Jaahas, nyt sitä näköjään aletaan rummuttaa elämänkatsomustietoa kaikille

Minä en näe ET-opetus.fi -sivuston uskonnonopetuskritiikissä mitään avoimen hyökäävää. On hyvä, että joku taho ottaa asiakseen kertoa, mitä tunnustuksettomaksi väitetty uskonnonopetus sisältää.



Meille kävi juuri niin, että oletimme uskonnonopetuksen olevan neutraalia moraalikasvatusta, emmekä halunneet lapsen leimautuvan muiden silmissä, valitsimme tavallisen uskonnonopetuksen, vaikemme itse kirkkoon kuulukaan.



Kun esikoisen ensimmäiset oppikirjat tulivat kotiin ja niitä lueskelimme, nousivat karvat pystyyn! Sehän on silkkaa indoktrinaatiota: Lapsia opetetaan rukoilemaan ja kerrotaan jumalan luoneen maailman.



Pyysimme esikoisen siirtämistä elämänkatsomustietoon, eikä siitä onneksi koitunut mitään kiusaamisjuttuja.



Jos olisimme tienneet etukäteen, mitä tunneilla tehdään, emme olis missään tapauksessa laittaneet lastamme uskonnontunneille. Että tällainen, eriävä mielipide ;o)

taustalla ja markkijoina avoimesti uskontoa/ kirkkoa halveksuvat vapaa-ajattelijat tms.

Eikö ole ihan loogista halveksia valheita opettavaa vanhanaikaista instituutiota?

Ja pienille lapsille vielä -mieti nyt vähän äläkä rukoile niin paljoa.

Vuosiluokat 1-5



Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa.



TAVOITTEET

Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä

• etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja sen myötä oppia hahmottamaan kokonaisuuksia, kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään

• kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa

• tutustua ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteisiin ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteisöstä ja luonnosta

• tutustua lähiympäristönsä katsomuksiin ja kulttuureihin.



Keskeiset sisällöt



Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu

• toisen kohtaaminen ja hänen asemaansa asettautuminen

• hyvä, oikea ja väärä, oikean ja väärän erottaminen, ihmisen hyvyys

• ystävyyden sisältö ja merkitys elämässä

• oikeudenmukaisuus, oikeudenmukaisuuden toteutuminen jokapäiväisessä elämässä, rikkaus ja köyhyys maailmassa

• ajattelun vapaus, uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapaus, suvaitsevaisuus ja syrjintä

• hyvä elämä, arvo ja normi, vastuu ja vapaus elämässä



Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti

• kuka olen ja mitä osaan, elämänvaiheet ja toiveet

• erilaisia elämäntapoja, suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus

• suomalainen kulttuuri ja suomalaiset kulttuurivähemmistöt, maailman kulttuuriperintö

• elämänkatsomus, uskomus, luulo, tieto ja ymmärrys, erilaisia elämän- ja maailmankatsomuksia



Yhteisö ja ihmisoikeudet

• yhteiselämän perusteita, sääntö, sopimus, lupaus, luottamus, rehellisyys ja reiluus, kultainen sääntö

• lasten oikeudet, oikeus ja velvollisuus, ihmisoikeudet

• tasa-arvo ja rauha, demokratia, tulevaisuuden maailma

• etiikan perusteita, teon moraalinen oikeutus, teon tarkoitus ja seuraus, oman elämäni eettisiä ongelmia ja niiden ratkaisuja



Ihminen ja maailma

• ympäristö ja luonto, eloton ja elävä, kauneus luonnossa

• elämän synty ja kehitys, kertomuksia maailman synnystä, maa ja maailmankaikkeus, elämän erilaisia muotoja, syntymä, elämä ja kuolema luonnossa

• luonnon tulevaisuus ja kestävä kehitys, erilaiset aikakäsitykset ja niiden merkitys ihmisten elämässä, maailmanperintö ja ympäristö





Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä



Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu

Oppilas

• kykenee arvioimaan erilaisten tilanteiden moraalisia vaatimuksia ja teon moraalista oikeutusta

• ymmärtää tekevänsä väärin toimiessaan vastoin omaksumiaan periaatteita

• kykenee tutkimaan moraalisia ongelmia yhdessä muiden kanssa ja hyväksyy erilaisten toimintalähtökohtien olemassaolon

• ymmärtää, että konflikteihin on löydettävissä väkivallattomia ratkaisuja.



Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti

Oppilas

• tunnistaa katsomuksellisia kysymyksiä

• osaa käyttää oppiaineen keskeisiä käsitteitä (elämänkatsomus, kulttuuri, vähemmistö)

• rohkenee esittää omia näkemyksiään ja ymmärtää, että näkemyksiä tulee perustella

• pystyy hahmottamaan katsomusvapauden merkityksen omassa elämässään

• osaa hahmottaa suomalaisuuden osana maailman kulttuurista monimuotoisuutta.



Yhteisö ja ihmisoikeudet

Oppilas

• tuntee ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita

• ymmärtää yhteisten sääntöjen merkityksen

• ymmärtää yksilöllisen vastuullisuuden ja sen, että yksilö kuuluu erilaisiin yhteisöihin.´



Ihminen ja maailma

Oppilas

• tuntee erilaisia maailmaa ja ihmisen paikkaa koskevia selityksiä

• ymmärtää luonnon ja ympäristön tärkeyden ihmiselle

• osaa toimia luontoa kunnioittaen ja on omaksunut kestävän kehityksen periaatteita.

Ei mene läpi onneksi pitkään aikaan, jos koskaan

Rukoilkaa hei ahkerasti, se auttaa!

en luota elämänkatsomustietoon jonka taustalla ja markkijoina avoimesti uskontoa/ kirkkoa halveksuvat vapaa-ajattelijat tms.

Saat olla vapaa-ajattelijoista mitä mieltä haluat, mutta ei kannata tuomita elämänkatsomustietoa. ET:n opetussuunnitelma on loistava, ja oppitunneilla noudatetaan sitä eikä vapaa-ajattelijoiden mielipiteitä.

ET:n opettaja voi olla jopa uskonnonopettaja :) ET:n opettaja voi kuulua kirkkoon ja toisaalta uskonnonopettajan ei ole enää pakko olla kirkon jäsen. Uskonnottomia ihmisiä on monenlaisia, samoin kuin uskoviakin.

ET on oppiaine, joka sopii jokaiselle maailmankatsomuksesta riippumatta. Islaminuskoisetkin opiskelevat pienillä paikkakunnilla ET:a.

muuttaa ET kaikille vapaavalintaiseksi. Nythän kirkkoon kuulumaton saa valita joko elämänkatsomustiedon tai uskonnon, mutta kirkkoon kuuluva joutuu eroamaan kirkosta voidakseen opiskella elämänkatsomustietoa.



Toivottavasti joskus saadaan kaikille lapsille yhteinen katsomusaine! Elämänkatsomustieto olisi hyvä perusta, jota voisi sitten täydentää ja muokata niin, että jokainen voisi olla siihen tyytyväinen.

Ei mene läpi onneksi pitkään aikaan, jos koskaan.

Jostain syystä pakkoruotsista ja pakkouskonnosta ei päästä millään eroon. Voi vain miettiä, miksi näin on. Selkeästi suomenruotsalaisilla ja kirkolla on kovasti valtaa (ja maallista omaisuutta!), jolla vaikutetaan päättäjiin.

Uskaltaisin väittää, että suomalaisten enemmistö kannattaa vapaaehtoista ruotsia ja uskontoa. Tällöinhän jokainen saisi opiskella niitä, jos haluaisi.

Jos aineen nimi on "oma uskonto", sekin kertoo, että kyse on vuosien mittään juuri sen yhden opetuksesta erityisesti. JOtain toki kerrotaan muista uskonnoista niin kuin ET:ssäkin kerrotaan eri uskonnosita. Mutta "omassa uskonnossa" ei kerrota juuri mitään siit, että on myös uskonnottomia ihmisiä ja että Suomessakin on uskonnotonta tapakulttuuria. Uskonnotomuus on uskonnonopettajille tabu, paljon pahempi juttu kuin joku "vieras uskonto".



"Miten se on niin vaikeaa ymmärtää, että uskonnonopetuksessa opetetaan, mitä ja mihin eri uskonnoissa uskotaan ja oppilas saa itse muodostaa suhteensa niihin -aivan samoin kuin elämänkatsomustiedossa?"

taustalla ja markkijoina avoimesti uskontoa/ kirkkoa halveksuvat vapaa-ajattelijat tms.

Tyttäreni kävi et-tunneilla ala-asteella ja oppi monia yleishyödyllisiä taitoja uskonto-huuhaan sijaan, mm.viittomakielestä opeteltiin alkeita. Riippuu ihan opettajasta mitä opetus sisältää, eikä opetus ole mitään uskontovastaista vaan pikemminkin neutraalia yleistiedon opettamista.

Voisin jopa kannattaa kaikille yhteistä elämänkatsomustietoa, jos sen taustatahot eivät olisi niin sokeita omalle asenteellisuudelleen. Katsoin et-opetuksen nettisivuja ja mitä sieltä löytyikään: kritiikkiä luterilaisen uskonnonopetusta kohtaan! Kristinusko ja luterilaisuus ovat maalitauluina, muiden uskontojen opetussuunnitelmia ja kirjoja ei arvioida. Ei taida asiantuntemus riittää. Mutta ei järin hyvin yllä ymmärtämään uskonnollisuutta tai uskonnonopetustakaan. Nämä samatko tahot vastaisivat sitten kaikille yhteisen elämänkatsomustiedon opettamisesta? Todella vakuuttavaa suvaitsevaisuuden ja moniarvoisuuden opettamisen näkökulmasta...



Miten se on niin vaikeaa ymmärtää, että uskonnonopetuksessa opetetaan, mitä ja mihin eri uskonnoissa uskotaan ja oppilas saa itse muodostaa suhteensa niihin -aivan samoin kuin elämänkatsomustiedossa?



Tässä et-opetuksen-sivuston kauhistelua:



Uskonnon opetuksen ristiriidat

Uskonnon opetuksessa on paljon ristiriitoja koulun muiden oppiaineiden, kuten biologian, fysiikan ja historian kanssa.



Uskonnon opetussuunnitelmassa on kohta (s. 205):



•Jumala Isänä ja Luojana, Herran siunaus ja Jeesuksen opetuksen Jumalan huolenpidosta

Nykytietämyksen mukaan mikään Jumala ei ole luonut mitään, eikä ole havaintoja siitä, että jokin Jumala huolehtisi jostakin.



Oppikirjoissa on myös selkeästi todellisuuden kanssa ristiriitaisia asioita (lainaukset kirjasta Suuri kertomus, tekijät Riitta Nisonen, Markku Pyysiäinen ja Markku Töllinen, WSOY 2005). Luokka-asteilla 1-2 tarkoitettu oppikirja alkaa seuraavasti:



•Jumala on luonut maailman ja pitää siitä huolta. Jumala on luonut ihmiset ja rakastaa meitä. s.6

•Missä Jumala asuu? s.6

•Miltä Jumala näyttää? s.6

On ensimmäisen luokan oppilaiden harhaanjohtamista väittää, että Jumala olisi luonut maailman. Väite on ristiriidassa nykyisen tiedon suhteen mm. elämän synnyn ja kehittymisen osalta. Oppikirjan tekijätkään eivät pysty antamaan tietoa siitä, missä Jumala asuu tai miltä hän näyttää. Eri uskontojen tuhansista jumalista ei ole olemassa mitään kriittisen tarkastelun kestäviä havaintoja.



Uskonnon oppikirjoissa käsitellään vastaavasti eettisiä asioita, kuten elämänkatsomustiedossa. Mukaan otetaan kuitenkin Jumala tai Jeesus perusteluiksi:



•Tahdon auttaa toisia. Jeesus, riidat poista. Auta, ettei koulussa kukaan kiusaa toista. s. 16

Auttaminen lähtee oppilaista itsestään eikä oppilaalle tulisi kertoa, että Jeesus tai Jumala hoitaa asian hänen puolestaan.



Selvästi todellisuuden vastainen on väite, että Jumala olisi luonut ihmisen. Ala-asteikäiset oppilaat eivät pysty tunnistamaan, puhutaanko koulussa asioista vertauskuvallisesti vai totena. Kun myöhemmin biologian opetuksessa kerrotaan elämän synnystä ja evoluutiosta, tulee oppilaalle ristiriita aiemmin opetetun kanssa.



•Jumala on luonut ihmisen. s.100

•Jumala loi ihmiset itsensä kaltaiseksi. Hän loi ihmiset omaksi kuvakseen. Luomisen jälkeen Jumala katsoi, mitä hän oli tehnyt. s. 100

Lisäksi oppikirjat antavat ymmärtää, että rukoilulla olisi jotain todellista vaikutusta:



•Kun minulla on asiaa Jumalalle, voin rukoilla.

•Voin kertoa hänelle kaikista asioista.

•Saan pyytää, mitä tarvitse. s.104

Samoin Suuren kertomuksen opettajan opas väittää, että:



•Rukoillessamme voimme puhua Jumalalle omin sanoin tai käyttää "valmista" rukousta. s. 110

•Isä meidän -rukoukseen sisältyy kaikki se, mitä ihminen tarvitsee elääkseen hyvää elämää. s. 118

•Ymmärretään, että Isä meidän -rukouksessa ihminen suostuu siihen, että paras vaihtoehto ihmiselle on Jumalan tahdon toteutuminen.

Ei ole olemassa mitään havaintoja siitä, että jokin Jumala kuuntelisi rukoiluja tai että rukoilulla olisi jotain vaikutusta. Rukoilun opettaminen ala-aste ikäisille lapsille on indoktrinaatiota.



Lisäksi oppikirjassa kerrotaan runsaasti Jeesuksen elämään liittyvistä tapahtumista. Oppikirjassa ei mainita, että vuoden kiertoon liittyviä juhlia on juhlittu jo kauan ennen kristinuskon syntymistä. Esimerkiksi joulua, talvipäivän seisauksen juhlaa, on vietetty ainakin yli 4000 vuotta. On todennäköistä, että suurin osa Jeesuksen elämään liittyvistä vuodenaikajuhlista on kopioitu aiemmilta uskonnoilta.



Suuri kertomus -kirjasarjan opettajan oppaassa esitetään mm. sivulla 102, että keskeistä opetukselle on, että



•opitaan näkemään ympärillämme oleva luonto Jumalan luomana.

Uskonnon opetuksessa opetaan selvästi ristiriitaista tietoa verrattuna todellisuuteen ja peruskoulun muihin oppiaineisiin. Vastaavia esimerkkejä, kuin edellä on esitetty, löytyy uskonnon oppikirjoista runsaasti.



Lisäksi uskonnon opetuksessa pyritään opettamaan mahdollisimman nuorille lapsille uskonnollisia asioita "totena".



Toinen Suomessa usein käytössä oleva uskonnon opetuksen kirjasarja on Otavan Tähti. Otavan verkko-sivuilla on näytesivuja kyseisestä kirjasta. Esimerkiksi luokille I-II tarkoitetun kirjan sivulla 27 kerrotaan, että "Jumalan luomaa, kaikki siis huomaa", sivulla 33 esitetään, että "Jumala loi jokaisesta ainutlaatuisen" ja sivulla 68 väitetään, että "Jumalaa voi kiittää ja häneltä voi pyytää apua. ... Jumala on luvannut kuulla rukoukset". Tähti-kirjasarjankin kirjat esittävät koululaisille tosiasioina Jumalan olemassaolon, rukoilun toimivuuden, sekä sen, että maailma ja ihmiset olisivat Jumalan luomia. Millekään näille väitteistä ei ole olemassa kriittisen tarkastelun kestäviä todisteita. Ne ovat uskon asioita.