Lue keskustelun säännöt.
Matkustin turhaan 350 km tapaamista varten ja sukulainen perui viime tipassa - ärsyttäisikö sinua tilanteessani?
27.05.2022 |
Taustatietona: n. 75 v sukulaiseni asuu 800 km päässä meidän kotoamme ja ei ole vuosikymmeniin matkustellut kotoaan lähikaupunkia kauemmas. Olenkin itse aina matkustanut sukulaiseni luokse, koska hän on minulle tärkeä. Olimme etukäteen sopineet, että matkustaisin perheeni kanssa käymään sukulaisen luona, koska emme koronan ja vauva-ajan takia ole päässeet kylään. Olimme sopineet vierailupäivästä hyvissä ajoin ja sopineet, että soittelemme vielä edellisenä päivänä sopiaksemme tarkemmasta vierailuajasta. Tarkoitus oli käydä sukulaisen luona pari-kolme tuntia. Olisimme kylään mennessämme vieneet kahvileivät ja perillä keittäneet kahvit, jotta sukulaisen ei tarvitse nähdä mitään vaivaa meidän takiamme.
Lähdimme kotoa ajamaan ja yövyimme ensin vanhempieni luona taaperon kanssa. Seuraavana päivänä jatkoimme matkaa vielä 350 km päähän, jotta pääsisimme seuraavana päivänä ajamaan sukulaisen luo kätevästi (kerralla tuo matka ei olisi taaperon kanssa onnistunut, vaan jouduimme yöpymään molempiin suuntiin). Tapaamista edeltävänä iltapäivänä soitin tuolle sukulaiselle ja hän halusi perua tapaamisen huonosti nukutun yön ja pitkään jatkuneen hieman flunssaisen olon takia. Uusi tapaaminen ei järjesty tälle samalle reissulle. Pitkän välimatkan takia uuden vierailun järjestäminen on haastavaa, taaperon kanssa 800 km matkustaminen ei onnistu helposti ja nyt vierailu jäi luultavasti seuraavaan kesään. Matkustimme turhaan 350 km sukulaisen suuntaan ja toisen mokoman takaisin, koska sukulainen ei ilmoittanut perumisesta aikaisemmin. Ihmettelen, miksi ei perunut jo aiemmin, jos olo oli ollut kipeä jo pidemmän aikaa.
Ärsyttäisikö sinua tilanteessani tällainen myöhään peruminen? Toki ymmärrän, että toista väsyttää, mutta emme olisi menneet paikan päälle kestittäväksi, vaan olisimme itse tuoneet kahvileivät, keittäneet kahvit ja katsoneet taaperon perään. Harmittaa ihan hirveästi tuo peruuntuminen, kun matkustettiin turhaan noin pitkä matka ja olisin pitkän tauon jälkeen halunnut nähdä sukulaista ja uusi vierailu onnistuu vasta todella pitkän ajan päästä.
Kommentit (140)
Saa tapaamisen perua väsymyksen takia. Varsinkin kun on vanha ihminen. Saattaahan se ärsyttää, mutta minkäs voi. Ei kaikki tapaamiset aina muutenkaan toteudu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on ollut kipeä jo pidemmän aikaa, niin olisi kannattanut soittaa ja varoittaa etukäteen, että vierailu saattaa peruuntua.
Jos itse tietäisin toisten matkustavan tosi pitkän matkan takaa, niin soittaisin kyllä hyvissä ajoin ja perumisestakin päättäisin paria päivää aiemmin.
Ehkä koronavarovaisuus on kuitenkin hyväksi
Kääntykää takaisin kotiin tai tehkää joku ex tempore mutka reissuun. Älä jää tyrhaan harmittelemaan, ikävää mutta asialle ei voi mitään.
Ei ärsyttäisi. Olisin loukkaantunut ja en ottaisi enää yhteyttä.
No ärsyttäisi ihan tosi paljon. Vielä että lasta roudaa autolla tuntikausia. Ajattelematon sukulainen kun ei itse perunut vaan odotti vielä teidän soittoanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ärsyttäisi ihan älyttömästi, enkä enää matkustaisi hänen luokseen.
Sukulainen voi olla vaikka muistisairas.
Jos kyseessä ei ole kummankaan teistä vanhempi tai isovanhempi, miksi ylipäätään nähdä tuollainen vaiva muutenkaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tajusiko toinen, että olitte jo matkustaneet hänen takiaan osan matkasta?
Veljeni ei ole tällaisissa asioissa kovin huomaavainen toisia kohtaan. Saattaa siirtää tapaamista todella lyhyellä varoitusajalla. On tosi haastavaa, sillä asutaan n. 400 km päässä. Veljeni ei tajua, että tapaamisen siirtäminen vaikuttaa kaikkeen muuhunkin sovittuun menoon. Viimeksi ilmoitti pari tuntia etukäteen, että nyt voisitte tulla käymään. Sanoin ihan suoraan, että ei pystytä matkustamaan tuollaista matkaa parissa tunnissa ja päästään aikaisintaan huomenna kylään. Veljeni peruu ja siirtelee samalla tavalla muiden tapaamisia, lääkäriaikoja ja muita, mikä on tosi rasittavaa ja ei ajattele asiaa ollenkaan toisten kannalta.
Noh, itse varmistelisin ensi kerralla jo ennen liikkeelle lähtöä että mikä on sukulaisen vointi. Jos on ihan että hyvin voin, tulkaa vaan, ja tekee uudelleen oharit niin sitten en vaivautuisi jatkossa menemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ettepä mene enää koskaan tuon sukulaisen luokse. Matkustakoon itse teidän luoksenne.
Kun joku kysyi, miksi matkustaisimme näkemään sukulaista. Sukulainen on minulle hyvin rakas. Soittelemme ja kirjoitamme kirjepostia säännöllisesti. Emme ole nähneet pitkään aikaan ja hänkin olisi halunnut nähdä taaperomme, joka on sukumme ensimmäinen pieni lapsi vuosikymmeniin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Me ajettiin pienen esikoisen kanssa kuusi tuntia anoppilaan huomataksemme vain että he olikin lähteneet marjaan toiselle paikkakunnalle.
En ole ollut sen jälkeen missään tekemisissä eikä he ole koskaan tavanneet esikoista.
Hyvä!
Niin tai näin, mutta unohtaisin kyläkutsut häneltä pitkäksi aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun joku kysyi, miksi matkustaisimme näkemään sukulaista. Sukulainen on minulle hyvin rakas. Soittelemme ja kirjoitamme kirjepostia säännöllisesti. Emme ole nähneet pitkään aikaan ja hänkin olisi halunnut nähdä taaperomme, joka on sukumme ensimmäinen pieni lapsi vuosikymmeniin.
Ap
Selvästikään hän ei halunnut nähdä teitä yhtä innokkaasti kuin sinä halusit nähdä häntä.
En tuon jälkeen kyllä ihan heti lähtis uudestaan.
Olimme suunnitelleet sukulaisen ehdotuksesta päiväreissua mökiltä hänen luokseen 60 km suuntaansa kesälomamme aikana.
Perui kun on niin kuuma kesällä ja huono olo koko kuukauden.
Talvella sitten ehdotti päiväreissua. Niin kotoamme matkaa n.250 km suuntaansa. Ei menty.
Hei mä sanoin sulle puhelimessa, etten jaksa ottaa ketään vastaan, joten älä tule. Et siis kuunnellut yhtään, ja nyt olet loukattu.
Ymmärrän väsymyksen takia tapaamisen perumisen, jos välimatka on lyhyt ja tapaaminen on helppo siirtää. Jos toiset ovat matkustaneet pitkän matkan, niin näkisin, jos en olisi missään sairaalakunnossa, oksennustaudissa tms. Ei ole mahdoton vaatimus nähdä paria tuntia, varsinkin kun ette odottaneet mitään tarjoiluja perillä.
En tiedä ovatko sukulaiseni jotenkin poikkeuksellisen raihnaisia, mutta sukuni 70 v täyttäneet eivät jaksa ottaa vieraita vastaan eivätkä kyläillä missään. Ainoa poikkeus on hautajaiset.
Me ajettiin pienen esikoisen kanssa kuusi tuntia anoppilaan huomataksemme vain että he olikin lähteneet marjaan toiselle paikkakunnalle.
En ole ollut sen jälkeen missään tekemisissä eikä he ole koskaan tavanneet esikoista.