Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Todella moni loukkaantuu, jos epäilee yleisesti, etteivät kaikki ADHD-diagnoosit voi olla oikeita?
09.11.2022 |
Vaikka epäilyään ei kohdistaisi kehenkään yksittäiseen henkilöön, niin silti vastustus on mahdotonta. Aiheesta ei voi edes keskustella ilman että joku, jolla on ADHD, suuttuu.
Kaikille luulisi kuitenkin olevan selvää, että jokainen meistä asettuu ns. ADHD-spektrillä johonkin kohtaan ja sitä, milloin oireet haittaavat elämää niin paljon, että kyseessä on häiriö, on lähes mahdoton määrittää. Mitä enemmän tästä puhutaan julkisuudessa, sitä enemmän ADHD-diagnooseja tuntuu asetettavan. Diagnoosin saa kahdella psykiatrikäynnillä, usein ilman 100% varmuutta lapsuuden tietojen paikkansapitävyydestä ja jopa ilman vanhempien puhelin- tai videohaastattelua. Allekirjoittaneelle on sanottu, että lapsuuden tiedoista ja papereista tulisi etsiä edes yksi pieni merkki ADHD:sta, niin se riittää. Tällainen voi olla hyvin vaikka se, että on kerran unohtanut kirjat kotiin ja siitä on reissuvihkossa merkintä.
Eli mistä se johtuu, että tästä aiheesta on sopimatonta puhua?
Kommentit (232)
Diagnoosi vaatii ainakin puolen vuoden prosessin seuloineen ja jonot on vielä pidempiä. Kun taas hieman uneton tai masentunut saa lääkkeet kouraan 20 min vastaanoton aikana.
Mistä löydät tommosen lekurin joka pari kertaa kyselee vähän ja antaa ADHD-lääkityksen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ADHD-spektrillä? Sekoitat nyt asioita. Autismissa on spektri, ADHD:n tyypeissä on lähinnä kyse siitä miten arjessa pärjää ja miten oireet näkyvät ulkopuolisille. Ja sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa että kaikilta unohtuu joskus kirja.
ADHD johtuu dopamiinin puuttesta, se on ihan selkeä homma. Kaikenlaista vähättelijää ja paremmintietäjää on netti pullollaan eikä siitä kannata välittää.
Sanoin "ns. adhd-spektrillä" ja tarkoitin sillä toiminnanohjauksen ja tarkkaavaisuuden ongelmia ihmisillä yleisesti. Myös ihmisen persoonallisuudesta käytetään "spektriä" jolle jokainen meistä asettuu ja sen perusteella voidaan miettiä onko joku piirre elämää haittaavan puolella niin paljon, että tarvitaan diagnoosi.
Mistä sen diagnoosin noin helpolla saa 😲
Nimim. 6kk tutkimuksissa, enkä vielä yhtäkään psykiatria nähnyt.
Jos on aikuisiällä vasta saanut diagnoosin ja lääkityksen niin varmasti on hieman puolustuskannalla sen suhteen.
Sitä on lapsuudesta asti läpi elämän saanut tuntea olevansa tyhmä, huono ja ihmetellyt ja itkenyt miksei osaa normaaleja asioita kuten muut. Sit vuosien jälkeen saa lääkäriltä syyn ja auttavat lääkkeet ja sit pitää hävetä sitä että on diagnoosi.
Asenteesi tuntuu vähättelevältä, ehkä siksi loukkaannutaan.
Vierailija kirjoitti:
Diagnoosi vaatii ainakin puolen vuoden prosessin seuloineen ja jonot on vielä pidempiä. Kun taas hieman uneton tai masentunut saa lääkkeet kouraan 20 min vastaanoton aikana.
Mistä löydät tommosen lekurin joka pari kertaa kyselee vähän ja antaa ADHD-lääkityksen?
Yksityisellä kaikki varakkaammat käyvät nykyään, jos diagnoosin haluavat. Ei ole mitään järkeä lähteä tuohon julkisen limboon, jos ei halua tuhlata aikaansa vaan on ns. varma omasta diagnoosistaan eli on diagnosoinut jo itsensä ja haluaa vain lääkkeet kokeiluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ADHD-spektrillä? Sekoitat nyt asioita. Autismissa on spektri, ADHD:n tyypeissä on lähinnä kyse siitä miten arjessa pärjää ja miten oireet näkyvät ulkopuolisille. Ja sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa että kaikilta unohtuu joskus kirja.
ADHD johtuu dopamiinin puuttesta, se on ihan selkeä homma. Kaikenlaista vähättelijää ja paremmintietäjää on netti pullollaan eikä siitä kannata välittää.
Sanoin "ns. adhd-spektrillä" ja tarkoitin sillä toiminnanohjauksen ja tarkkaavaisuuden ongelmia ihmisillä yleisesti. Myös ihmisen persoonallisuudesta käytetään "spektriä" jolle jokainen meistä asettuu ja sen perusteella voidaan miettiä onko joku piirre elämää haittaavan puolella niin paljon, että tarvitaan diagnoosi.
Niin, eli sekoitat siis asioita ihan huolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ADHD-spektrillä? Sekoitat nyt asioita. Autismissa on spektri, ADHD:n tyypeissä on lähinnä kyse siitä miten arjessa pärjää ja miten oireet näkyvät ulkopuolisille. Ja sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa että kaikilta unohtuu joskus kirja.
ADHD johtuu dopamiinin puuttesta, se on ihan selkeä homma. Kaikenlaista vähättelijää ja paremmintietäjää on netti pullollaan eikä siitä kannata välittää.
Sanoin "ns. adhd-spektrillä" ja tarkoitin sillä toiminnanohjauksen ja tarkkaavaisuuden ongelmia ihmisillä yleisesti. Myös ihmisen persoonallisuudesta käytetään "spektriä" jolle jokainen meistä asettuu ja sen perusteella voidaan miettiä onko joku piirre elämää haittaavan puolella niin paljon, että tarvitaan diagnoosi.
Haittaako tämä nyt sinua henkilökohtaisesti jotenkin että ihmiset hakevat apua aiempaa matalammalla kynnyksellä ja ehkä saavat apuakin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku psykiatri tätä pohdiskeli kun moni tulee turhaan vastanotolle, "hakemaan diagnoosia" eikä sitä saakaan. Tästä suututtiin mm adhd-facebook ryhmässä ihan täysin, että "ai haetaan turhia diagnooseja". Kukaan ei siellä huomannut punaista lankaa (noh, adhd-aikuiset... ehkä ei ehdi sisäistää lukemaansa??) punainen lanka oli se, että kaikki adhd:ta itsellään epäilevät eivät suinkaan ole adhd.
Perjantaidokkarissa ylellä oli myös juttua. Nuorisolääkäri sanoi, että moni nykypäivän asioista kuten vähäinen uni, stressi, liian kovat vaatimukset koulussa, voi tehdä sen ettei osaa keskittyä. Ero oikeaan adhd;een on se, että adhd-ihminen ei osaa oikeastaan koskaan keskittyä, ei ainakaan käskystä.
Eri juttu, jos joskus on joskus vaikeuksia keskittyä. Silloin syynä on jotain muuta.
Hän sanoi myös, että ihmiselle on helpompaa etsiä syytä jostain muusta kuin itsestään (vähäinen uni). Olisi helpompaa, jos ongelman voisi vain korjata jollain pillerillä. Siksi yritetään hakea diagnooseja joskus myös turhaankin.
Pitkälle koulutetut erikoislääkärit kyllä tunnistaa oikean oireiston, sitä ei yhdellä tai kahdella käynnillä saa. Ei ainakaan julkisella puolella. Psykologin testit yksistään kestivät viisi käyntiä, siihen päälle lääkärikäynnit.
Myös turhista adhd-diagnooseista tai adhd-epäilyistä loukkantujia löytyy. Ihmettelen vaan, mitä se sinulta on pois, jos joku saa /kokee saavansa apua ongelmiinsa adhd-diagnoosin myötä? Oli se sitten todellinen häiriö kyseisellä henkilöllä tai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yllättäen tästä loukkaantuvat heti sellaiset ihmiset, joilla ilmeiseti on oikeasti ADHD, eikä elämässä ole mitään järkeä ja hallintaa ilman lääkitystä. Lehdet kuitenkin pursuilevat myös niitä, jotka ovat menestyneet melkein kaikessa mitä tekevät, mutta koska eivät osaa hillitä impulssejaan on ollut astetta vaikeampaa saada kokeesta kymppi. Miten tuollainen voi kokea olevansa huono ja tyhmä?
Tiedättekö kuinka monta hyvin kasvatettua lasta, joilla on ADHD?
Tiedättekö kuinka monta vähän vähemmän hyvin kasvatettua lasta, joilla on ADHD?
On vain käynyt mielessä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ADHD-spektrillä? Sekoitat nyt asioita. Autismissa on spektri, ADHD:n tyypeissä on lähinnä kyse siitä miten arjessa pärjää ja miten oireet näkyvät ulkopuolisille. Ja sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa että kaikilta unohtuu joskus kirja.
ADHD johtuu dopamiinin puuttesta, se on ihan selkeä homma. Kaikenlaista vähättelijää ja paremmintietäjää on netti pullollaan eikä siitä kannata välittää.
Sanoin "ns. adhd-spektrillä" ja tarkoitin sillä toiminnanohjauksen ja tarkkaavaisuuden ongelmia ihmisillä yleisesti. Myös ihmisen persoonallisuudesta käytetään "spektriä" jolle jokainen meistä asettuu ja sen perusteella voidaan miettiä onko joku piirre elämää haittaavan puolella niin paljon, että tarvitaan diagnoosi.
Niin, eli sekoitat siis asioita ihan huolella.
Eiköhän me suurin osa kuitenkin ymmärretty, vaikka käyttääkin sanaa spektri. Nepsyoireita on jokaisella, toisilla hyvin vähän, toisilla niin paljon että ilman lääkkeitä ei arki suju.
Eikä tuo autismitermi "spektri" niin väärin ollut. Adhd on luettu autisminkirjoon joskus aiemmin, sen verran samankaltaisuuksia niistä löytyy. Ja molemmat adhd ja autismi kuuluvat nepsyihin, molemmissa on hajontaa, miten paljon ihmisellä on oireita. Oireiden voimakkuus vaihtelee paljonkin.
Tutuissa niitä jotka uskoo mitä vain jos noin käy.
Huijaustahan se on kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiedättekö kuinka monta hyvin kasvatettua lasta, joilla on ADHD?
Tiedättekö kuinka monta vähän vähemmän hyvin kasvatettua lasta, joilla on ADHD?
On vain käynyt mielessä...
Tiedän. Olen keski-ikäinen, todella ankaran kasvatuksen saanut. Ja kuuden ällän ylioppilas. Minusta ei kukaan uskoisi päällepäin.
Vierailija kirjoitti:
Joku psykiatri tätä pohdiskeli kun moni tulee turhaan vastanotolle, "hakemaan diagnoosia" eikä sitä saakaan. Tästä suututtiin mm adhd-facebook ryhmässä ihan täysin, että "ai haetaan turhia diagnooseja". Kukaan ei siellä huomannut punaista lankaa (noh, adhd-aikuiset... ehkä ei ehdi sisäistää lukemaansa??) punainen lanka oli se, että kaikki adhd:ta itsellään epäilevät eivät suinkaan ole adhd.
Perjantaidokkarissa ylellä oli myös juttua. Nuorisolääkäri sanoi, että moni nykypäivän asioista kuten vähäinen uni, stressi, liian kovat vaatimukset koulussa, voi tehdä sen ettei osaa keskittyä. Ero oikeaan adhd;een on se, että adhd-ihminen ei osaa oikeastaan koskaan keskittyä, ei ainakaan käskystä.
Eri juttu, jos joskus on joskus vaikeuksia keskittyä. Silloin syynä on jotain muuta.
Hän sanoi myös, että ihmiselle on helpompaa etsiä syytä jostain muusta kuin itsestään (vähäinen uni). Olisi helpompaa, jos ongelman voisi vain korjata jollain pillerillä. Siksi yritetään hakea diagnooseja joskus myös turhaankin.
Pitkälle koulutetut erikoislääkärit kyllä tunnistaa oikean oireiston, sitä ei yhdellä tai kahdella käynnillä saa. Ei ainakaan julkisella puolella. Psykologin testit yksistään kestivät viisi käyntiä, siihen päälle lääkärikäynnit.
Eikä ne mitään turhia ole vaan hakevat eläkettä tai lapset opettaja laittanut. Antaisivat vain eläkkeen jokaiselle sitä hakevalle niin mitään ongelmaa ei olisi. Eläke tasasuuruiseksi niin menisi isoja rahoja muilta. Nyt varakkaat saa tekosyillä ja muut ei vaikka jokin tauti (ei olematon adhd) olisikin.
Tuo nyt on vähän kun sanot vakavasti masentuneelle, että ylös ja lenkille vaan, liikunta piristää.
Tai saarnaat kroonisesti unettomalle unihygieniasta ja älylaitteista, ja oletkos kokeillut tuulettaa huoneen ja ottaa melatoniinia.
Miten se nyt on sulta pois, että apua haetaan?
Silloin kun mun lapsella on adhd-lääke, joka siis nostaa hänen aivojensa aktiivisuutta, hän käyttäytyy kuin enkeli. Kiitos ja olehyvä. Ei juokse julkisilla paikoilla, ottaa toiset huomioon, on tunnilla nätisti. Eli kun pystyy keskittymään, missä ympäristössä on, ja mitä häneltä vaaditaan.
Ilman lääkettä näyttää olevan erittäin huonosti kasvatettu. Ei kykene kuuntelemaan ohjetta loppuun, eli ei tee mitään mitä pyydetään. Ei istu tunnilla paikallaan, keskeyttää muut puheella, tavarat tippuu käsistä kun unohtaa pitävänsä jotain kädessä jne. Ja tottakai juoksentelee, huudahtelee, on todella impulsiivinen.
Eli tiedän ainakin tämän yhden hyvin kasvatetun adhd-lapsen. Ympäristö on varmasti eri mieltä, jos näkevät lääkitsemättömän version hänestä.
Vierailija kirjoitti:
Joku psykiatri tätä pohdiskeli kun moni tulee turhaan vastanotolle, "hakemaan diagnoosia" eikä sitä saakaan. Tästä suututtiin mm adhd-facebook ryhmässä ihan täysin, että "ai haetaan turhia diagnooseja". Kukaan ei siellä huomannut punaista lankaa (noh, adhd-aikuiset... ehkä ei ehdi sisäistää lukemaansa??) punainen lanka oli se, että kaikki adhd:ta itsellään epäilevät eivät suinkaan ole adhd.
Perjantaidokkarissa ylellä oli myös juttua. Nuorisolääkäri sanoi, että moni nykypäivän asioista kuten vähäinen uni, stressi, liian kovat vaatimukset koulussa, voi tehdä sen ettei osaa keskittyä. Ero oikeaan adhd;een on se, että adhd-ihminen ei osaa oikeastaan koskaan keskittyä, ei ainakaan käskystä.
Eri juttu, jos joskus on joskus vaikeuksia keskittyä. Silloin syynä on jotain muuta.
Hän sanoi myös, että ihmiselle on helpompaa etsiä syytä jostain muusta kuin itsestään (vähäinen uni). Olisi helpompaa, jos ongelman voisi vain korjata jollain pillerillä. Siksi yritetään hakea diagnooseja joskus myös turhaankin.
Pitkälle koulutetut erikoislääkärit kyllä tunnistaa oikean oireiston, sitä ei yhdellä tai kahdella käynnillä saa. Ei ainakaan julkisella puolella. Psykologin testit yksistään kestivät viisi käyntiä, siihen päälle lääkärikäynnit.
Jostain syystä tämänkin palstan punainen lanka tuntuu olevan se, että diagnosoiru ADHD diagnoosi on väärä. Ei ymmärrä.
Traumaattinen lapsuus voi "aiheuttaa" aivoissa adhd:n puhkeamisen. Mielenkiintoista, koska kyseessä pitäisi olla synnynnäinen ominaisuus. Voiko olla, että ilman lapsuuden stressitekijöitä mitään ADHD:ta ei puhkeaisi vaikka alttius olisi? Olisko näyttää jotain tutkimusta ADHD-ihmisistä ja heidän lapsuuden elinolosuhteistaan? Kuinka moni on kasvanut täysin turvallisessa ympäristössä? Miten erottaa ADHD ja C-PTSD aikuisella? Miten jokin synnynnäinen neurologinen ominaisuus voi olla häiriö, jota tulee lääkitä stimulanteilla? Eikö yhteiskunta hyväksy erilaisuutta?
Alue: Aihe vapaa
ADHD-spektrillä? Sekoitat nyt asioita. Autismissa on spektri, ADHD:n tyypeissä on lähinnä kyse siitä miten arjessa pärjää ja miten oireet näkyvät ulkopuolisille. Ja sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa että kaikilta unohtuu joskus kirja.
ADHD johtuu dopamiinin puuttesta, se on ihan selkeä homma. Kaikenlaista vähättelijää ja paremmintietäjää on netti pullollaan eikä siitä kannata välittää.