Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä musiikkiluokista ja muista "pääsykoekouluista"?
03.03.2010 |
Siis että tämä meidän tasa-arvoinen peruskoulu ei olekaan ihan tasapuolinen kaikkia kohtaan. Ainakin meillä päin liikunta- musiikki- ja kuvisluokat ovat vähän elitistisessä maineessa. Lapset sinne valitaan pääsykokein jne. Onko oikein teidän mielestä?
Kommentit (39)
21/39
|
03.03.2010 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
jää ilman kielten opetusta, vaikkei jotain kiertävää kielikerhoa olisikaan.
Jos on kiinnostusta ja lahjoja voi pyrkiä laadukkaaseen kielten opetukseen, ei siihen mitään kielikerhoa tarvita. Ei sillä edes mitään kummoista kielitaitoa edistetä. Kielikouluissa opetuskieli on se vieras kieli - hieman eri tason juttu.
Mitä pahaa on siinä, että jos lapsi on jossakin poikkeuslahjakkuus, hänelle annetaan lahjakkuuden tasoista opetusta? Kielikoulut ja -luokat ja muu painotettu opetushan on tasan kaikkien saatavilla. Sinne vaan pyrkimään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä on samat pisteytyskriteerit kaikille.
näissä testeissä huomioidaan lapsen oma ikäkun testit tehdään tammikuussa, osa on juuri täyttänyt 6 v, osa on jo 7 v. Ikä vaikuttaa tuossa iässä vielä paljon esim. keskimääräiseen sanavarastoon. Lisäksi esim. pojat kypsyvät kielellisesti hitaammin. Pari vuotta myöhemmin erot ovat tasoittuneet.
etteikö 5-6-vuotiaista pystyisi testaamaan kielellistä lahjakkuutta. Nimenomaan pystyy.
kun testit tehdään tammikuussa, osa on juuri täyttänyt 6 v, osa on jo 7 v. Ikä vaikuttaa tuossa iässä vielä paljon esim. keskimääräiseen sanavarastoon. Lisäksi esim. pojat kypsyvät kielellisesti hitaammin. Pari vuotta myöhemmin erot ovat tasoittuneet.
etteikö 5-6-vuotiaista pystyisi testaamaan kielellistä lahjakkuutta. Nimenomaan pystyy.
Esikouluihin pyrkiviltä ja kaksikieliseen peruskouluopetukseen pyrkiviltä testataan äidinkieltä ja kielellistä lahjakkuutta.
huhtikuussa, eivät todellakaan tammikuussa.
Ja jos lapsi on loppuvuoden lapsi, voi hakea lupaa pyrkiä vasta seuraavana vuonna.
Ei kaikkialla ole kattavaa julkisen liikenteen verkkoa tai ilmaisia koulukyydityksiä.
Kyllä minäkin olisin aikanaan päässyt musiikkiluokalle, mutta kun jo linja-autopysäkille oli yli 5 km niin eihän siinä mitään vaihtoehtoa ollut.
Näin on edelleen monessa paikassa. Ei lapset voi valita sitä missä vanhemmat asuvat.
jää ilman kielten opetusta, vaikkei jotain kiertävää kielikerhoa olisikaan.
Jos on kiinnostusta ja lahjoja voi pyrkiä laadukkaaseen kielten opetukseen, ei siihen mitään kielikerhoa tarvita. Ei sillä edes mitään kummoista kielitaitoa edistetä. Kielikouluissa opetuskieli on se vieras kieli - hieman eri tason juttu.
Mitä pahaa on siinä, että jos lapsi on jossakin poikkeuslahjakkuus, hänelle annetaan lahjakkuuden tasoista opetusta? Kielikoulut ja -luokat ja muu painotettu opetushan on tasan kaikkien saatavilla. Sinne vaan pyrkimään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän kunnassa muuten kielipainotteieen opetukseen pitää hakea jo marraskuussa. Testit joulu-helmikuussa.
huhtikuussa, eivät todellakaan tammikuussa.
Ja jos lapsi on loppuvuoden lapsi, voi hakea lupaa pyrkiä vasta seuraavana vuonna.
omilla autoilla mekin lastamme kuskaamme.
Ja monin paikoin muuten painotettu opetus alkaa vasta 3. luokalla. Siinä vaiheessa viimeistään on tasoittunut tyttöjen/poikien ero tai alku- ja loppuvuoden lasten.
Se että toiset vanhemmat ovat valmiita panostamaan enemmän kuin toiset, ei ole yhteiskuntatason asia. Se on ihan jokaisesta vanhemmasta itsestään kiinni sitten.
Ja minä olen itsekin kulkenut maalta muualle "parempaan" kouluun. Nousin viideltä, kävelin auraamatonta tietä kolmisen kilsaa, odotin bussia, köröttelin puoli tuntia, odottelin 45 minuuttia että koulu alkaa. Koulun jälkeen taas 45 - 60 minuuttia bussin odottelua ja sama kävelymatka.
Sisuahan se myös vaatii! Sitä ettei odota kaikkea nurkan taa, vaan yrittää itsekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lukioon menemisestä, vaikka aikaisemmin aikoi amikseen. Olen siis iloinen että tuokin vaihtoehto on olemassa.
Lapseni luokalla on vaikka kuinka monta tällaista lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Molemmat lapseni ovat musiikkiluokalla. Koulumatka on em. syystä 6 km, mutta olemme tehneet järjestelyjä niin, että se onnistuu.
Molemmat rakastavat koulunkäyntiä, luokassa on hyvä henki ja lisäksi on syntynyt aktiivinen vanhempaintoimikunta joka paitsi haluaa kerätä rahaa, myös huolehtia lasten viihtymisestä koulussa ja puuttua ongelmatilanteisiin.
Sanoisin, että vanhemmat ovat keskivertoa fiksumpaa ja valveutuneempaa porukkaa, ja oikeasti kiinnostuneita lapsistaan.
Kaikilla vanhemmilla ei välttämättä ole varaa esim. bussilippuihin, voi olla päivässä jo useamman euron.
Itsekin kävelin jo ekaluokkalaisena 10 km päivässä koulumatkoja, ja kyseessä ihan lähin koulu. Ei sen sijaan olisi riittänyt edes viideltä nouseminen, jos olisi johonkin eliittikouluun pitänyt ehtiä.
omilla autoilla mekin lastamme kuskaamme.
Ja monin paikoin muuten painotettu opetus alkaa vasta 3. luokalla. Siinä vaiheessa viimeistään on tasoittunut tyttöjen/poikien ero tai alku- ja loppuvuoden lasten.
Se että toiset vanhemmat ovat valmiita panostamaan enemmän kuin toiset, ei ole yhteiskuntatason asia. Se on ihan jokaisesta vanhemmasta itsestään kiinni sitten.
Ja minä olen itsekin kulkenut maalta muualle "parempaan" kouluun. Nousin viideltä, kävelin auraamatonta tietä kolmisen kilsaa, odotin bussia, köröttelin puoli tuntia, odottelin 45 minuuttia että koulu alkaa. Koulun jälkeen taas 45 - 60 minuuttia bussin odottelua ja sama kävelymatka.
Sisuahan se myös vaatii! Sitä ettei odota kaikkea nurkan taa, vaan yrittää itsekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
maassa on peruskoulut. Ei jää köyhän tai aloitekyvyttömän tms. vanhemman lapsi silti vaille koulutusta.
Monessa muussa maassa jää.
28, se on ihan yleistä. Lapseni luokalla on vaikka kuinka monta tällaista lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eli ympäri mennään, yhteen tullaan.
Kaikilla ei millään ole mahdollisuutta "eliittiluokalle" vaikka lahjakkutta olisikin.
Se on juuri tällaisen harvaan asutun ja pitkien välimatkojen maan ongelma.
33, no sitä varten maassa on peruskoulut. Ei jää köyhän tai aloitekyvyttömän tms. vanhemman lapsi silti vaille koulutusta.
Monessa muussa maassa jää.
Siinähän on silti aikaa käydä ihan normaali eskari ja mennä ajallaan tavalliseen kouluun.
erittäin tasa-arvoinen systeemi.
Valitettavasti vain vanhemmillakin on jotain vastuuta. Ei yhteiskunta voi kaikkea hoitaa.
koulu on ihan tavallinen, ilmainen kunnallinen peruskoulu. Kieli vaan on eri, muuten ei juuri eroa.
Yleensä on samat pisteytyskriteerit kaikille.
näissä testeissä huomioidaan lapsen oma ikäkun testit tehdään tammikuussa, osa on juuri täyttänyt 6 v, osa on jo 7 v. Ikä vaikuttaa tuossa iässä vielä paljon esim. keskimääräiseen sanavarastoon. Lisäksi esim. pojat kypsyvät kielellisesti hitaammin. Pari vuotta myöhemmin erot ovat tasoittuneet.
etteikö 5-6-vuotiaista pystyisi testaamaan kielellistä lahjakkuutta. Nimenomaan pystyy.
kun testit tehdään tammikuussa, osa on juuri täyttänyt 6 v, osa on jo 7 v. Ikä vaikuttaa tuossa iässä vielä paljon esim. keskimääräiseen sanavarastoon. Lisäksi esim. pojat kypsyvät kielellisesti hitaammin. Pari vuotta myöhemmin erot ovat tasoittuneet.
etteikö 5-6-vuotiaista pystyisi testaamaan kielellistä lahjakkuutta. Nimenomaan pystyy.
näin kertoi minulle psykologi joka tekee ja analysoi noita testejä.