Kysymys 2-vuotiaan uhmasta
Miten teidän mielestänne pitäisi menetellä, kun 2-vuotias pyytää syliin kesken raivokohtauksen? Itse sanon, että tule vaan tänne syliin, mutta kun neidille ei sovi kävellä paria metriä tai metriä syliini, vaan minun pitäisi aina hakea. Eli tavallaan uhmaa vähän siinäkin. Onko siis tällaisessa tilanteessa suostuttava neidin tahtoon, vai miten menettelisitte?
Kommentit (4)
Hieno juttu, että lapsi on huomannut, että raivoon ja pahaan mieleen auttaa syli!
Että nimenomaan syli lohduttaa, ei vaikkapa pureminen, tavaroiden heittely yms.
Syliin tulosta ei kannata tehdä valtataistelua, vaan hakea lapsi itse. Lapsi on uhmansa kanssa jo pulassa, ja se että hän kykenee läheisyyteen ja pystyy sen ilmaisemaan tunnekuohun vallassa on minusta jo ihan riittävä ponnistus lapselta.
se taitaa olla. Kiitos!
Kysynpä vielä, miten te toimitte, kun uhmaikäinen käskyttää ojentamaan unilelun jne, koska ei itse halua kumartua?
:)
se taitaa olla. Kiitos! Kysynpä vielä, miten te toimitte, kun uhmaikäinen käskyttää ojentamaan unilelun jne, koska ei itse halua kumartua? :)
koska se on osa nukuttamista ja peittelyä ja hyvän yön toivotusta. Nukkumaan mennessähän pitää lapselle luoda hyvä ja turvallinen tunne.
kun nurkassani yksin... toivon äidin sanovan tule kulta tänne niin minä lohdutan..
en nyt muista ihan miten menee, mutta 2v on vielä pieni, jos pyytää syliin, niin hae.