Korkeakouluissa alettiin painottaa pisteissä pitkää matikkaa jotta saataisiin valittua poikia enemmän
No auttoiko? Ei. Ainoa muutos oli siinä että tytöt lukevat nykyään enemmän pitkää matikkaa.
Kommentit (45)
Ei, vaan meillä alkoi olla häiritsevän paljon korkeasti koulutettuja jotka olivat kykenemättömiä loogiseen ajatteluun.
Jos haluttaisiin enemmän naisia, niin painotettaisiin astrologiaa.
Ei kyse ole sukupuolipolitikkasta vaan siitä, että matematiiikka korreloi sellaisen abstraktin ajattelun kanssa, josta on yliopistoissa hyötyä.
Tästäkös sitten englannin kielen tulkeiksi haluavat yliopistoon tähtäävät jaksavat mesota. Oikea kysymys kuitenkin on, miksi tulkkeja koulutetaan yliopistosta. Se on puhtaasti suorittavaa varsin mekaanista työtä.
Ei se niin mennyt. Mutta se on kyllä hyvä, että nyt tytötkin lukevat enemmän matikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai sitä poikien takia tehty.
Kyllä sitä sillä perusteltiin. Kielten painoarvoa vastaavasti laskettiin rutkasti.
Kiintiöt vaan käyttöön. Eihän merkittävät yrityksetkään saa parasta valita, kun naisia on pakko olla 33 % johtoryhmästä.
Se on sitte voi voi
Tosin peli ei oo silti menetetty
Ainahan voi kokea itsensä mieheksi
Onko tässä mitään järkeä? Oot oikeessa
Menestyminen pitkässä matematiikassa, äidinkielessä ja pitkässä kielessä näyttäisi ennustavan parhaiten tulevaa opintomenestystä korkeakouluopinnoissa. Tämä johtuu varmasti ainakin osittain siitä, että matematiikan opiskelun tavoitteena on loogisen ajattelun ja ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen, ei pelkästään tiettyjen sisältöjen oppiminen, Laine kertoo.
Tuo on kopsattu Hesarista.
Vierailija kirjoitti:
Ei kyse ole sukupuolipolitikkasta vaan siitä, että matematiiikka korreloi sellaisen abstraktin ajattelun kanssa, josta on yliopistoissa hyötyä.
Tästäkös sitten englannin kielen tulkeiksi haluavat yliopistoon tähtäävät jaksavat mesota. Oikea kysymys kuitenkin on, miksi tulkkeja koulutetaan yliopistosta. Se on puhtaasti suorittavaa varsin mekaanista työtä.
Huomaa selvästi, ettet itse ole perehtynyt kielitieteisiin yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyse ole sukupuolipolitikkasta vaan siitä, että matematiiikka korreloi sellaisen abstraktin ajattelun kanssa, josta on yliopistoissa hyötyä.
Tästäkös sitten englannin kielen tulkeiksi haluavat yliopistoon tähtäävät jaksavat mesota. Oikea kysymys kuitenkin on, miksi tulkkeja koulutetaan yliopistosta. Se on puhtaasti suorittavaa varsin mekaanista työtä.
Huomaa selvästi, ettet itse ole perehtynyt kielitieteisiin yhtään.
Olen kyllä, enemmän kuin voit kuvitella. Mutta kerro toki, miksi tulkki tarvitsee yliopistokoulutuksen.
Kiintiöt käyttöön!
Naiset kilpailkoon keskenään 50 % paikoista!
Eihän niitä jääkiekkoonkaan oteta. Niille on oma laiji, mikä ei oo jääkiekko se on:
Naisten jääkiekko!
(oot varmaan huomannu, että MIESTEN jääkiekosta ei puhuta)
Ei, vaan pitkän matikan osaaminen ihan oikeasti korreloi muiden aineiden osaamisen kanssa. Pitkän matikan sinnikkäästi oppinut ja osannut on parempi opiskelija yliopistolle.
Todistusvalinnan odottamaton sivuvaikutus oli se, että pojille meni aiempaa enemmän opiskelupaikkoja. Tämä on oikein toivottua kehitystä, sillä korkeakoulut ovat naisvaltaisia paikkoja.
Näitä tuloksia katsellaan ja analysoidaan nyt ja todistusvalintaa mahdollisesti muutetaan vuodesta 2026 alkaen. Muutoksista tiedotetaan ensi vuoden alkupuolella, jotta uudet lukiolaiset tietävät jo ekasta päivästä lähtien miten pisteet menevät heidän hakiessaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei kyse ole sukupuolipolitikkasta vaan siitä, että matematiiikka korreloi sellaisen abstraktin ajattelun kanssa, josta on yliopistoissa hyötyä.
Tästäkös sitten englannin kielen tulkeiksi haluavat yliopistoon tähtäävät jaksavat mesota. Oikea kysymys kuitenkin on, miksi tulkkeja koulutetaan yliopistosta. Se on puhtaasti suorittavaa varsin mekaanista työtä.
Ihan turhaan lääkärit ja di:tkin opiskelee yliopistotasolla. Käytännönläheistä heilläkin. Vain tutkijalinjalla tarvitsee akateemisia taitoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai sitä poikien takia tehty.
Kyllä sitä sillä perusteltiin. Kielten painoarvoa vastaavasti laskettiin rutkasti.
Täysin ainekohtaista. Esim. oikikseen ja kauppikseen parhaat pisteet saa pitkän matikan ohella kolmesta A-kielestä. Lyhyestäkin kielestä saa enemmän pisteitä kuin melkein mistään reaalista (fy, hi ja uskonto/et poislukien).
Yläkouluikäisten poikien motivaatio matikkaa kohtaan on ollut laskussa jo monta vuotta kun taas tyttöjen noussut ja tyttöjen pärjääminen matikassa on parantunut verrattuna poikiin. Tulevaisuudessa meillä taitaa olla enemmän matikkaan suuntautuneita naisia kuin miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyse ole sukupuolipolitikkasta vaan siitä, että matematiiikka korreloi sellaisen abstraktin ajattelun kanssa, josta on yliopistoissa hyötyä.
Tästäkös sitten englannin kielen tulkeiksi haluavat yliopistoon tähtäävät jaksavat mesota. Oikea kysymys kuitenkin on, miksi tulkkeja koulutetaan yliopistosta. Se on puhtaasti suorittavaa varsin mekaanista työtä.
Ihan turhaan lääkärit ja di:tkin opiskelee yliopistotasolla. Käytännönläheistä heilläkin. Vain tutkijalinjalla tarvitsee akateemisia taitoja.
Lääkärit ja DI:t joutuvat sentään työssään hyvin yleisesti perehtymään uuteen tieteelliseen tutkimukseen.
Miten on "kielitieteilijä"-tulkin laita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyse ole sukupuolipolitikkasta vaan siitä, että matematiiikka korreloi sellaisen abstraktin ajattelun kanssa, josta on yliopistoissa hyötyä.
Tästäkös sitten englannin kielen tulkeiksi haluavat yliopistoon tähtäävät jaksavat mesota. Oikea kysymys kuitenkin on, miksi tulkkeja koulutetaan yliopistosta. Se on puhtaasti suorittavaa varsin mekaanista työtä.
Huomaa selvästi, ettet itse ole perehtynyt kielitieteisiin yhtään.
Olen kyllä, enemmän kuin voit kuvitella. Mutta kerro toki, miksi tulkki tarvitsee yliopistokoulutuksen.
Tuskin olet. Itse olen valmistunut kemistiksi mutta lukenut myös kielitieteitä. En oikein ymmärrä mitä edes tarkoitat mekaanisella. Ei kielten kääntäminen ole mitään mekaanista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyse ole sukupuolipolitikkasta vaan siitä, että matematiiikka korreloi sellaisen abstraktin ajattelun kanssa, josta on yliopistoissa hyötyä.
Tästäkös sitten englannin kielen tulkeiksi haluavat yliopistoon tähtäävät jaksavat mesota. Oikea kysymys kuitenkin on, miksi tulkkeja koulutetaan yliopistosta. Se on puhtaasti suorittavaa varsin mekaanista työtä.
Ihan turhaan lääkärit ja di:tkin opiskelee yliopistotasolla. Käytännönläheistä heilläkin. Vain tutkijalinjalla tarvitsee akateemisia taitoja.
Lääkärit ja DI:t joutuvat sentään työssään hyvin yleisesti perehtymään uuteen tieteelliseen tutkimukseen.
Miten on "kielitieteilijä"-tulkin laita?
Luuletko että kielitieteissä ei tehdä tutkimusta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyse ole sukupuolipolitikkasta vaan siitä, että matematiiikka korreloi sellaisen abstraktin ajattelun kanssa, josta on yliopistoissa hyötyä.
Tästäkös sitten englannin kielen tulkeiksi haluavat yliopistoon tähtäävät jaksavat mesota. Oikea kysymys kuitenkin on, miksi tulkkeja koulutetaan yliopistosta. Se on puhtaasti suorittavaa varsin mekaanista työtä.
Huomaa selvästi, ettet itse ole perehtynyt kielitieteisiin yhtään.
Olen kyllä, enemmän kuin voit kuvitella. Mutta kerro toki, miksi tulkki tarvitsee yliopistokoulutuksen.
Tuskin olet. Itse olen valmistunut kemistiksi mutta lukenut myös kielitieteitä. En oikein ymmärrä mitä edes tarkoitat mekaanisella. Ei kielten kääntäminen ole mitään mekaanista.
On se. Suunnilleen yhtä mekaanista kuin hitsaus. Muuttujia toki molemmissa töissä on useampi kuin yksi.
Koulut voi mennä itseensä.