Korkeakouluissa alettiin painottaa pisteissä pitkää matikkaa jotta saataisiin valittua poikia enemmän

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei, vaan pitkän matikan osaaminen ihan oikeasti korreloi muiden aineiden osaamisen kanssa. Pitkän matikan sinnikkäästi oppinut ja osannut on parempi opiskelija yliopistolle.

Todistusvalinnan odottamaton sivuvaikutus oli se, että pojille meni aiempaa enemmän opiskelupaikkoja. Tämä on oikein toivottua kehitystä, sillä korkeakoulut ovat naisvaltaisia paikkoja.

Näitä tuloksia katsellaan ja analysoidaan nyt ja todistusvalintaa mahdollisesti muutetaan vuodesta 2026 alkaen. Muutoksista tiedotetaan ensi vuoden alkupuolella, jotta uudet lukiolaiset tietävät jo ekasta päivästä lähtien miten pisteet menevät heidän hakiessaan.

Kyllä tuo matikan painottaminen on minusta omituista. Olen itse suorittanut kaksi korkeakoulututkintoa täysin erilaisissa tieteenaloissa ihan eri tiedekunnissa ja pääsin lukiossa matikasta läpi juuri ja juuri. Olen kai menestynyt opiskelijana riittävän hyvin kun olen onnistunut lukemaan kaksi eri tutkintoa hyvin arvosanoin. Pitkän matikan hyvä arvosana varmasti korreloi opintomenestyksen kanssa, mutta ei ole ainoa mittari tulevan opintomenestyksen ennustamisessa.

Sama täällä. Kirjoitin lyhyestä matematiikasta a:n. Syynä se, etten lukiossa tai kirjoituksissa jaksanut yhtään panostaa siihen huonon opettajan vuoksi (yläasteella matematiikka ja fysiikka oli aina kiitettävä). Olen opiskellut yliopistossa kaksi humanistista maisterintutkintoa erinomaisin arvosanoin ja tehnyt opintojen alusta asti oman alan akateemisia töitä. Matematiikkaa en ole tarvinnut koskaan missään lukion jälkeen. Kieliä ja kirjoittamiani reaaliaineita sitäkin enemmän.

Ok, jos haluatte tietään niin

Tämä kaikki johtuu pääosin miesten kahdesta ominaisuudesta, jotka eroavat naisista. Ehkä myös testosteronista, joka laksee 27 ikävuoden jälkeen, jolloin opiskelu olisi miehille helpompaa (miehet eivät enää palaa vankilaankaan niin usein tämän iän jälkeen, tai se merkittävästi vähenee).

1) Miesten älykkyysjakauma on laajempi, miehet yliedustettuina huippuälykkäissä -> myös toisessa päässä heikkolahjaisissa.

2) Miehet saavat matalampia pisteitä keskimäärin sovinnollisuudessa joka on yksi 5 personallisuus piirteestä.

Sovinnollisuudella viitataan harmoniaa hakevaan ja riitoja välttävään persoonallisuuden piirteeseen. Sovinnolliset ihmiset ovat hyviä kontrolloimaan negatiivisten tunteiden, kuten vihan, ilmauksia. He myös pyrkivät VÄLTTÄMÄÄN konflikteja.  Sovinnollista ihmistä pidetäänkin usein lämpimänä ja ystävällisenä tyyppinä, joka osaa tehdä kompromisseja ja jonka kanssa on helppo tulla toimeen. Joskus sovinnollinen ihminen laittaa toisten tarpeet omiensa tarpeidensa edelle oman hyvinvointinsa kustannuksella.

Eli naiset tekevät helpommin mitä heiltä odotetaan ja pyydetään. Miehet sanovat: teen mitä haluan. Siksi naiset sopivat paremmin koulusysteemiin. Tästä syystä he myös saavat piemenpää palkkaa, tai se on yksi iso syy.

Kuitenkin koska miehet ovat yliedustettuina huippuälykkäissä tekevät he suurimmat tieteelliset löydöt, heitä on siellä huipulla enemmän.

Naiset ja miehet siis ovat yhtä älykkäitä. Tämä on eri asia!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei, vaan pitkän matikan osaaminen ihan oikeasti korreloi muiden aineiden osaamisen kanssa. Pitkän matikan sinnikkäästi oppinut ja osannut on parempi opiskelija yliopistolle.

Todistusvalinnan odottamaton sivuvaikutus oli se, että pojille meni aiempaa enemmän opiskelupaikkoja. Tämä on oikein toivottua kehitystä, sillä korkeakoulut ovat naisvaltaisia paikkoja.

Näitä tuloksia katsellaan ja analysoidaan nyt ja todistusvalintaa mahdollisesti muutetaan vuodesta 2026 alkaen. Muutoksista tiedotetaan ensi vuoden alkupuolella, jotta uudet lukiolaiset tietävät jo ekasta päivästä lähtien miten pisteet menevät heidän hakiessaan.

Kyllä tuo matikan painottaminen on minusta omituista. Olen itse suorittanut kaksi korkeakoulututkintoa täysin erilaisissa tieteenaloissa ihan eri tiedekunnissa ja pääsin lukiossa matikasta läpi juuri ja juuri. Olen kai menestynyt opiskelijana riittävän hyvin kun olen onnistunut lukemaan kaksi eri tutkintoa hyvin arvosanoin. Pitkän matikan hyvä arvosana varmasti korreloi opintomenestyksen kanssa, mutta ei ole ainoa mittari tulevan opintomenestyksen ennustamisessa.

Sama täällä. Kirjoitin lyhyestä matematiikasta a:n. Syynä se, etten lukiossa tai kirjoituksissa jaksanut yhtään panostaa siihen huonon opettajan vuoksi (yläasteella matematiikka ja fysiikka oli aina kiitettävä). Olen opiskellut yliopistossa kaksi humanistista maisterintutkintoa erinomaisin arvosanoin ja tehnyt opintojen alusta asti oman alan akateemisia töitä. Matematiikkaa en ole tarvinnut koskaan missään lukion jälkeen. Kieliä ja kirjoittamiani reaaliaineita sitäkin enemmän.

Huh kävipä sinulla tuuri, ettei yliopistoon sattunut yhtään huonoa opettajaa niin sait erinomaiset arvosanat.

ohis

just

Naisten kouluttamisesta ei ole yhtä paljon hyötyä, koska heidät hyväksytään paljon harvemmin hyvävelikerhoihin.