Lue keskustelun säännöt.
Onko teologian ja historian pääsykokeissa mitään samankaltaisuutta?
23.02.2010 |
Lähinnä mietin että esseitähän kummassakin kirjoitetaan, onko teologian kokeessa minkätyyppisiä aineistoja, käytetäänkö kuvia, tekstejä joita pitäisi tulkita tms? Osaako kukaan palstalainen kertoa tarkemmin?
Kommentit (12)
ainakin mun aikanani. Muistaakseni yksi oli suuren adressin taustat ja vastaanotto, ja toinen kolonalisimin purkautumisen monet muodot yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta teologiseen oli viime vuonna tällaiset pääsykoetehtävät (terv. kohta 20 vuotta sitten pääsykokeissa hikoillut):
VALINTAKOE 2009
KYSYMYS 1
Kysymys teoksesta: Teologia. Johdatus tutkimukseen (toim. P. Luomanen)
Ekumeniikka on systemaattisen teologian nuorin oppiaine. Esittele ekumeniikan tutkimuskohteet ja kuvaile sen syntytaustaa sekä suhdetta dogmatiikkaan.
KYSYMYS 2
Kysymys teoksesta: Alaston ja puettu: ruumiin ja uskonnon ääret (Terhi Utriainen)
Terhi Utriaisen kirjassa Alaston ja puettu uskonto esitetään suojana ja kääreenä. Miltä ja miten uskonto voi suojata ihmistä? Hyödynnä vastauksessasi funktionaalista ja induktiivista uskontokäsitystä.
AINEISTOTEHTÄVÄ
Argumentaatioanalyysi on osa teologista tutkimusta. Tämän tehtävän aineistona on
katkelmia Christopher Hitchensin uskontokriittisestä teoksesta: Jumala ei ole suuri. Kuinka uskonto myrkyttää kaiken, sekä Marja-Liisa Kaakkuri-Knuuttilan (toim.)
teoksesta: Argumentti ja kritiikki. Lukemisen, keskustelun ja vakuuttamisen taidot.
Tunnista ja kuvaile Hitchensin tekstissä esiintyviä argumentaatiovirheitä
Argumentti ja Kritiikki -teoksen virhetyyppiesimerkkien avulla. Esitä kaksi
tapauskuvausta kustakin Hitchensin tekstissä esiintyvästä virhetyypistä.
VALINTAKOE 2009
KYSYMYS 1
Kysymys teoksesta: Teologia. Johdatus tutkimukseen (toim. P. Luomanen)
Ekumeniikka on systemaattisen teologian nuorin oppiaine. Esittele ekumeniikan tutkimuskohteet ja kuvaile sen syntytaustaa sekä suhdetta dogmatiikkaan.
KYSYMYS 2
Kysymys teoksesta: Alaston ja puettu: ruumiin ja uskonnon ääret (Terhi Utriainen) Terhi Utriaisen kirjassa Alaston ja puettu uskonto esitetään suojana ja kääreenä. Miltä ja miten uskonto voi suojata ihmistä? Hyödynnä vastauksessasi funktionaalista ja induktiivista uskontokäsitystä.
AINEISTOTEHTÄVÄ
Argumentaatioanalyysi on osa teologista tutkimusta. Tämän tehtävän aineistona on katkelmia Christopher Hitchensin uskontokriittisestä teoksesta: Jumala ei ole suuri. Kuinka uskonto myrkyttää kaiken, sekä Marja-Liisa Kaakkuri-Knuuttilan (toim.) teoksesta: Argumentti ja kritiikki. Lukemisen, keskustelun ja vakuuttamisen taidot.
Tunnista ja kuvaile Hitchensin tekstissä esiintyviä argumentaatiovirheitä Argumentti ja Kritiikki -teoksen virhetyyppiesimerkkien avulla. Esitä kaksi tapauskuvausta kustakin Hitchensin tekstissä esiintyvästä virhetyypistä.
Tekstinkäsittelytaidot hieman hukassa...
millanen tuo teologian pääsykoe!!
Apua, en taatusti pääsisi sisään, enkä osaa vastata kysymyksiin!
T: Teologian maisteri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kopioin näitä nähtäväksi, koska kun itse opiskelin teologiaa, aina löytyi joku, joka kysyi: "Luetteko te siellä muuta kuin Raamattua?" Niin, Raamatun tutkimukseen liittyviä opintoviikkoja taisi itselläni olla kokonaista 15 opintoviikkoa yli kahdesta sadasta...
Mutta tässä lisää pääsykoekysymyksiä:
(Arviointiperusteet ja mallivastaukset löytyvät teologisen tiedekunnan nettisivuilta.)
KYSYMYS 1
Kysymys teoksesta Teologia. Johdatus tutkimukseen (toim. P. Luomanen):
Valistuksen ajan uskontokeskustelua hallitsi deismi. Millä tavoin deismi vaikutti uskontotieteen kehitykseen?
KYSYMYS 2
Ilkka Huhta: ”Täällä on oikea Suomen kansa” Körttiläisyyden julkisuuskuva 1880–1918
Herännäisyyden (körttiläisyyden) julkisuuskuva muuttui voimakkaasti 1880–1918. Mainitse keskeiset muutokseen vaikuttaneet tekijät.
AINEISTOKOE
Aineistona lyhennelmä Marja Vuorisen artikkelista Herrat, hurrit ja ryssän kätyrit – suomalaisuuden vastakuvia.
Aineistokokeen tehtävänä oli määritellä annetun tekstikatkelman perusteella käsitteet
vasta- ja viholliskuva sekä arvioida vastakuvan käsitettä käyttäen herännäisyyden suhdetta Huhdan valintakoekirjassa mainittuun "naiselliseen hurmokseen".
ei käy kateeksi teologiseen pyrkiviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämä eivät sitten olekaan niin pahoja, eihän? Nukkumaan ei saa mennä, ennen kuin on vastannut kysymyksiin...
Kysymys 1
Kysymys teoksesta Teologia. Johdatus tutkimukseen (toim. P. Luomanen)
Teologian opiskelija Tiina Teologi on valitsemassa pääainetta käytännöllisen teologian
laitokselta. Tiinaa kiinnostaa teema uskonto ja sukupuoli. Minkälaisia näkökulmia ja
tutkimusmenetelmiä käytännöllisen teologian oppiaineet tarjoavat kyseiseen teemaan?
Kysymys 2 teoksesta Johdatus varhaisen kirkon teologiaan. (G. af Hällström, A. Laato ja
J.Pihkala)
Mikä asema Raamatun teksteillä oli varhaiskirkon aikana ja mitkä olivat niiden keskeiset
tulkintamallit?
Aineisto
Kolme varhaiskristillistä kuvausta ehtoollisesta: Paavalin 1.kirje Korinttilaisille 11:17-34
Uudesta testamentista, Didakhe 9-10 ja Justinos Marttyyrin 1. Apologia 65-66. Apostoli Paavalin
kirje Korinttilaisille (50-luvulta jKr) sisältää vanhimman kirjallisen kuvauksen ”Herran
aterian” asettamisesta. Didakhe eli Apostolien opetus ja Justinos Marttyyrin 1. Apologia on
kirjoitettu myöhemmin, viimeistään kuitenkin noin 150 jKr.
Aineistokokeen tehtävä
Vertaa Paavalin, Didakhen ja Justinos Marttyyrin kuvauksia ehtoollisen vietosta.
A) Mitä tekstit kertovat ehtoollisen vietosta ja sen muuttumisesta
varhaiskristillisyydessä? (7 pistettä)
B) Miten ehtoollisaineet ja ehtoollinen kokonaisuutena on ymmärretty teksteissä?
(3 pistettä)
Aiotko hakea opiskelemaan historiaa tai teologiaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
onneksi on jo tutkinto plakkarissa, en osaisi minäkään vastata noihin kysymyksiin...
Ei kukaan yliopistotutkinnon suorittanut osaa vastata mihin tahansa alaa koskeviin kysymyksiin siltä istumalta. Kun ei niitä kaikkia alan kirjoja erkkikäään ehdi elämänsä aikana lukea.
Ehkä pääsykokeeseen valmistautuvat ovat edes kerran (minä aikoinani seitemän kertaa!) lukeneet pääsykoekirjat. Nuo em. pääsykoekysymykset vaikuttavat juuri sellaisilta, että testataan luetun ymmärtämistä ja sisäistämistä (ja ulkolukuakin ja pakaralihasten kestävyyttä, valitettavasti), ettei pääse sisään, jos jotain yleistä läppää heittää uskonnoista ja teologiasta.
Ja eikö se ole akateemisten opintojen idea, että ymmärtää edes mihin oman alan lohkoon esitetty kysymys sijoittuu ja mistä vastausta täytyy lähteä etsimään (wikipediasta...)? Usein onkin olo, että tietää, miten vähän tietää. Ei mennyt hukkaan seitsemän vuotta yliopistossa...
Täällä toinenkin teologian maisteri ihmettelee noita pääsykoekysymyksiä onneksi on jo tutkinto plakkarissa, en osaisi minäkään vastata noihin kysymyksiin...
omista pääsykokeista on jo niin kauan että varmasti on jo muuttunu ainakin jonkin verran, mutta käy kattomassa tiedekuntien sivuilta. Ainakin Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan sivuilla on ollu vanhoja pääsykokeita nähtävissä.