Ellaa, 29, odotettiin työpaikalle aamupalaveriin, mutta hän ei tullut nuoret työntekijät kertovat, että vaatimus lähitöistä stressaa
Ella, 29, aloitti asiantuntijatyön pienessä vaikuttajaorganisaatiossa viime vuoden toukokuussa.
Etätyö oli tuolloin koronapandemian vuoksi normi.
Ella asuu Tampereella ja työpaikan toimitilat ovat Helsingissä. Sopimukseen kirjattiin, että hänen pitäisi tulla lähitöihin muutaman kerran kuussa koronatilanteen jälleen salliessa.
Nyt etätyösuositusta ei enää ole, ja Ella on joutunut kulkemaan Helsinkiin useammin kuin hän olisi tahtonut.
Hän ei ole taipunut pomon toiveisiin mukisematta.
"Nytkin minua odotettiin saapuvaksi paikan päälle aamupalaveriin, mutta en vain tullut. Olin ainoa, joka osallistui etänä."
https://yle.fi/uutiset/74-20000112
Mikä ihmisiä, etenkin nuorempia, vaivaa? En tee koska en tahdo? En minäkään, mutta työ on työ ja kunnioitan työtäni, enkä kiukuttele. Jos Tampereelta Helsinkiin on liian pitkä matka, etsii töitä lähempää tai muuttaa. Myös asennemuutos auttaisi. Ylipäänsä työ, josta tykkää ja viihtyy eikä työpaikalle meno ahdista silloin kun pomo pyytää!
Kommentit (532)
Jos sanotaan että pari kertaa kuussa riittää lähityötä, niin miksi se ei sitten yhtäkkiä riitäkään?
Vierailija kirjoitti:
Tein etätöitä 10 vuotta ja se ei tehnyt psyykeelle hyvää. Huomasin, että kaikenlainen ihmisten ilmoille lähteminen ahdisti ja suorastaan inhosin ihmiskontaktia. Samalla somessa ym. liputettiin kotoilun puolesta, että "en enää ikinä suostu lähtemään kotoa minnekään" joten tuntui, että piti olla samanlainen tunteakseen olevansa olemassa.
Aloitin uudessa hybridimallin työssä puoli vuotta sitten ja yllätyin siitä, kuinka se "pakotettu" ihmiskontakti teki hyvää. Työmatkalla virkistyy, työpaikan asiat (myös epäkohdat) ovat paremmin tiedossa ja töiden jälkeen on yllättävän virkeä olo. Jaksan jopa harrastaa!
Silti mullekin sopii hybridimalli parhaiten. Kyllä etätyöt ovat kuitenkin tuoneet joustavuutta arkeen. Esim. sairauteni hoito olisi 100% lähityössä vaikea järjestää.
Kivittäkää...
Tässä tuli molemmat puolet hyvin huomioitua. Eli kyllä se on niin, että ihmine on edelleen laumaeläin ja tämän vuoksi ihan kokonaan etätöissä oleminen ei ole pitkän päälle hyvåksi sille ihmiselle, eikä työnteollekaan.
Hybridimalli on paras.
Ymmärrän hyvin. Pitää olla empatialyvytön jos ei ymmärrä ihmisiä ja että ympäristö vaikuttaa. Ja moni muu asia.
En itsekään pendelöisi Helsinkiin jatkuvasti täältä Tampereelta. Junalla 2h suuntaansa. Aika pitkä ja väsyttävä päivä tulee, jos olet 8h siellä töissä.
Työpaikkaa etsiessäni karsin pois tuollaiset, joissa oli vaatimus käydä pääkaupunkiseudulla usein.
Jos työt pystyy hoitamaan hyvin etänäkin, myös ne palaverit, niin miksei niin voisi tehdä? Varsinkin flunssakausina on ihan järkevää ettei matkusteta esim. täyteen ahdetuissa junissa tai kokousteta samassa tilassa koko porukka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin Ellan esimies, antaisin potkut hänelle siitä syystä, että jättää palaverit väliin.
En voi sietää näitä sooloilijoita, jotka eivät suostu noudattamaan mitään sääntöjä eikä tulemaan paikan päälle kun esimies on kerran pyytänyt.
Perustakaa omat yritykset jos haluatte päättää kaiken itse.
Olisi laiton irtisanominen, koska Ellan kanssa tehdyssä työsopimuksessa on 2 kertaa kuussa lähipäivä, jonka työnantaja on nyt mielivaltaisesti muuttanut. Jotta Ellam tulee noudattaa sopimusta, se täytyy uusia ja kirjata, että nyt Ellan on oltava 2 kertaa viikossa Helsingissä, ja sopimus pitää hyväksyä sekä työnantajan että Ellan päässä.
Uuden lain mukaan asiallinen syy riittää, esim firman pitää säästää rahaa ja Ella lähtee
29v nuori? Ehkä se täältä kuuskymppisen ikävuoden liepeiltä näyttää nuorehkolta, mutta en silti menisi luokittelemaan tuota varsinaisesti nuoreksi.
Firmat voisi huomata että jos palkkaavat porukkaa muista kaupungeista sillä lupauksella että etänä saa tehdä suurimman osan kuukaudesta, niin ei tuota kannata pelkän pomon päähänpiston vuoksi ruveta perumaan ja pakottamaan esim. 2-3 päivää viikossa konttorille.
Kylppäriremppa etätöinä, kivaa kestää pari kolme vuotta,mutku ei voi mennä ihmisten ilmoille....
Jouduin minäkin etäilemään jo ennen kiinanruttoa ja ankara lumipyry sinä aamuna. Oli tukkiauto maantiellä poikittain jalajalla jalajalavei ja kiertotie auraamatta. Kello tuli 8 ja olin sitten linja-autopysäkiltä käsin etänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin Ellan esimies, antaisin potkut hänelle siitä syystä, että jättää palaverit väliin.
En voi sietää näitä sooloilijoita, jotka eivät suostu noudattamaan mitään sääntöjä eikä tulemaan paikan päälle kun esimies on kerran pyytänyt.
Perustakaa omat yritykset jos haluatte päättää kaiken itse.
Olisi laiton irtisanominen, koska Ellan kanssa tehdyssä työsopimuksessa on 2 kertaa kuussa lähipäivä, jonka työnantaja on nyt mielivaltaisesti muuttanut. Jotta Ellam tulee noudattaa sopimusta, se täytyy uusia ja kirjata, että nyt Ellan on oltava 2 kertaa viikossa Helsingissä, ja sopimus pitää hyväksyä sekä työnantajan että Ellan päässä.
Uuden lain mukaan asiallinen syy riittää, esim firman pitää säästää rahaa ja Ella lähtee
Ja mikä tuosta tekee mielestäsi asiallisen syyn? Jos haluat muuttaa työsopimusta niin ei sitä pelkällä ilmoituksella muuteta vaan siihen on ihan oma prosessinsa.
En minäkään uskaltaisi lähteä lähitöihin. Piha on liukas ja pulu saattaa kaatua :(
Tai metsästä hyökkää virtakäyttöinen kettu kimppuun :(
Miksi muiden pitää olla terapeutteja ihmisille, jotka eivät jaksa tavata muita kuin työkavereita?