Miksi se on niin pahasta, että vanhemmat lomailevat ilman lapsia?

että miehestä ei voi olla yötäkään erossa, lapsista voi.

Ihan kuin nainen avioliitossa muuttuisi tahdottomaksi olennoksi, joka on olemassa vain miestään varten. Parisuhteen hoitokin on niin vaativaa, ettei sitä voi tehdä lähellä lapsia.

miehen työn takia. Se parisuhde on kuitenkin ollut ennen lapsia ja tulee (toivon mukaan) olemaan myös sitten, kun lapset lähtevät kotoa. Lapsille vanhempien parisuhde on elämän tärkein asia. Tähän viittaa sekin, että vanhempien avioero on jopa aikuisille lapsille todella vaikea paikka.

Huonoa parisuhdetta ei tarvitse hoitaa, näinhän se menee.

jo ennen lapsia. Ollaan matkusteltu kahdestaan. Nyt on ihanaa reissata lasten kanssa. Miehellä on työreissujen aikana kamala ikävä perhettä eikä se todellakaan haluaisi jättää lapsia lomalla.



Mä en ymmärrä mielipidettä, että huonoa parisuhdetta ei tarvi hoitaa. Meillä on ollut loistava parisuhde kohta 20 vuotta ihan hoitamatta.

Voisin lähteä ilman lapsia lomalle, mutta tosiaan, lapsille se olisi epäreilua, eikä meillä ole juuri halujakaan reissata ilman lapsia.

Matkojen pituus on noin; lapsen 1 ikävuosi/1 vrk erossa.

Lapsi ei olisi nauttinut esim. Lontoon tai Rooman kaupunkireissusta, joten nuo reissut kävimme mieheni kanssa kahdestaan. Mutta matkustamme myös joka vuosi koko perheen voimin sellaiseen paikkaan, josta lapsikin nauttii.



Ja esim. tuolla Lontoon reissulla joimme viimeisen lomapäivän illallisella pullon viiniä puokkiin ja mies kävi yhtenä päivänä minun päikkäreiden aikaan yhdellä oluella, että se siitä kännäyksestä :)

Noi vuosi/vrk-lässytyksen on ihan soopaa. Ei vauva todellakaan tiedä myöhemmin, kuka sitä on hoitanut!



Taitaa tosiaan olla sellaisten hiekkalaatikkomammojen kateellista höpinää, jotka itse eivät pääse mihinkään Tallinnan reissua lukuunottamatta.



Me olemme olleet mieheni kanssa kerran Kuubassa ja kerran Jamaikalla kaksi viikkoa yhteen soittoon, kun lapset olivat 2 ja 4 vuotiaita. Siis ilman lapsia. Eivät todellakaan saaneet siitä traumoja. Olisi saattanut olla päinvastoin, jos oltaisiin rehattu ne tuollaisiin maihin mukaan.



Ja mikäs ongelma siinä on, jos lomalla alkoholia juo?

mutta en vaan halua lähteä ilman sitä, miksi pitäisi? ei me olla ryyppäämään menossa vaan rannnalle löhöilee =) tottakai haluan lapseni mukaan!



MUTTA ymmärrän kyllä jos on oikeesti vanhemmat rikki ja väsyjä, niin miksi ei lähtisi ilman, ei sille lapselle mitään traumoja jää jos on ihana mummo ja pappa =D

ilman leikki-ikäisiä lapsia. Mutta en sitä että 10kk vanha jätetään kahdeksi viikoksi kotiin kun vanhemmat lähtevät reissuun.



Kerran katseltiin anoppilassa valokuvia jotka oli otettu vajaa vuosi mieheni syntymän jälkeen perheen autolomalla, ihmettelin miksi miestäni ei missään kuvissa näkynyt. Anoppi totesi että eihän "Matti" ollut mukana hän oli mummolassa, eihän niin pieni mitään matkailusta ymmärrä. Lomalla olivat kolme viikkoa.



Jälkeen päin olen ajatellut että johtuuko miehen tarkertuvuus tästä, kokee hylkäämiseksi mm sen että en halua nukkua saman peiton alla tai käännän yöllä selkäni hänelle.

Me yritettiin miehen kanssa kerran ja oltiin koko ajan sellaisia, että tän ja tän asian olisi lapsemmekin kyllä pitänyt nähdä, ja voi harmi, kun ei lapsemme pääse kokeilemaan tuota ja tuota ... siitä lähtien on lapset olleet mukana lomilla, sillä meillä on paljon kivempaa kun olemme kaikki paikalla. Lapsemme ovat siis jo koululaisia.

Aivan pienenä olivat aina mukana, koska olivat tosi helppohoitoisia, eikä mitään rasitteita, joista olisi tarvinnut ottaa rentoutuslomaa. Me ei edes mietitty heidän jättämistään, sillä pääsivät mm. lähes ilmaiseksi mukaan lennoillekin ja hotellihuonekaan ei maksanut ekstraa. Saattoi johtua siitä, kun esikoisemme oli pieni, niin asuimme kaksi vuotta ulkomailla ja paineltiin pitkiä matkoja kotimaan ja asuinpaikan väliä ja välillä muuallekin lapsi rintarepussa. Opittiin reissaamaan alusta lähtien sujuvasti.

Mulle riitti pelkkä laivaristeily ilman lapsia :D Näin päivällä pikkusia hyppimässä ja tanssimassa yökerhon tyhjällä lattialla niiden kivojen valojen keskellä, ja hirveesti ketutti, kun omat pienetkin olis varmasti tykänny :) En vois kuvitellakaan lähteväni jonnekin pidemmälle ilman lapsia, en halua, että he jäävät paitsi kivoista jutuista :)

mutta minä en ole halunnut jättää lasta kauemmaksi aikaa hoitoon.

Tuo 1vrk erossa/1 ikävuosi on toiminut meillä hyvin.

Jos jättäisin pienen lapsen kahdeksi viikoksi hoitoon, niin luultavasti minä saisin siitä traumoja!!!

T. olikon 27

Noi vuosi/vrk-lässytyksen on ihan soopaa. Ei vauva todellakaan tiedä myöhemmin, kuka sitä on hoitanut!

Taitaa tosiaan olla sellaisten hiekkalaatikkomammojen kateellista höpinää, jotka itse eivät pääse mihinkään Tallinnan reissua lukuunottamatta.

Me olemme olleet mieheni kanssa kerran Kuubassa ja kerran Jamaikalla kaksi viikkoa yhteen soittoon, kun lapset olivat 2 ja 4 vuotiaita. Siis ilman lapsia. Eivät todellakaan saaneet siitä traumoja. Olisi saattanut olla päinvastoin, jos oltaisiin rehattu ne tuollaisiin maihin mukaan.

Ja mikäs ongelma siinä on, jos lomalla alkoholia juo?

Tosiasia vaan on se, että pienelle lapselle ei ole hyväksi olla erossa montaa päivää vanhemmista, vaikka hoitajina sillä aikaa olisikin tutut isovanhemmat. Lapsi ei ole siihen valmis, hän on vielä niin kiinni vanhemmissaan, että erossaolo aiheuttaa vauvalle stressiä. Jos ette minua usko, niin asian voi tarkistaa monesta lapsen kehitystä käsittelevästä kirjasta. Ja nyt tietenkin joku sanoo, että hyvähän se on pientäkin vauvaa opettaa olemaan erossa vanhemmista. Ei ole. Sen erossa olon aikakin tulee sitten, kun lapsi on vanhempi. Näissä asioissa lähes aina perusteluina on vanhempien oma mukavuudenhalu. Tiedän itse kokemuksesta, että vanhempien on saatava myös omaa aikaa. Vauvan ollessa pieni tämä on kuitenkin toteutettava niin, että vanhemmat käyvät erikseen esim. omissa harrastuksissaan ja ehkä pieniä hetkiä yhdessä. Kyllä varmasti arjessakin sitä suhdetta voi hoitaa ja jos ei voi niin se kannattaa opetella. Se, että suhdetta on aina lähdettävä hoitamaan jonnekin muualle, ei kanna kovin kauaa. Vauvan ollessa pieni hänen tarpeidensa tulisi sanella myös vanhempien menot hyvin pitkälle. Vauva kun on pieni vain todella lyhyen hetken ja kohta hän on sen ikäinen, että yökyläilyt mummolaan sujuvat huoletta ja vanhemmat pääsevät myös yhdessä pitemmäksi aikaa lomalle.

vedettiin 14 tunnin lentomatkat, kun 4 lasta oli oli alle 6 vuotta. Hyvin meni ja aivan mahtava reissu. Ollaan päästy lasten kanssa sinne, minne ollaan haluttukin. Sitten kun lapset ovat isompia voin lähteä kaksin miehen kanssa, mutta toisaalta sitten heistä ei ole niinkään paljon harmia ja työtä. Minusta on ihanaa tarjota matkoja lapsille ja nähdä se riemu. Kaupunkilomailija en missään nimessä ole, joten ei tule mieleenkään lähteä kävelemäään 20 km johonkin : ) Lapset voivat siis hyvin olla mukana.

Kun viettää lasten kanssa 24 tuntia vuorokaudessa, 7 päivää viikossa, olisi niin ihana päästä lomalle ilman lapsia. Loma merkitsisi minulle sitä, että ei tarvitsisi koko ajan tehdä niin kuin lapsille sopii tai mitä he tarvitsevat, vaan voisin tehdä juuri niin kuin itse haluan. Lasten kanssa lomaillessa asenne on ihan erilainen. Pidennetty viikonloppu sopisi minulle aivan hyvin enkä usko kyllä, että kuolisin ikävään. Toisaalta en kyllä ymmärrä niitä, jotka eivät voi ikinä jättää lapsia minnekään. Kyllä siinä on koululaisella selittelemistä, kun kaveri pyytää yökylään ja toinen ei ole ikinä ollut missään ilman äitiä..

Kun viettää lasten kanssa 24 tuntia vuorokaudessa, 7 päivää viikossa, olisi niin ihana päästä lomalle ilman lapsia. Loma merkitsisi minulle sitä, että ei tarvitsisi koko ajan tehdä niin kuin lapsille sopii tai mitä he tarvitsevat, vaan voisin tehdä juuri niin kuin itse haluan. Lasten kanssa lomaillessa asenne on ihan erilainen. Pidennetty viikonloppu sopisi minulle aivan hyvin enkä usko kyllä, että kuolisin ikävään. Toisaalta en kyllä ymmärrä niitä, jotka eivät voi ikinä jättää lapsia minnekään. Kyllä siinä on koululaisella selittelemistä, kun kaveri pyytää yökylään ja toinen ei ole ikinä ollut missään ilman äitiä..

niinkuin minulle sopii ja miten itse haluan. Lomalla lasten kanssa taas tehdään niinkuin heille sopii ja he haluavat, ilmankos voin lomailla lastenkin kanssa.

haluaa siellä vetää joka päivä perseet olalle- kännit. Ihan oikein, jos silloin jätätte lapset kotiin! Meillä ei tuota harrasteta, joten lapset saa tulla mukaan lomamatkoille.

Me olimme juuri 5 päivää kaupunkilomalla ilman lapsia 4v ja 2v. Ei me siellä perseitä vedetty kertaakaan. Haluttiin vaan tutustua kunnolla kaupunkiin, mitä ei olisi voitu tehdä lasten kanssa. 20-30km päivässä kävelyä on vähän liikaa niille vaikka rattaat olisi olleet mukanakin.

että jätätte lapset kotimaahan, siksi että voitte vapaasti ryypätä! Ihan sama teettekö sitä, mutta tämä varmasti tulee mieleen muille, vaikka hekään ei itse sellaista tekisi. Ihminen on aina niin epäileväinen.

6kk, 2v ja 6v niin he joutuivat täysin yllättäen meistä eroon pitkäksi aikaa. Jouduttiin mieheni kanssa onnettomuuteen, jonka takia olimme sairaalassa mies 2kk ja minä 3kk. Ensimmäiseen 3viikkoon lapset eivät nähneet meitä ollenkaan, sen jälkeen kävivät kuulemma satunnaisesti katsomassa meitä.

Nyt meidän lapset ovat jo aikuisia jokainen eikä tuosta ole heille mitään traumoja jäänyt, vaikka olivat meistä pitkään erossa.

Lisäksi tiedän muita perheitä, joissa on lähdetty lomalle kun vauva n. 1v tai vähän alle ja loma on kestänyt noin viikon eikä näillekään lapsille ole traumoja jäänyt.

Tosiasia vaan on se, että pienelle lapselle ei ole hyväksi olla erossa montaa päivää vanhemmista, vaikka hoitajina sillä aikaa olisikin tutut isovanhemmat. Lapsi ei ole siihen valmis, hän on vielä niin kiinni vanhemmissaan, että erossaolo aiheuttaa vauvalle stressiä. Jos ette minua usko, niin asian voi tarkistaa monesta lapsen kehitystä käsittelevästä kirjasta. Ja nyt tietenkin joku sanoo, että hyvähän se on pientäkin vauvaa opettaa olemaan erossa vanhemmista. Ei ole. Sen erossa olon aikakin tulee sitten, kun lapsi on vanhempi. Näissä asioissa lähes aina perusteluina on vanhempien oma mukavuudenhalu. Tiedän itse kokemuksesta, että vanhempien on saatava myös omaa aikaa. Vauvan ollessa pieni tämä on kuitenkin toteutettava niin, että vanhemmat käyvät erikseen esim. omissa harrastuksissaan ja ehkä pieniä hetkiä yhdessä. Kyllä varmasti arjessakin sitä suhdetta voi hoitaa ja jos ei voi niin se kannattaa opetella. Se, että suhdetta on aina lähdettävä hoitamaan jonnekin muualle, ei kanna kovin kauaa. Vauvan ollessa pieni hänen tarpeidensa tulisi sanella myös vanhempien menot hyvin pitkälle. Vauva kun on pieni vain todella lyhyen hetken ja kohta hän on sen ikäinen, että yökyläilyt mummolaan sujuvat huoletta ja vanhemmat pääsevät myös yhdessä pitemmäksi aikaa lomalle.

Meillä lapset olleet mukana ulkomaan reissulla 4 vrk (olivat tuolloin 6 ja 4 v). Sitä ennen ja sen jälkeen ollaan lomailtu myös viikko kahdestaan ulkomailla, jolloin lapset oli mummolassa. Saivat joka kerta itse valita, lähtevätkö mukaan vai menevätkö mummolaan. Heille mummolareissukin on ollut lomaa, ja ovat nauttineet siitä!



Ainakaan meillä lapsista ei ole tullut mitenkään ahdistuneita, vaikka ollaan nuo viikot oltu erossa. Puhelimella on pidetty yhteyttä, ja se on tuntunut riittävän. Lapsille mummola on kuin toinen koti ja isovanhemmat läheisiä, joten kyllä siellä on turvaa, lämpöä ja läheisyyttä ollut saatavissa ilman meitäkin.



Me ollaan haluttu viettää lomia ilman lapsiakin, ei ryyppäämään pääsyn takia (mies absolutisti, minäkin käytän hyvin vähän), vaan esim. siksi, että voi harrastaa seksiä miten huvittaa, reissata yömyöhään, tehdä extreme-tyyppisiä retkiä ja venyä museoissa, taidenäyttelyissä ym. paikoissa pidempään kuin lasten kanssa pystyisi. Meidän esikoisellamme on dyspraksia ja hän lievästi autistinen, joten kaikki arjesta poikkeava on hänelle raskasta. Lasten kanssa lomaohjelma on siksi pakko pitää suht simppelinä ja samasta syystä nuo aikuisten lomat on olleet meille tärkeitä hengähdyshetkiä.



Ehkä ollaan sitten itsekkäitä, mutta samapa tuo mulle, mitä muut ajattelevat. Tällä kuviolla meillä pysyy pää (ja perhe) kasassa ja kaikilla on hyvä olla.

Meillä lapset on jo 15v ja 12v. Pienestä pitäen ovat olleet mummojen luona yökylässä. Nauttivat suunnattomasti, sekä lapset että mummot.



Näiden yökyläilyjen aikaan me miehen kanssa ollaan joko kotona ja töissä tai lomalla.



Käydään me joka vuosi myös lomilla lasten kanssa.

Noi vuosi/vrk-lässytyksen on ihan soopaa. Ei vauva todellakaan tiedä myöhemmin, kuka sitä on hoitanut! Taitaa tosiaan olla sellaisten hiekkalaatikkomammojen kateellista höpinää, jotka itse eivät pääse mihinkään Tallinnan reissua lukuunottamatta. Me olemme olleet mieheni kanssa kerran Kuubassa ja kerran Jamaikalla kaksi viikkoa yhteen soittoon, kun lapset olivat 2 ja 4 vuotiaita. Siis ilman lapsia. Eivät todellakaan saaneet siitä traumoja. Olisi saattanut olla päinvastoin, jos oltaisiin rehattu ne tuollaisiin maihin mukaan. Ja mikäs ongelma siinä on, jos lomalla alkoholia juo?

mielestäsi psykologien ja alaa tutkineiden havainnot ja teoriat ovat soopaa? Se mitä ei silmillä pysty havaitsemaan, ei ole olemassa?

ei mulle tule ensimmäisenä mieleen että vanhemmat menee ryyppäämään jos lapset ei ole mukana :D Ennemminkin se että menevät paikkoihin joissa lapset ei viihdy tai että haluavat hetken aikaa olla vastuussa vain itsestään eikä huolehtia jatkuvasti muiden viihtyvyydestä, ruokailusta, nukkumaanmenosta, vessakäynneistä, vaipoista yms.

Aika rajoittunut näkemys jos ensimmäinen ajatus on ryyppäys, ja niin rajoittuneiden ihmisten näkemykset ei kiinnosta.

että jätätte lapset kotimaahan, siksi että voitte vapaasti ryypätä! Ihan sama teettekö sitä, mutta tämä varmasti tulee mieleen muille, vaikka hekään ei itse sellaista tekisi. Ihminen on aina niin epäileväinen.