Päästään pimahtanut yhden lapsen äiti
Onko teillä kokemusta siitä, että joku tuttava pimahtaa lapsen myötä. Entinen hyvä kaveri on aivan seonnut lapsensa myötä. Haluaa olla Maailman Paras Äiti.
Lasta viedään lapsimozartin tunneille, lapsi on hädin tuskin 2v mutta vauvauintipaikkaa ja päiväkotia on jo vaihdettu, kun kukaan ei pysty vastaamaan heidän vaatimuksiinsa🙄 ja tarjoamaan Sitä Parasta. Lapsi on siis vaihtanut jo asuntoa, harrastuksia ja jopa päiväkotia.
Muille (kahden ja kolmen lapsen äideille) hän jakaa pyytämättä kasvatusneuvoja. Lähettää linkkejä ilman tekstiä passiivis-aggressiivisellä tyylillä että meidän pitäisi lukea ja omaksua jotain hölö-hölö-mielipiteitä Iltalehdestä, kun tämä Omasta mielestään lapsiasiantuntija niin päättää.
Kaikki someen julkaisut on taapero siellä, taapero täällä kehittävissä retkikohteissa🤭 Aaaaarghhhh
Onko muilla kokemusta vastaavasta että kiva tavallinen ihminen sekoaa täysin?
Voiko masennus oikeilla näin että suorittaa asiaansa ja jakaa muillekin neuvoja, joita muut eivät juuri häneltä halua, sen takia, kun hän ei ole kasvattaa edes omaa lastaan, joka on kauhea riehuja.
Kommentit (87)
Lasten saanti tai lapset ylipäätään eivät enää ole nuoremmalle sukupolvelle arkinen asia. Siksi moni hurahtaa siihen vähän turhankin kovasti jos lapsen sattuu saamaan.
Ei todellakaan tee hyvää lapsen mielenterveydelle. Varmaan tulee kärsimään masennuksesta ja yksinäisyydestä. Eikä uskalla sanoa äidilleen mitään vastaan.
Mä tunnen sellaisen naisen, joka vauvana vei joka päivä lastaan eri harrastuksiin. Oli vauva-uintia, vauvamuskaria, vauvajumppaa yms. Kysyi multa, mitä meidän vauva tekee? Sanoin, että on vauva. Käytiin toki joskus seurakunnan kerhossa ja sitten taaperona muskarissa. Myöhemmin on lapselle tullut muita harrastuksia. Ei tullut tämänkään äidin lapsesta mitään älykköä vaikka vei 5 päivänä viikossa eri harrastuksiin.
Mitä vastaatte noihin hänen neuvoihin joita ei ole pyydetty? Vinkkeihin? Ja linkkeihin joita lähettää ikäänkuin pitäisi tutustua niihin.
Mammalla on liikaa aikaa miehen elätettävänä. Menisi töihin, niin ei tarvitsisi vetää överiksi tuota lapsijuttua
Vierailija kirjoitti:
Menee sitten ohi, kun ukko nostaa kytkintä ja joutuu ihan oikeasti pärjäämään sen lapsen kanssa yksin, ajan kysymys. Tuollaisilla tuppaa olemaan vaikeuksia saada pidettyä kumppani tyytyväisenä, kokemusta on.
Vauvantekokone on tuollaisen naisen synonyymi.
M32
Jos mies haluaa erota, toivottavasti ottaisi lapsen mukaan
Vierailija kirjoitti:
Mä tunnen sellaisen naisen, joka vauvana vei joka päivä lastaan eri harrastuksiin. Oli vauva-uintia, vauvamuskaria, vauvajumppaa yms. Kysyi multa, mitä meidän vauva tekee? Sanoin, että on vauva. Käytiin toki joskus seurakunnan kerhossa ja sitten taaperona muskarissa. Myöhemmin on lapselle tullut muita harrastuksia. Ei tullut tämänkään äidin lapsesta mitään älykköä vaikka vei 5 päivänä viikossa eri harrastuksiin.
Hänelle ei ilmeisesti ole neuvolassa kerrottu, että vauvan harrastukset ovat äitiä varten ei vauvaa varten.
Meillä vauvan päiväunet sattuivat juuri harrastusaikoihin, niinpä meillä harrastettiin päiväunia 😌
Vierailija kirjoitti:
Lasten saanti tai lapset ylipäätään eivät enää ole nuoremmalle sukupolvelle arkinen asia. Siksi moni hurahtaa siihen vähän turhankin kovasti jos lapsen sattuu saamaan.
Toivottavasti kuitenkin tuollaiset hurahtajat ovat vähemmistöä.
T. Yhden vauvan äiti, joka odottaa aamukahvin valumista, vähän palstailee ja samalla sivusilmällä vahtii ettei vauva hirveästi kolhi itseään konttausta opetellessa. Varmaan tuota konttauksen opettelua voisi jotenkin tehostaa, mutta eiköhän tuo itsekin opi...
Rasittavaa. Kun lapseni oli vauva, en tehnyt mitään ylimääräistä. Ruoka, kuiva vaippa, nukkuminen, yhdessäolo perheen ja lähisuvun kanssa. Kappas vaan, vauvani kehittyi ihan itsestään ja ajallaan ;)
Niin. Mun mielestä on aika normaalia että kaksivuotias ei ole jumittunut yhteen tavoitteelliseen harrastukseen jota ei saa vaihtaa 20 vuoteen.
Ja jos päivähoitopaikka on huono, miksi sitä ei saisi vaihtaa? Itse en ottanut edes vastaan huonoa paikkaa.
Jos tuollainen jatkuu, seurauksena ei ole mikään lapsinero vaan stressaantunut, kenties mielenterveysongelmainen lapsi :(
Vierailija kirjoitti:
Niin. Mun mielestä on aika normaalia että kaksivuotias ei ole jumittunut yhteen tavoitteelliseen harrastukseen jota ei saa vaihtaa 20 vuoteen.
Ja jos päivähoitopaikka on huono, miksi sitä ei saisi vaihtaa? Itse en ottanut edes vastaan huonoa paikkaa.
Miten kenelläkään voi edes käydä mielessä että 2-vuotiaalla olisi tavoitteellinen harrastus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Mun mielestä on aika normaalia että kaksivuotias ei ole jumittunut yhteen tavoitteelliseen harrastukseen jota ei saa vaihtaa 20 vuoteen.
Ja jos päivähoitopaikka on huono, miksi sitä ei saisi vaihtaa? Itse en ottanut edes vastaan huonoa paikkaa.
Miten kenelläkään voi edes käydä mielessä että 2-vuotiaalla olisi tavoitteellinen harrastus?
Ap sitä valittaa. Että ei saa vaihtaa vaan pitää pysyä tavoitteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Mun mielestä on aika normaalia että kaksivuotias ei ole jumittunut yhteen tavoitteelliseen harrastukseen jota ei saa vaihtaa 20 vuoteen.
Ja jos päivähoitopaikka on huono, miksi sitä ei saisi vaihtaa? Itse en ottanut edes vastaan huonoa paikkaa.
Miten kenelläkään voi edes käydä mielessä että 2-vuotiaalla olisi tavoitteellinen harrastus?
Kyllähän se taitaa mennä niin, että esimerkiksi ne oikeasti menestyneet ammattiurheilijat ovat tyyliin oppineet ensin luistelemaan/laskettelemaan/you name it ja sitten vasta kävelemään. MUTTA tässä on kyllä se ero pakotettuun lahjakkuuteen, että siihen omaan lajiin liittyy ihan erilainen rakkaus ja intohimo, eikä sitä saavuteta pakollisilla harrastuksilla 6-kuukautisesta eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten saanti tai lapset ylipäätään eivät enää ole nuoremmalle sukupolvelle arkinen asia. Siksi moni hurahtaa siihen vähän turhankin kovasti jos lapsen sattuu saamaan.
Toivottavasti kuitenkin tuollaiset hurahtajat ovat vähemmistöä.
T. Yhden vauvan äiti, joka odottaa aamukahvin valumista, vähän palstailee ja samalla sivusilmällä vahtii ettei vauva hirveästi kolhi itseään konttausta opetellessa. Varmaan tuota konttauksen opettelua voisi jotenkin tehostaa, mutta eiköhän tuo itsekin opi...
Ai niin! Ihan unohtui, että yleissivistävänä aktiviteettina meillä on myös se, että minä päästelee suullani pussaus- ja pieruääniä ja lapsi vaan nauraa 😁
Tämän päivän helikopterivanhemmuutta. Saa ennen pitkää burnoutin tai katkeroituu, tai molemmat.
Lapsen kannalta olis hyvä jos sais nyt mahdollisimman monta sisarusta. Ei olis äitillä sit aikaa olla kokoajan yhden lapsen kimpussa vaan sais kaikki lapset vuorollaan hetken hengähtää. Kuulostaa vauvan kannalta uuvuttavalta
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kannalta olis hyvä jos sais nyt mahdollisimman monta sisarusta. Ei olis äitillä sit aikaa olla kokoajan yhden lapsen kimpussa vaan sais kaikki lapset vuorollaan hetken hengähtää. Kuulostaa vauvan kannalta uuvuttavalta
Niin että kaikki olis laiminlyötyjä?
T se tyypillinen keskimmäinen johon kukaan ei ikinä kiinnittänyt huomiota
Menee sitten ohi, kun ukko nostaa kytkintä ja joutuu ihan oikeasti pärjäämään sen lapsen kanssa yksin, ajan kysymys. Tuollaisilla tuppaa olemaan vaikeuksia saada pidettyä kumppani tyytyväisenä, kokemusta on.
Vauvantekokone on tuollaisen naisen synonyymi.
M32