti, hoitajia oli työttömänä pilvin pimein...
Olet nyt kotonas niin kauan kun kotihoidontukea maksetaan, sen jälkeen ilmoittaudut työttömäksi työnhakijaksi. Työttömänä olet oikeutettu osallistumaan työllisyyspoliittisiin koulutuksiin, tällaisella kurssilla voit opiskella lähihoitajaksi ja saat samalla työmarkkinatukea (ainakin jos puolisosi tulot ovat pienet) ja jos kurssi on kaukana kotipaikkakunnalta, niin matka-avustusta tms. tukea.
Itse suoritin jatko-opinnot työllisyyskurssina l. sairaanhoitajasta sisätauti-kirurgiseksi sairaanhoitajaksi - oppilaitos ja opettajat olivat samat kuin itse maksavillakin opiskelijoilla, mutta meille opiskelusta maksettiin.
Te voitte miehesi kanssa perustaa vaikka yhteisen remonttipalveluyrityksen, niin voitte määrätä itse oman työaikanne. Tämä on meillä ollut vakavasti harkinnassa, minun mieheni on sähkäri (yrittäjä).
(siis jos tarkoitat n. v. 1993), meidän alalla (ei muuten hoitoala) en tuntenut ketään jolla olisi ollut töitä, ennen kuin 1995 alkoi helpottaa ja 1997 pääsin itsekin töihin. Tuota ei mielellään muistele, mutta ei se nyt ammatinvalintaperuste ole.
Itseään pitää kouluttaa koko ajan ja huolehtia muutenkin osaamisestaan. Ihan itse.
Itse aloitan 1.9. opiskelut amk:ssa insinööriksi bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelmassa. Todennäköisesti saan palkansaajan opintotukea, joka on parempi kuin tavallinen. Siihen kyllä pitää olla voimassa oleva työsuhde ja 5v työkokemusta. Se tavallinen opintotuki on amk:ssa ja yluopistoissa 298€/kk. Ammattiopistoissa jne. se on vähemmän, en enää muista tarkasti, mutta kelan sivuilta löytyy.
mutta kieltämättä kannattaa katsoa sitä vuorotyöpuolta. Hoitotyö minullekin tuli mieleen, se ei maailmasta lopu kesken. Mutta hoitotyötä se on lastenhoitokin, ja sitä tehdään harvemmin kolmessa vuorossa.