Mitä mieltä musiikkiluokista ja muista "pääsykoekouluista"?

Siis että tämä meidän tasa-arvoinen peruskoulu ei olekaan ihan tasapuolinen kaikkia kohtaan. Ainakin meillä päin liikunta- musiikki- ja kuvisluokat ovat vähän elitistisessä maineessa. Lapset sinne valitaan pääsykokein jne. Onko oikein teidän mielestä?

ne jotka sinne haluavat, hakevat. Jotkut valitaan, toisia ei. So?

Hassu kysymys.

että musiikki kiinnostaa. Siskonpoika olisi aivan varmasti kuvisluokalla, jos kotikaupungissa olisi sellainen tarjolla. Liikuntaluokalle kumpaakaan ei olisi saanut kirveelläkään, eikä meidän lasta myöskään kuvisluokalle.



Minusta on ihan mukava, jos koulussa voi tavallaan opiskella lisäaineena jotakin, joka oikeasti kiinnostaa ja jossa on luontaisesti etevä. Siitä en tykkää, että vanhemmat väen vängällä pakottavat lapsia sellaiselle luokalle tai linjalle, joka ei lasta kiinnosta.



Ainakin ala-asteella se musiikkiopetuksen viikkomäärä on pieni, mutta tekee ihmeitä pojallemme. Motivaatio ja kiinnostus koulua kohtaan on kasvanut ja entinen päiväkodin esityksissä takariviin hautautunut jössikkä on nyt ensimmäisenä kysymässä, pääseekö soittamaan sitä tai tätä soitinta kevätjuhlassa. :)



Pääsykoetta kannatan, sillä sitä kautta saa tietoa lapsen soveltuvuudesta luokalle. En tosin tykkää nykyisen mallisista pääsykokeista, jotka ovat vanhakantaista suorittamista: mee seisomaan tohon ja esiinny -tyyppistä touhua. Mielenkiinnon ja taidot saisi esiin pehmeämmilläkin keinoilla.

yhden unohdit ja se on luma-luokka.



Mielestäni on oikein että erityinen lahjakkuus saa omanlaisensa kasvualustan jo peruskoulussa.



Peruskoulu on liiaksi tasapäistävää jo muutoinkin niin miksi lahjakkuuksien ei suotaisi nousevan esiin erityisluokan kautta.



Elitistisestä maineesta en tiedä mitään, en koe itse sitä noin. Ehkä olen jäävi sanomaan mitään koska lapseni on musaluokalla jo viidettä vuotta.



Kannattaa myös muistaa se että näille erikoisluokille kasaantuu laajasti lahjakkuutta myös muilta kuin varsinaiselta erikoisalalta.



Nämä lapset nousisi esiin olivatpa he missä tahansa luokassa joten huolesi on aiheeton.

joka koulussa. Eli moni lahjakas ei pääse, koska ei ole tuollaista koulua lähellä.

Esim. meidän kunnassa musiikkiluokka satuttiin perustamaan siihen kouluun, jonka alueella eniten kunnallispoliitikkoja...

joka koulussa. Eli moni lahjakas ei pääse, koska ei ole tuollaista koulua lähellä. Esim. meidän kunnassa musiikkiluokka satuttiin perustamaan siihen kouluun, jonka alueella eniten kunnallispoliitikkoja...

Tää on vähän sama kuin noiden imetyssuositustenkin kanssa: 6kk täysimetystä ei suositella, ettei vaan niille, jotka ei siihen pääse, tulis paha mieli...

Ja mikäänhän ei esimerkiksi estä sinua menemästä mukaan kunnallispolitiikkaan ja ajamasta asioita.

että musiikki kiinnostaa. Siskonpoika olisi aivan varmasti kuvisluokalla, jos kotikaupungissa olisi sellainen tarjolla. Liikuntaluokalle kumpaakaan ei olisi saanut kirveelläkään, eikä meidän lasta myöskään kuvisluokalle.

Minusta on ihan mukava, jos koulussa voi tavallaan opiskella lisäaineena jotakin, joka oikeasti kiinnostaa ja jossa on luontaisesti etevä. Siitä en tykkää, että vanhemmat väen vängällä pakottavat lapsia sellaiselle luokalle tai linjalle, joka ei lasta kiinnosta.

Ainakin ala-asteella se musiikkiopetuksen viikkomäärä on pieni, mutta tekee ihmeitä pojallemme. Motivaatio ja kiinnostus koulua kohtaan on kasvanut ja entinen päiväkodin esityksissä takariviin hautautunut jössikkä on nyt ensimmäisenä kysymässä, pääseekö soittamaan sitä tai tätä soitinta kevätjuhlassa. :)

Pääsykoetta kannatan, sillä sitä kautta saa tietoa lapsen soveltuvuudesta luokalle. En tosin tykkää nykyisen mallisista pääsykokeista, jotka ovat vanhakantaista suorittamista: mee seisomaan tohon ja esiinny -tyyppistä touhua. Mielenkiinnon ja taidot saisi esiin pehmeämmilläkin keinoilla.

Musiikissa nimenomaan mitataan musikaalisuutta ja useammalla keinolla. Yläkoulussa testi on sama kuin musiikkiopiston pääsykoe ja lisäksi piti laulaa ja soittaa jos soitti jotain istrumenttia.

Pääsykokeisiin on rajallinen aika ja pyrkijöitä paljon - luotan nykyiseen valintasysteemiin täysin.

joka koulussa. Eli moni lahjakas ei pääse, koska ei ole tuollaista koulua lähellä.

Esim. meidän kunnassa musiikkiluokka satuttiin perustamaan siihen kouluun, jonka alueella eniten kunnallispoliitikkoja...

musiikkiluokkaa, piti kulkea toiselle puolelle kaupunkia. Lapsella kova halu päästä musaluokalle ja lahjoja ja tuli valituksi niin miksi sitä mahdollisuutta ei sitten käytettäisi.

Harmillista toki on ettei kaikissa kunnissa ole musiikkiluokkia tai muita erikoisluokkia mutta tämän vuoksi niitä ei pidä lakkauttaa sieltä missä niitä on.

esim. kieliluokkaa ei perustettu koska taas olisi ollut ongelmana, että mitä asuinaluetta suositaan. Ei-lakisääteisiin koulukyydityksiin ei kunnalla ole varaa (iso hajanainen maaseutukunta).

Niinpä asia ratkaistiin palkkaamalla kiertävä kieltenope joka vetää kielikerhoa halukkaille jokaisessa koulussa. Kaikki hyötyvät, ei vain joku marginaalinen joukko.

joka koulussa. Eli moni lahjakas ei pääse, koska ei ole tuollaista koulua lähellä. Esim. meidän kunnassa musiikkiluokka satuttiin perustamaan siihen kouluun, jonka alueella eniten kunnallispoliitikkoja...

Eli kun joku ei saa, niin ei tarjota mahdollisuutta kenellekään?

Tää on vähän sama kuin noiden imetyssuositustenkin kanssa: 6kk täysimetystä ei suositella, ettei vaan niille, jotka ei siihen pääse, tulis paha mieli...

Eikä välttämättä edes tulokset ole mistään kotoisin.



Kun niissä kielikouluissa oikeasti kielissä lahjakkaat saa opiskella yhdessä ja omalla tasollaan.



Se että niitä kielikerhoja räiskitään kaikille on sitten suunnilleen sama kuin vertaisit työväenopiston mummojen turistikielikursseja filologiaan opiskeluun.



Mutta niinhän sitä sanotaan, että kateus vie kalatkin vedestä.

lapseni saa opiskella musiikkia muiden lahjakkaiden kanssa ja siten kehittyä itse koko ajan paremmaksi ja kokea todellista musiikin riemua luokkansa "tuotoksista".



Ja plussaa on, että yleensä musiikkia harrastavat lapset ja vanhempansa ovat melko fiksua väkeä.

Nuo kieliluokat ovat kuitenkin varsin kalliita eikä siksi ole järkevää pihistää esim. koulukäyntitavustajien tai tukiopetustuntien määrästä, jotta 5 % oppilaista (jotka eivät edes ole se lahjakkain 5 %, valikoituvat ensisijassa asuinalueensa perusteella) saisi ylimääräisiä kielitunteja.

Ja toisekseen jostain 5-6-vuotiaasta ei voi edes vielä tietää tuleeko olemaan hyvä/huono oppilas koulussa vai ei. Siksi karsinta kieliluokalle esim. esikouluiässä on aika arveluttavaa.

11, no tuo on ihan eri asia kuin kielikoulu. Eikä välttämättä edes tulokset ole mistään kotoisin.

Kun niissä kielikouluissa oikeasti kielissä lahjakkaat saa opiskella yhdessä ja omalla tasollaan.

Se että niitä kielikerhoja räiskitään kaikille on sitten suunnilleen sama kuin vertaisit työväenopiston mummojen turistikielikursseja filologiaan opiskeluun.

Mutta niinhän sitä sanotaan, että kateus vie kalatkin vedestä.

nimenomaan oppilaita laajalta alueelta. Esimerkiksi Helsingissä tulee joka Etelä-Hämettä myöten.



Eli kyllä ovat se kielellisesti lahjakkain aines.



Minun lapseni vuosiryhmässä (48 lasta) on tasan kaksi, jotka asuu koulun alueella. Muut kulkevat kauempaa, mekin 15 kilsan päästä.



Ja jos rahasta on pulaa, suurinta tuhlausta on nimenomaan tuollainen mainitsemasi koulutus, jossa opetetaan esimerkiksi kieliä sellaisille, joilla ei ole kielipäätä... Kunhan vain sattuvat paikalle.

etteikö 5-6-vuotiaista pystyisi testaamaan kielellistä lahjakkuutta.



Nimenomaan pystyy.

kun testit tehdään tammikuussa, osa on juuri täyttänyt 6 v, osa on jo 7 v. Ikä vaikuttaa tuossa iässä vielä paljon esim. keskimääräiseen sanavarastoon. Lisäksi esim. pojat kypsyvät kielellisesti hitaammin.

Pari vuotta myöhemmin erot ovat tasoittuneet.

etteikö 5-6-vuotiaista pystyisi testaamaan kielellistä lahjakkuutta.

Nimenomaan pystyy.

valtaosa suomalaisista asuu kuitenkin muualla kuin näissä suurimmissa kaupungeissa...

14, kielikouluihin kyllä kulkeenimenomaan oppilaita laajalta alueelta. Esimerkiksi Helsingissä tulee joka Etelä-Hämettä myöten.

Eli kyllä ovat se kielellisesti lahjakkain aines.

Minun lapseni vuosiryhmässä (48 lasta) on tasan kaksi, jotka asuu koulun alueella. Muut kulkevat kauempaa, mekin 15 kilsan päästä.

Ja jos rahasta on pulaa, suurinta tuhlausta on nimenomaan tuollainen mainitsemasi koulutus, jossa opetetaan esimerkiksi kieliä sellaisille, joilla ei ole kielipäätä... Kunhan vain sattuvat paikalle.

No en ainakaan itse omien kokemuksieni perusteella ole samaa mieltä.

yhden unohdit ja se on luma-luokka.

Mielestäni on oikein että erityinen lahjakkuus saa omanlaisensa kasvualustan jo peruskoulussa.

Peruskoulu on liiaksi tasapäistävää jo muutoinkin niin miksi lahjakkuuksien ei suotaisi nousevan esiin erityisluokan kautta.

Elitistisestä maineesta en tiedä mitään, en koe itse sitä noin. Ehkä olen jäävi sanomaan mitään koska lapseni on musaluokalla jo viidettä vuotta.

Kannattaa myös muistaa se että näille erikoisluokille kasaantuu laajasti lahjakkuutta myös muilta kuin varsinaiselta erikoisalalta.

Nämä lapset nousisi esiin olivatpa he missä tahansa luokassa joten huolesi on aiheeton.

Osalle ei kieliä ollenkaan?

Ne lahjakkaimmat oppivat kyllä helposti ilman kummempaa opetustakin.

Kaikki kuitenkin tarvitsevat nykypäivänä kielitaitoa.

Ja jos on vapaaehtoinen kielikerho, ei sinne ne tuppaudu jotka kieliä inhoavat. Kerhoa voisi verrata vaikka soittotunteihin. Ne jotka jaksavat harjoitella ja joita asia kiinnostaa, osallistuvat.

Ja jos rahasta on pulaa, suurinta tuhlausta on nimenomaan tuollainen mainitsemasi koulutus, jossa opetetaan esimerkiksi kieliä sellaisille, joilla ei ole kielipäätä... Kunhan vain sattuvat paikalle.

Siten että tulee toimeen? Mun lapseni käy englanninkielistä koulua (joka ei ole minkään alueen lähikoulu, vaan palvelee kaikkia kuntalaisia), ja sinne oli pääsykokeet, eli testattiin kileitaito. Kielikokeesta vastaavat tulevat muualta, joten tasapuolisuus säilyy.