Ellaa, 29, odotettiin työpaikalle aamupalaveriin, mutta hän ei tullut nuoret työntekijät kertovat, että vaatimus lähitöistä stressaa

Tein etätöitä 10 vuotta ja se ei tehnyt psyykeelle hyvää. Huomasin, että kaikenlainen ihmisten ilmoille lähteminen ahdisti ja suorastaan inhosin ihmiskontaktia. Samalla somessa ym. liputettiin kotoilun puolesta, että "en enää ikinä suostu lähtemään kotoa minnekään" joten tuntui, että piti olla samanlainen tunteakseen olevansa olemassa.

Aloitin uudessa hybridimallin työssä puoli vuotta sitten ja yllätyin siitä, kuinka se "pakotettu" ihmiskontakti teki hyvää. Työmatkalla virkistyy, työpaikan asiat (myös epäkohdat) ovat paremmin tiedossa ja töiden jälkeen on yllättävän virkeä olo. Jaksan jopa harrastaa! 

Silti mullekin sopii hybridimalli parhaiten. Kyllä etätyöt ovat kuitenkin tuoneet joustavuutta arkeen. Esim. sairauteni hoito olisi 100% lähityössä vaikea järjestää. 

Kivittäkää...

Mikään ei näille ole hyvä, ei lähityöt, ei etätyöt, aina vaan valittavat. Ihme kermaperseitä.

Voi jestas näitä elloja.

Lähityö ahdistaa myös minua ja vaatimukset mennä toimistolle. Etätyö toimii loistavasti itselleni ja lähityössä kaikki viivästyy tai heikentyy.

N45

Ei kuulosta normaalilta.

Suurin osa suomalaisista on eristäytyviä persoonia, joille etätyö sopii hyvin. Siinä ei ole mitään väärää, mutta pitää muistaa että etätyö ei sovi, eikä edes työnkuvan vuoksi onnistu kaikilla. Sain työyhteisön haukut niskaani kun kerroin käyväni kerran viikossa konttorilla. Mun työtehtävät oikeastaan sitä vaativatkin.

En minäkään haluaisi nähdä joka päivä työpaikkakiusaajaani.

Me jutellaan asiasta avoimesti omassa työporukassa. Jokaikinen on sanonut, että lähitöihin tuleminen on rankkaa. En ihmettele, että nuori ei ole välttämättä ehtinyt tottua lähitöihin kun suoraan koulusta on siirrytty etäilemään. Ja nyt yhtäkkiä pitää olla työpaikalla siististi pukeutuneena, hyvin nukkuneena, sosiaalisena ja valmistautuneena. Mutta jos liian rankaksi menee, kannattaa liettiä työpaikkaa lähempää tai muuten helpommin

Toisaalta jos sopimukseen on kirjattu lähityön määräksi joitain päiviä kuukaudessa, niin on työntekijän oikeus pitää siitä kiinni. Sitten voi vaikka sopia ne päivät etukäteen, jos on sellaisia töitä joissa olisi tärkeää olla paikalla.

Jos kokoukseen osallistuminen onnistuu etänä, niin miksi ihmeessä pitäisikään mennä toimistolle? Sehän on turhaa kyykyttämistä siinä tapauksessa.

Menen kun pomo pyytää. En nyt kuuntele ihan jonkun random työkaverin marinaa siitä, että pitää tulla paikalle.

Ei meilläkään opiskelijat halua tulla kouluun tunneille. Kaikki vaan vinkuu verkkokursseja.

Vierailija kirjoitti:

Jos kokoukseen osallistuminen onnistuu etänä, niin miksi ihmeessä pitäisikään mennä toimistolle? Sehän on turhaa kyykyttämistä siinä tapauksessa.

Kirjoitat kiin kuin et ymmärtäisi kuinka etäkokoukset vaikeuttaa osallistumista ja osallistamista eli vuorovaikutus vähenee. Varsinkin silloin jos kaikki muut on paikan päällä ja yksi on etänä.

Voisin uskoa, että hybridimalli olisi miltei paras; muutama etätyöpäivä kuukaudessa. Enemmän vapaa-aikaa, lisää hyvinvointia ja tyytyväisyyttä. Mutta pelkkä etätyö on karhunpalvelus, kyllä töitä pitää voida tehdä työpaikalla. Onpahan paha paikka jos työ syystä tai toisesta vaihtuu ja ahdistaakin niin hitosti mennä uusiin töihin paikanpäälle, siinä kärsii eniten oma pää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kokoukseen osallistuminen onnistuu etänä, niin miksi ihmeessä pitäisikään mennä toimistolle? Sehän on turhaa kyykyttämistä siinä tapauksessa.

Kirjoitat kiin kuin et ymmärtäisi kuinka etäkokoukset vaikeuttaa osallistumista ja osallistamista eli vuorovaikutus vähenee. Varsinkin silloin jos kaikki muut on paikan päällä ja yksi on etänä.

Ei se vaadi kuin toimivan laitteiston, jollainen oletettavasti on, koska etätyö on ennenkin onnistunut.

Vierailija kirjoitti:

Me jutellaan asiasta avoimesti omassa työporukassa. Jokaikinen on sanonut, että lähitöihin tuleminen on rankkaa. En ihmettele, että nuori ei ole välttämättä ehtinyt tottua lähitöihin kun suoraan koulusta on siirrytty etäilemään. Ja nyt yhtäkkiä pitää olla työpaikalla siististi pukeutuneena, hyvin nukkuneena, sosiaalisena ja valmistautuneena. Mutta jos liian rankaksi menee, kannattaa liettiä työpaikkaa lähempää tai muuten helpommin

En tiedä voiko 29 vuotiasta enää luokitella kovin nuoreksi, tavallaan, mutta pitäisi tuossa iässä olla jo kokemusta ja työelämää takana. Vai onko tuo etäillyt viimeiset 15 vuotta... Ehkä joku 20 vuotias voi kokea työelämän raskaana parin vuoden etäilyn jälkeen, mutta sekin on vain asennekysymys ja pian siihen tottuu.

Tosin ihmettelen, miten ihmiset jaksavat tehdä tätä normaalia perinteistä päivätyötä 5 päivänä viikossa. Se kyllä uuvuttaa kaikenikäiset. Itse olen 31 vuotias ja tehnyt vuorotyötä 18 vuotiaasta asti. Nyt teen 4/6 mallilla, eli 4 päivää 12 tunnin vuoroja, joiden jälkeen 6 vapaata. Tästä en vaihtaisi pois, jaksaminen ja hyvinvointi töiden suhteen on huipussaan.

Voi mussukoita!😙

En epäile, etteikö joissain tapauksissa etätyö olisi toimivin ratkaisu, mutta jos katsoo kokonaiskuvaa ja etenkin kehityksen näkökulmasta, näen, että 100% etätyö kaikilla haittaa jossain määrin yrityksen kehitystä pidemmällä tähtäimellä. Etätyö johtaa herkästi siihen, että asiat hoidetaan ihan yksin ilman kontaktia kollegoihin. Tiimityöskentely taidot heikkenevät ja ideointi yhdessä vähenee. Tällöin uusia toimintamalleja ei juuri synny. Yritys jämähtää paikoilleen, kenties jopa taantuu. Tässä Ellankin tapauksessa, hän kokee, että hänen oikeuksiaan suorastaan poljetaan, kun hänen täytyy tulla muiden luo. Hän ihan loukkaantuu, kun työpaikalla saa työtehtäviä, hänestä se on töiden "nakittamista" hänelle. Todellisuudessa hän taitaa vain olla vieraantunut tiimityöskentelystä, eikä osaa toimia ryhmän jäsenenä. On vain hän ja hänen tehtävät ja vain ne merkitsevät hänelle. Harmi vain, että harva yritys hyötyy tuollaisesta toimintatavasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kokoukseen osallistuminen onnistuu etänä, niin miksi ihmeessä pitäisikään mennä toimistolle? Sehän on turhaa kyykyttämistä siinä tapauksessa.

Kirjoitat kuin kuin et ymmärtäisi kuinka etäkokoukset vaikeuttaa osallistumista ja osallistamista eli vuorovaikutus vähenee. Varsinkin silloin jos kaikki muut on paikan päällä ja yksi on etänä.

Ei se vaadi kuin toimivan laitteiston, jollainen oletettavasti on, koska etätyö on ennenkin onnistunut.

Tämä kuulostaa it-uskovaiselta, jonka mielestä tekniikka ratkaisee kaikki ongelmat. Myös sen että ei uskalleta kysyä, ei uskalleta kommentoida, vain suulaimmat on äänessä, vain paikallaolijat on äänessä, jne.

Toki on sanottava että kokouksia on erilaisia. Kun kyse on tiedottamisesta, etäkokous toimii. Kun kyse on uuden luonnista, monimutkausten asioiden koordinoinnista tai aiheesta joka herättää tunteita, sen käsittely on sujuvampaa ja tuottoisampaa lähitapaamisessa. Sama pätee silloin kun osallistujat on toisilleen tuntemattomia.

Itse en jaksa kuunnella sitä boomereiden flexausta, kuinka kävivät sähköautolla ranskassa ja vuokrasivat sieltä huvijahdin ja asuntoauton, jolla kiertelivät viinitiloja lentokoneella kolme viikkoa. Loput 4 viikkoa olivat Suomessa mökillä johon asensivat ilmalämpöpumpun ja aurinkopaneelit.