Lukekaa tämä juttu, niin näette jotakin mitä kaikki eivät näe/suostu näkemään...
https://yle.fi/uutiset/3-12410219
Jutussa haastatellaan esimerkiksi miestä, joka on työskennellyt koko elämänsä kovaa ja tunnollisesti burn outeihin asti. Ei ollut perhettä työn vastapainona. Koko elämän keskipiste oli työ. Eli köyhyys ei todellakaan ole yksilön oma vika.
Kommentit (8)
Ruokajonoissa käy kaikenlaisen taustan omaavia: työttömäksi joutuneita, asunnottomia, monisairaita, alkoholisteja, listaa voisi jatkaa. Toistaiseksi Suomessa on yritetty auttaa vielä kaikkein huonoimmassakin asemassa olevia, mutta kuinka kauan tämä on mahdollista jos autettavien määrät vaan lisääntyy? Elinkustannusten jatkuva nousu on hyvin huolestuttavaa.
Onhan myös "köyhät rikkaat". Kun ne kulissit on vaan pidettävä pystyssä ja somessa pitää kaiken näyttää täydelliseltä!
Ulosotossa on mm. lääkäreitäkin
Samaistun siihen että tekee tunnollisesti omalla kustannuksellaan.
Burn-out tuntuu olevan ainakin lähellä usein. Ehkä jollain tasolla se jo onkin, ainakin moninaisia fyysisiä oireita on tullut ja alkaa näyttää siltä että ne johtuvat stressistä ja suorittamisesta. En vain voi lopettaakaan koska se romahduttaisi koko korttitalon.
Ja siitä huolimatta olen köyhä. Enkä ehkä muuksi muutu ainakaan jos terveys sanoo lopullisesti hyvästit.
Kaikki tuon tietävät. Vain kokoomuslaiset ja persut väittävät toisin. Ironista sinänsä kun persut on varsinainen syrjäytyneiden puolue.
Kokoomuslaisilla on käynyt TUURI. Ei se tuuri välttämättä ikuisesti kestä ja sittenpä sortuu harhaluulot.
Vierailija kirjoitti:
Saako joku apuakin?
Hakemalla saa jos on sitkeä. Pitääkin arvostaa kaikkia, jotka jaksaa sitä itselleen hommata. Naisia.
Avun hakeminen sujuu niiltä, jotka välittävät itsensä lisäksi muista, esimerkiksi lapsistaan. On niin paljon helpompi ratkaisu heittäytyä viinan ja kaman viemänä syyttelemään muita ja yhteiskuntaa (miesväki).
1990-luvun lamasta asti oikeistopuolueet on ajaneet mielenterveyshoitoa alas, kun Pörriäiset ei saa siitä isoja katteita.
Niin se on.