Lue keskustelun säännöt.
Mikä ärsyttää ihmisissä, jotka haluavat lapsettoman kumppanin?
30.03.2022 |
Kirjoitin toiselle palstalle tästä samantyylisen jutun, mutta täältä vois löytyä vastaus tähän paremmin 😅
Eli monesti varsinkin naisia tuntuu ärsyttävän tyypit jotka haluavat lapsettoman kumppanin. Niin miksi se ärsyttää?
Eihän se oikeastaan liity sellaiseen jolla on lapsia, koska sellaista nuo eivät etsi. Silti se aiheuttaa mielipahaa ja sanotaan vastuuttomaksi ja lapselliseksi ihmiseksi, vaikka asia on oikeastaan juuri toisinpäin: ennen suhdetta jo selvitetään, että en halua leikkiä isukkiäityliä enkä edes olla sellainen. Sillä juuri säästytään mielipahalta eikä se ole keneltäkään pois jos joku ei halua lapsia.
Kommentit (111)
Harva haluaa puolison, jolla on lapsia. Tuskin kukaan tietoisesti sellaista puolisoa hakee. Joskus sitten tunteet kolahtaa ja kriteerit muuttuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse vapaaehtoisesti lapseton ja haluan ensisijaisesti lapsettoman kumppanin. Ei siinä minusta ole mitään pahaa. Minua kuitenkin näillä keskustelupalstoilla ärsyttää, miten rumasti jotkut ilmoittavat tämän toiveen.
"Ei kukaan mitään läskiä yh:ta äpärineen halua."
"Miksi huolisin puhkipoljetun ja käytetyn akan?"
"Noi yh:t ettii vain kakaroilleen elättäjää."
Miksi pitää noin rumasti sanoa? Eikö se riitä, että ei ala seurustelemaan sellaisen ihmisen kanssa, joka ei kiinnosta? Miksi pitää yleisellä tasolla osoittaa halveksuntaa sellaisia ihmisiä kohtaan?
Kokonaan toinen luku on sitten nämä 50v hopeaketut, jotka ovat nyt juoksunsa juosseet ja etsivät max. 30v naista, koska haluavat perustaa ydinperheen, mutta seurustella ja matkustellaan sitä ennen muutaman vuoden. 35 vuotta täyttäneet naiset ovat täysin poissa laskuista, koska naisilla on se "parasta ennen päiväys". Jos ei tunnu kiinnostuneita nuoria tsirbuloita herra harmaantuvalle löytyvän, vika on luonnollisestikin naisten nirsoudessa ja hypergamiassa.
Nämä miehet monesti aloittavat tapailun sinkkuäidin kanssa ja sitten muutaman kuukauden suhteen jälkeen, kun nainen on rakastunut ja haluaisi viedä suhdetta vakavammaksi, mies ilmoittaa, ettei pysty, kun naisella on lapsia. Lapset olleet miehen tiedossa alusta asti, mutta alkuun antaa ymmärtää, ettei haittaisi.
Veikkaan, että aika monella sinkkuäidillä (itsellänikin) on tämäntyylinen kokemus ja se ärtymys kumpuaa sieltä.
Vierailija kirjoitti:
Nämä miehet monesti aloittavat tapailun sinkkuäidin kanssa ja sitten muutaman kuukauden suhteen jälkeen, kun nainen on rakastunut ja haluaisi viedä suhdetta vakavammaksi, mies ilmoittaa, ettei pysty, kun naisella on lapsia. Lapset olleet miehen tiedossa alusta asti, mutta alkuun antaa ymmärtää, ettei haittaisi.
Veikkaan, että aika monella sinkkuäidillä (itsellänikin) on tämäntyylinen kokemus ja se ärtymys kumpuaa sieltä.
No mikähän syynä? Helppo saalis ja muutaman kuukauden nautinto. Naiset, jalat ristiin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä miehet monesti aloittavat tapailun sinkkuäidin kanssa ja sitten muutaman kuukauden suhteen jälkeen, kun nainen on rakastunut ja haluaisi viedä suhdetta vakavammaksi, mies ilmoittaa, ettei pysty, kun naisella on lapsia. Lapset olleet miehen tiedossa alusta asti, mutta alkuun antaa ymmärtää, ettei haittaisi.
Veikkaan, että aika monella sinkkuäidillä (itsellänikin) on tämäntyylinen kokemus ja se ärtymys kumpuaa sieltä.No mikähän syynä? Helppo saalis ja muutaman kuukauden nautinto. Naiset, jalat ristiin!
Yritätkö sanoa, ettei sinkkuäiti saisi samaan tapaan tapailla ja nauttia seksistä kevyissä suhteissa kuin muut sinkut? Varmaan sama riski on lapsettomillakin, että saattavat rakastua ja sitten toinen syystä tai toisesta lopettaa suhteen. Sinkkuäidille aina annetaan syyksi ne lapset, mikä on ärsyttävää, kun ne on kokoajan olleet tiedossa. En kadu saamaani seksiä ollenkaan, edellinenkin mies oli tosi hyvä siinä ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi se ärsyttää joitakin jos ilmoitan etsiväni 180cm pitkää miestä?
Niinpä. Ihan älytöntä kiukuttelua aikuisilta ihmisiltä joka tapauksessa.
Minä taas etsin nimenomaan puolisoa, jolla on jo lapsia. Se kertoo ihmisestä hyvää että on nelikymppisenä jo olemassa lapsi tai useampi ja on elämänkokemusta ja kantaa vastuuta. Ehkä tämäkin jotakuta ärsyttää, en tiedä kun en ole kovinkaan kiinnostunut muiden mielipiteistä omien valintojeni suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä taas etsin nimenomaan puolisoa, jolla on jo lapsia. Se kertoo ihmisestä hyvää että on nelikymppisenä jo olemassa lapsi tai useampi ja on elämänkokemusta ja kantaa vastuuta. Ehkä tämäkin jotakuta ärsyttää, en tiedä kun en ole kovinkaan kiinnostunut muiden mielipiteistä omien valintojeni suhteen.
Ihan mukavaa, että etsit kumppania, jolla on lapsia.
Silti erikoista ajatella, ettei lapseton ottaisi vastuuta elämästään. Eikös nimenomaan ap:n kaltainen lapseton, joka kertoo toiselle suoraan, ettei hän halua lapsia niin nimenomaan ota vastuuta.
Kummastelen vain taustalla olevaa päätelmää. Valintasi on ilman muuta omasi.
Niinpä, mikä meissä ärsyttää? Sekö, että itse on tullut tehtyä se virhe ja nyt kaduttaa ja kateuttaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on niin älytön ajatus. Jos haluaa varmistaa, ettei vahingossa rakastu sellaiseen ihmiseen jolla on lapsia, niin eihän siihen ole muuta keinoa kuin että eristäytyy täydellisesti kaikista, joilla on lapsia, eikä ole heidän kanssaan missään tekemisissä. Miten se muka onnistuisi?
Toki voi ajatella, että olisi kiva jos kumppanilla ei olisi lapsia, mutta ei sitä viime kädessä voi valita.
Vierailija kirjoitti:
Se on niin älytön ajatus. Jos haluaa varmistaa, ettei vahingossa rakastu sellaiseen ihmiseen jolla on lapsia, niin eihän siihen ole muuta keinoa kuin että eristäytyy täydellisesti kaikista, joilla on lapsia, eikä ole heidän kanssaan missään tekemisissä. Miten se muka onnistuisi?
Toki voi ajatella, että olisi kiva jos kumppanilla ei olisi lapsia, mutta ei sitä viime kädessä voi valita.
Mä en pysty kiinnostumaan varatuista. Jos saan tietää, että ihastukseni on varattu, niin tunteet kuolee heti. Sama "lapsellisten" ihmisten kanssa. Ei auta vaikka olisi kuinka ihana, en vaan pysty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niinpä, mikä meissä ärsyttää? Sekö, että itse on tullut tehtyä se virhe ja nyt kaduttaa ja kateuttaa?
Bingo.
Ei ärsytä. Tilanteesta johtuen menee vain ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niinpä, mikä meissä ärsyttää? Sekö, että itse on tullut tehtyä se virhe ja nyt kaduttaa ja kateuttaa?
No jos olet vaikka vaaleahiuksinen, ja joku tulee sulle laukomaan, että ”mulle kyllä kelpaa vain tummahiuksiset”, niin kyllä se nyt vaan on ärsyttävää. Miksei ko. henkilö sitten vain lähesty niitä tummahiuksisia? Miksi sille vaaleahiuksiselle pitää ruveta painottamaan, että ”ymmärrätkö, että sinä et sitten kelpaa minulle”?
Ja lisäksi se, että ne lapset ovat kuitenkin erillisiä ihmisiä, kasvavat ja muuttavat omilleen. Jos loppuelämän suhdetta haluaa (siis eläkepäiviä yhdessä sitten kiikkustuolissa), niin on se vähän pintapuolista hylätä potentiaalinen kumppani siksi, että kumppani on jo saanut lapsia. Todennäköisesti tuo nainen on jo sen ikäinenkin, että on ihan luonnollista, että lapsia on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on niin älytön ajatus. Jos haluaa varmistaa, ettei vahingossa rakastu sellaiseen ihmiseen jolla on lapsia, niin eihän siihen ole muuta keinoa kuin että eristäytyy täydellisesti kaikista, joilla on lapsia, eikä ole heidän kanssaan missään tekemisissä. Miten se muka onnistuisi?
Toki voi ajatella, että olisi kiva jos kumppanilla ei olisi lapsia, mutta ei sitä viime kädessä voi valita.
Mä en pysty kiinnostumaan varatuista. Jos saan tietää, että ihastukseni on varattu, niin tunteet kuolee heti. Sama "lapsellisten" ihmisten kanssa. Ei auta vaikka olisi kuinka ihana, en vaan pysty.
No tuohan on tavallaan käytännöllistä, vaikka onkin vaikea uskoa että suhtautuminen ihmiseen muuttuisi noin paljon kun kuulee että hän on varattu tai että hänellä on lapsia. Sama ihminenhän se kuitenkin on...
Ei yhtään mitään pahaa. Olin itse nuori äiti ja lapseni tuli täysi-ikäiseksi, kun olin 43. Samaan aikaan hän myös muutti pois kotoa, ensin opiskelemaan kotimaassa, sitten harjoitteluun ulkomaille. Ei olisi tullut pieneen mieleenikään sitoutua vakavasti mieheen, jolla on vielä pienet lapset. (Silloisen elämänkumppanini lapsi oli aikuinen hänkin.)
Ainahan se tuntuu ihmisiä ärsyttävän kun joku asia nimenomaisesti on itseltä poissuljettu. Jossain tinderissä nyt on ihan pöhköä alkaa tuommoisia kriteereitä laukomaan kun kuitenkin on mahdollisuus itse olla tykkäilemättä niistä lapsekkaista tarjokkaista. Ja toki se kaikenlainen negailu muutenkin vie siellä vaan turhaan tilaa kun voisi kertoa jotain positiivista joka niitä haluttuja ihmisiä houkuttelisi tykkäämään.
Ehkä ne negailijat on vaan laiskoja ja joko tykkäilevät itse kaikista tai tahtovat goldilla selata vain heistä jo tykänneet ja luulevat että homma tehostuu negailemalla ei-halutut valmiiksi jo ulos.
Vierailija kirjoitti:
Niinpä, mikä meissä ärsyttää? Sekö, että itse on tullut tehtyä se virhe ja nyt kaduttaa ja kateuttaa?
Ei. Halusin yhden lapsen, en koskaan ole halunnut useampaa. Olin ikionnellinen, kun hänet sain ja hän on elämäni suurin rakkaus. Aika korni ajatus, että olisin katunut hänen olemassaoloaan sen takia, että joku minulle ventovieras mies, johon en koskaan missään todennäköisesti (edes eroni jälkeen) olisi törmännyt, ei mahdollisesti olisi halunnut minua.
Jotta minua olisi voinut kaduttaa, minun olisi pitänyt ensin rakastua mieheen, jolle en olisi kelvannut lapseni takia. Sekin on aika outo ajatus. Jos olisin kiinnostunut miehestä, joka ei halua "lapsellista" naista, niin enhän minä olisi edes jatkanut tutustumista häneen,
Vain ihminen, jolla ei ole lasta ja joka ei tiedä, kuinka paljon omaa lasta rakastaa, voi kuvitella, että oman lapsen olemassaolo alkaa kaduttaa sen takia, että joku ilmoittaa deittipalstalla tai netissä, ettei huolisi yksinhuoltajaa, Jos minun olisi pitänyt valita lapseni tai loppuelämän parisuhteettomuus, valinta olisi silloinkin ollut helppo. Onneksi todellisuudessa asiat eivät ole niin mustavalkoisia.
Vierailija kirjoitti:
Ainahan se tuntuu ihmisiä ärsyttävän kun joku asia nimenomaisesti on itseltä poissuljettu. Jossain tinderissä nyt on ihan pöhköä alkaa tuommoisia kriteereitä laukomaan kun kuitenkin on mahdollisuus itse olla tykkäilemättä niistä lapsekkaista tarjokkaista. Ja toki se kaikenlainen negailu muutenkin vie siellä vaan turhaan tilaa kun voisi kertoa jotain positiivista joka niitä haluttuja ihmisiä houkuttelisi tykkäämään.
Ehkä ne negailijat on vaan laiskoja ja joko tykkäilevät itse kaikista tai tahtovat goldilla selata vain heistä jo tykänneet ja luulevat että homma tehostuu negailemalla ei-halutut valmiiksi jo ulos.
Muuten samaa mieltä, mutta monet lapsekkaat jättävät kertomatta asian. Tietävät siis itsekin, että se on pitkä miinus.
No vastatkaa joku jolla on ollut tällainen ongelma (teitä kuitenkin on paljon)?