Lue keskustelun säännöt.
Puolisoni tuntuu välttelevän töitä kaikin keinoin
25.05.2022 |
Puolisoni jäi vuosia sitten pitkälle sairaslomalle sairastuessaan. Teki keikkahommia tuolloin, mutta nyt kun hänen sairautensa on hyvässä hoitotasapainossa eikä esteitä työn jatkamiselle ole (lääkäri ihan todennut), ei hän ole halukas palaamaan työelämään. Opiskelut hänellä myös on mielessä, mutta niihin ei ole hakeutunut.
Minä taas olen vakinaisessa työsuhteessa, päälle olen hakenut korkeakoulusta paikkaa. Olen yrittänyt kannustaa ja keskustella puolisoni kanssa opiskelujen jatkamisesta tai työn etsimisestä. Tulosta ei ole tähän asti tullut.
Jos olen ehdottanut hänelle jotain verkko-opintoja, niin yleinen vastaus on "tuo koulutus ei kiinnosta", "en tuossa alassa kestä syytä X, Z ja Å". Samoiten jos ehdotan hänelle entisen ammattinsa töitä tai muita työpaikkoja, ne eivät joko kiinnosta tai hän ei suostu jostain syystä työskentelemään kyseisessä paikassa.
Minulla alkaa nyt mennä asian suhteen kuppi nurin. Asiasta on vuosien varrella monet kerrat niin hyvässä kuin pahassa sävyssä keskustelu. Eilen taas kysyin yhdestä työpaikasta jonka hänelle vinkkasin, että kiinnostaako se ja olisiko hakemassa. Ei ole, ei kiinnosta. Tämän jälkeen sanoin, että en jaksa tätä kohta enää ja joku suunnitelma hänellä pitäisi olla tulevaisuudelle. Tästä suuttui.
Onko tässä muuta vaihtoehtoa kuin ero? Tähän asti olen ottanut töissä extra vuoroja vapaapäiville tai pitkiä päiviä, että meillä riittää raha elämiseen. Mihinkään ylimääräiseen ei ole varaa ja ennen seuraavaa palkkaani (tai hänen tukiaan) menee aikalailla kädestä suuhun eläessä. Nyt kuitenkin oma terveyteni ei anna enää periksi venyä ja paukkua töissä, koska vapaata ei hirveästi ole palautumista ajatellen.
Kommentit (98)
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että olisi masentunut. Käske lääkäriin.
Tästäkin itse asiassa ollaan keskustelu ja työkkärin ajoilla kun on käynyt, siellä on otettu esille psykologiset testit. Ei ole halunnut tehdä niitä, sillä hän ei ole omasta mielestä masentunut, vaan valikoiva ja tarkka siitä mitä lähtee tekemään.
Mutta totta jos puhutaan, niin varmasti siellä on taustalla jotain tällaista.
- ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä hän saa rahaa? Nykyisinhän työttömyyskorvauksen saamiseksi on haettava neljää paikkaa kuukaudessa ja oltava yhteydessä TE-keskukseen.
Hmmm kirjoitti:
Mistä hän saa rahaa? Nykyisinhän työttömyyskorvauksen saamiseksi on haettava neljää paikkaa kuukaudessa ja oltava yhteydessä TE-keskukseen.
Tämä ei ole vielä astunut voimaan.
- ap
Kuulostaa masentuneelta.Jos ei halua hakea apua niin voi olla että ero on tarpeen.Muuten joudut itsekin tuohon suohon.
Yksi vaihtoehto olisi eriyttää taloutenne ja muuttaa erilleen asumaan. Sillä tavalla puolisosi saisi todennäköisesti myös enemmän tukia, ja ainakaan sinun ei tarvitsisi huolehtia hänen elatuksestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuolla vielä masennusdiagnoosia saa, joko on vaan laiska tai sitten pelkää valinnanteon lopullisuutta. Sinuna sanoisin, että nyt keksii mitä elämällään tekee ja alkaa ottaa vastuuta, hakee apua valintaan jossei itse pysty tai sitten tämä oli tässä.
Hmmm kirjoitti:
Mistä hän saa rahaa? Nykyisinhän työttömyyskorvauksen saamiseksi on haettava neljää paikkaa kuukaudessa ja oltava yhteydessä TE-keskukseen.
0-4 paikkaa! Hakeminen ei ole pakollista,mutta sitä suositellaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä se sanoo jos ihan suoraan sanot että olet kyllästynyt elättämään ja venymään vuodesta toiseen? Että ottaa nyt vaan jonkun työpaikan ja vaihtaa sitten. Tai siis hakee, mikä takaa että pitkään pois työelämästä ollut edes saa töitä? Tai menee sinne psykologille juttelemaan, jos tuntuu muuten liian vaikealle.
Minulla on vähän samanlainen tilanne päällä, mutta puolisosi asemassa.
Omasta puolestani voin sanoa, että mielenterveyden kun on työnteon vuoksi jo kerran menettänyt, tulee aika tarkaksi sen suhteen, millainen työ on riskinoton arvoinen. Mieli tuskin myöskään palaa enää ikinä samanlaiseksi kuin ennen sairastumista, ja jos ja kun sen tiedostaa, töihinpaluu ja paluussa epäonnistuminen voi myös alkaa pelottaa aika tavalla.
Juttele puolisosi kanssa. Loppujenlopuksi terveydelle ei kuitenkaan voi laittaa hintalappua. Toisin sanoen sinun pitää miettiä, oletko valmis tinkimään elintasostanne, jos puolisosta ei työssäkäyvää enää tule, vai onko parempi erota ja etsiä "tuotteliaampi" kumppani, mikä mahdollistaa sinulle haluamasi elämäntyylin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyse ei aina ole masennuksesta vaan joskus se on vaan silkkaa laiskuutta. Tai sitä, että "kun helpommallakin pääsee". Sinä elätät teidät, hänellä on lokoisat oltavat.
Mitä jos kokeilet rahahanojen kiristämistä rankasti? Ruokavalion muutos, tiukka budjetti, jotain ylimääräistä pois, kaikki herkut pois. Ruuan hakeminen sieltä avustuspisteestä jonottamalla - mies toki työttömänä hakee. Mies hoitaa kaikki kotityöt jatkossa, koska ei voi maksaa kuluja muuten. Muuttaminen halvempaan ja huomattavasti pienempään asuntoon, ei autoa tms. Vaikka et olisi tosissasi muuttamassa, esitä että olet. Jos teet sen uskottavasti, ja mies on vain laiska, hän kyllä muuttaa tapojaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asu erillään, jos ei sovi sinulle tai ei toimi. Kumpikin löytää uusia mahdollisuuksia. Hänellä voi olla omat syyt, mutta ei osaa selittää. On kai hänellä vielä sukulaisia elossa, jolle voi soittaa?
Vierailija kirjoitti:
Minulla on vähän samanlainen tilanne päällä, mutta puolisosi asemassa.
Omasta puolestani voin sanoa, että mielenterveyden kun on työnteon vuoksi jo kerran menettänyt, tulee aika tarkaksi sen suhteen, millainen työ on riskinoton arvoinen. Mieli tuskin myöskään palaa enää ikinä samanlaiseksi kuin ennen sairastumista, ja jos ja kun sen tiedostaa, töihinpaluu ja paluussa epäonnistuminen voi myös alkaa pelottaa aika tavalla.
Juttele puolisosi kanssa. Loppujenlopuksi terveydelle ei kuitenkaan voi laittaa hintalappua. Toisin sanoen sinun pitää miettiä, oletko valmis tinkimään elintasostanne, jos puolisosta ei työssäkäyvää enää tule, vai onko parempi erota ja etsiä "tuotteliaampi" kumppani, mikä mahdollistaa sinulle haluamasi elämäntyylin.
Sinun mielenterveyttä ei uhkaa pelko, että kumppani jättää sinut? No turhapa puolisosi on sitten sinua elättää, kun puoliso ei ole sinusta minkään riskinoton arvoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että olisi masentunut. Käske lääkäriin.
Tästäkin itse asiassa ollaan keskustelu ja työkkärin ajoilla kun on käynyt, siellä on otettu esille psykologiset testit. Ei ole halunnut tehdä niitä, sillä hän ei ole omasta mielestä masentunut, vaan valikoiva ja tarkka siitä mitä lähtee tekemään.
Mutta totta jos puhutaan, niin varmasti siellä on taustalla jotain tällaista.
- ap
Ei työkkäri diagnosoi masennusta eikä psykologi.
Tyhmä (eli sinä) paljon töitä tekee, viisas (puolisosi) pääsee vähemmällä.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on vähän samanlainen tilanne päällä, mutta puolisosi asemassa.
Omasta puolestani voin sanoa, että mielenterveyden kun on työnteon vuoksi jo kerran menettänyt, tulee aika tarkaksi sen suhteen, millainen työ on riskinoton arvoinen. Mieli tuskin myöskään palaa enää ikinä samanlaiseksi kuin ennen sairastumista, ja jos ja kun sen tiedostaa, töihinpaluu ja paluussa epäonnistuminen voi myös alkaa pelottaa aika tavalla.
Juttele puolisosi kanssa. Loppujenlopuksi terveydelle ei kuitenkaan voi laittaa hintalappua. Toisin sanoen sinun pitää miettiä, oletko valmis tinkimään elintasostanne, jos puolisosta ei työssäkäyvää enää tule, vai onko parempi erota ja etsiä "tuotteliaampi" kumppani, mikä mahdollistaa sinulle haluamasi elämäntyylin.
Laitathan sinä terveydellesi hintalapun, ja sen maksaa joku onneton pienituloinen koko ajan kasvavana verotaakkana. Mutta tottakai Sinä ja Sinun terveytesi ovat tärkeämpiä kuin muiden.
Vierailija kirjoitti:
Kyse ei aina ole masennuksesta vaan joskus se on vaan silkkaa laiskuutta. Tai sitä, että "kun helpommallakin pääsee". Sinä elätät teidät, hänellä on lokoisat oltavat.
Mitä jos kokeilet rahahanojen kiristämistä rankasti? Ruokavalion muutos, tiukka budjetti, jotain ylimääräistä pois, kaikki herkut pois. Ruuan hakeminen sieltä avustuspisteestä jonottamalla - mies toki työttömänä hakee. Mies hoitaa kaikki kotityöt jatkossa, koska ei voi maksaa kuluja muuten. Muuttaminen halvempaan ja huomattavasti pienempään asuntoon, ei autoa tms. Vaikka et olisi tosissasi muuttamassa, esitä että olet. Jos teet sen uskottavasti, ja mies on vain laiska, hän kyllä muuttaa tapojaan.
Puolison sukupuolta ei ole mainittu.
Muutenkin toki aika älyvapaa asenne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse ei aina ole masennuksesta vaan joskus se on vaan silkkaa laiskuutta. Tai sitä, että "kun helpommallakin pääsee". Sinä elätät teidät, hänellä on lokoisat oltavat.
Mitä jos kokeilet rahahanojen kiristämistä rankasti? Ruokavalion muutos, tiukka budjetti, jotain ylimääräistä pois, kaikki herkut pois. Ruuan hakeminen sieltä avustuspisteestä jonottamalla - mies toki työttömänä hakee. Mies hoitaa kaikki kotityöt jatkossa, koska ei voi maksaa kuluja muuten. Muuttaminen halvempaan ja huomattavasti pienempään asuntoon, ei autoa tms. Vaikka et olisi tosissasi muuttamassa, esitä että olet. Jos teet sen uskottavasti, ja mies on vain laiska, hän kyllä muuttaa tapojaan.
Puolison sukupuolta ei ole mainittu.
Muutenkin toki aika älyvapaa asenne.
Totta tosiaan, oletin mieheksi. My bad. Pyydän anteeksi.
Muuten neuvoni olivat mielestäni ihan asiallisia. Kysehän ei ole pelkästään suhdeongelmasta, vaan se voi olla - tai olla muodostumassa sellaiseksi - ihan taloudellinenkin ongelma. Jos tulot eivät riitä menoihin, rahaa ei jää säästöön, toinen tekee kaikki työt kotona ja muualla niin suhde ei ole siinäkään mielessä tasapainoinen.
Kuulostaa siltä, että olisi masentunut. Käske lääkäriin.