Lue keskustelun säännöt.
Mikä ärsyttää ihmisissä, jotka haluavat lapsettoman kumppanin?
30.03.2022 |
Kirjoitin toiselle palstalle tästä samantyylisen jutun, mutta täältä vois löytyä vastaus tähän paremmin 😅
Eli monesti varsinkin naisia tuntuu ärsyttävän tyypit jotka haluavat lapsettoman kumppanin. Niin miksi se ärsyttää?
Eihän se oikeastaan liity sellaiseen jolla on lapsia, koska sellaista nuo eivät etsi. Silti se aiheuttaa mielipahaa ja sanotaan vastuuttomaksi ja lapselliseksi ihmiseksi, vaikka asia on oikeastaan juuri toisinpäin: ennen suhdetta jo selvitetään, että en halua leikkiä isukkiäityliä enkä edes olla sellainen. Sillä juuri säästytään mielipahalta eikä se ole keneltäkään pois jos joku ei halua lapsia.
Kommentit (111)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 35-vuotias lapseton nainen ja jopa 28-vuotiaat isät yrittävät minua parisuhteeseen. Joo en todellakaan lähde jonkun toisen jämiä kaitsemaan. Ja miten suhteesta alun alkaenkaan tulisi yhtään mitään, kun emme voisi edes harrastaa kunnolla seksiä lasten takia. Ja jos taas lapset ovat kuvioissa joka toinen viikonloppu tms, niin mitä kertoo miehestä, ettei lapsistaan pidä huolta. Katsoipa asiaa miten vain niin ei isiä jatkoon.
Eronneet äipät ja isukit ne siellä mököttää ja alapeukuttaa. Kiukutelkaa rauhassa ja perustakaa nyt vaan niitä uusperheitä keskenänne ja harrastakaa sitä hiljaista seksiä siellä kumppanin lasten vieressä. Me muut inspiroidumme ja nautimme vähän erilaisesta menosta, emmekä halua maksaa niistä teidän virheistänne :)
Päätellen siitä, että olet(te) tänäänkin tähän aikaan illasta täällä vauvapalstalla, sitä erilaista menoa ei ole kovin paljon tarjolla.
Niin katsos täällä sitä voidaan harrastaa vapaasti mihin tahansa vuorokaudenaikaan. Ei tarvitse työstää niitä pikku nuppusia ensin nukkumaan pois jaloista :)
???
Minun pikku nuppuseni on 34-vuotias ja ilmeisesti elän samanlaista elämää kuin sinä; keskiviikkoiltana vauvapalstalla klo 23.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni on lähes aikuisia lapsia ja jos olisin vapailla markkinoilla, toivoisin että kumppanin mahdolliset lapset olisivat isoja. En halua enää pikkulapsivaiheeseen, toki isovanhemmuutta toivon aikanaan.
Mielestäni on nimenomaan reilua kertoa jo alkuvaiheessa, jos haluaa lapsettoman kumppanin. On siis ihan jees ja jopa toivottavaa laittaa vaikka Tinder-profiiliin asiasta tai puhua aiheesta ekoilla treffeillä. Sitä en hyväksy, että ensin lirkutellaan ja lupaillaan ja sitten mennään puihin vedoten siihen että toisella on lapsia. Se on kusettamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on niin älytön ajatus. Jos haluaa varmistaa, ettei vahingossa rakastu sellaiseen ihmiseen jolla on lapsia, niin eihän siihen ole muuta keinoa kuin että eristäytyy täydellisesti kaikista, joilla on lapsia, eikä ole heidän kanssaan missään tekemisissä. Miten se muka onnistuisi?
Toki voi ajatella, että olisi kiva jos kumppanilla ei olisi lapsia, mutta ei sitä viime kädessä voi valita.
Mä en pysty kiinnostumaan varatuista. Jos saan tietää, että ihastukseni on varattu, niin tunteet kuolee heti. Sama "lapsellisten" ihmisten kanssa. Ei auta vaikka olisi kuinka ihana, en vaan pysty.
No tuohan on tavallaan käytännöllistä, vaikka onkin vaikea uskoa että suhtautuminen ihmiseen muuttuisi noin paljon kun kuulee että hän on varattu tai että hänellä on lapsia. Sama ihminenhän se kuitenkin on...
En ole se joka kirjoitti tuosta kiinnostuksen hiipumisesta alunperin, mutta itselläni on sama homma.
Totta kai suhtautuminen ihmiseen voi muuttua täysinkin kun uutta informaatiota tulee. Eihän se ihminen ole sama; lapsiasian selvittyä hän on isä tai äiti. Eli ei omasta mielestäni enää lainkaan kiinnostava pariutumista ajatellen.
Samoin muunkinlainen tieto voi lopettaa ihastuksen. Jos saisin tietää miehen vaikka istuneen linnassa väkivaltarikoksesta, en olisi hänestä enää kiinnostunut vaikka hän kuinka olisi edelleen sama ihminen.
Se äsyttää, koska lapselliset tajuavat, että ainakin puolet mahdollisista kumppaniehdokkaista karsiutuu pois lasten takia.
Mulla on lapsia mutta ymmärrän hyvin tollaisen vaatimuksen. En mäkään jaksaisi mitään uusperhedraamaa tai haluaisi heti suhteen alkaessa itse lapsettomana hypätä johonkin lapsiperhearkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei minusta lapsettoman kumppanin haluaminen ole mitenkään väärin kunhan on itsekin lapseton.
Sitä sen sijaan en ymmärrä miksi niin moni (etenkin nainen) haluaa (vielä) lapsettoman kumppanin vaikka itsellä on jo lapsia ja ainakin yksi exä kuvioissa pyörimässä.
Mä voin sinkkuäitinä koittaa selittää tätä: Ero lasten isästä on tullut siksi, että mies osoittautui itsekkääksi lusmuksi ja jäin todella yksin pikkulapsivaiheessa miehen keskittyessä uraansa ja harrastuksiinsa (kulut maksettiin puoliksi, etten miehen urasta taloudellisesti mitenkään hyötynyt). Uskon, että tämä on aika tavallinen tarina, että vaikka mies haluaakin lapsen, hän ei kuitenkaan ole valmis ottamaan lapsesta käytännössä vastuuta ja nainen ottaa eron moisesta turhasta miehestä.
Eron jälkeenkin tuo lusmu mies hoitaa lastaan max 20% ajasta (viikonloppuisit). Näin ollen suhtaudun hyvin asenteellisesti eronneisiin isiin. Ajattelen, että ovat suurella todennäköisyydellä vastuuttomia, itsekkäitä lusmuja, jotka ex-vaimo on laittanut pihalle.
Itse lapset eivät tietenkään haittaa. Sisaruspuolet voisivat olla omille lapsilleni rikkaus. Eli jos löytyisikin vastuullinen, epäitsekäs sinkkuisä, niin kelpaisi kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei minusta lapsettoman kumppanin haluaminen ole mitenkään väärin kunhan on itsekin lapseton.
Sitä sen sijaan en ymmärrä miksi niin moni (etenkin nainen) haluaa (vielä) lapsettoman kumppanin vaikka itsellä on jo lapsia ja ainakin yksi exä kuvioissa pyörimässä.
Mä voin sinkkuäitinä koittaa selittää tätä: Ero lasten isästä on tullut siksi, että mies osoittautui itsekkääksi lusmuksi ja jäin todella yksin pikkulapsivaiheessa miehen keskittyessä uraansa ja harrastuksiinsa (kulut maksettiin puoliksi, etten miehen urasta taloudellisesti mitenkään hyötynyt). Uskon, että tämä on aika tavallinen tarina, että vaikka mies haluaakin lapsen, hän ei kuitenkaan ole valmis ottamaan lapsesta käytännössä vastuuta ja nainen ottaa eron moisesta turhasta miehestä.
Eron jälkeenkin tuo lusmu mies hoitaa lastaan max 20% ajasta (viikonloppuisit). Näin ollen suhtaudun hyvin asenteellisesti eronneisiin isiin. Ajattelen, että ovat suurella todennäköisyydellä vastuuttomia, itsekkäitä lusmuja, jotka ex-vaimo on laittanut pihalle.
Itse lapset eivät tietenkään haittaa. Sisaruspuolet voisivat olla omille lapsilleni rikkaus. Eli jos löytyisikin vastuullinen, epäitsekäs sinkkuisä, niin kelpaisi kyllä.
Lisäksi vielä aikataulut olisivat tietysti helpommat, jos ei molempien lasten ja exien aikatauluja tarvitsisi kaikessa huomioida, kun lasten kanssa on muutenkin aina paljon säätöä kaiken järjestämisessä (esim. loma-ajat), mutta tämä nyt ei olisi ylitsepääsemätöntä, jos muuten olisi hyvä mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä miehet monesti aloittavat tapailun sinkkuäidin kanssa ja sitten muutaman kuukauden suhteen jälkeen, kun nainen on rakastunut ja haluaisi viedä suhdetta vakavammaksi, mies ilmoittaa, ettei pysty, kun naisella on lapsia. Lapset olleet miehen tiedossa alusta asti, mutta alkuun antaa ymmärtää, ettei haittaisi.
Veikkaan, että aika monella sinkkuäidillä (itsellänikin) on tämäntyylinen kokemus ja se ärtymys kumpuaa sieltä.No mikähän syynä? Helppo saalis ja muutaman kuukauden nautinto. Naiset, jalat ristiin!
Yritätkö sanoa, ettei sinkkuäiti saisi samaan tapaan tapailla ja nauttia seksistä kevyissä suhteissa kuin muut sinkut? Varmaan sama riski on lapsettomillakin, että saattavat rakastua ja sitten toinen syystä tai toisesta lopettaa suhteen. Sinkkuäidille aina annetaan syyksi ne lapset, mikä on ärsyttävää, kun ne on kokoajan olleet tiedossa. En kadu saamaani seksiä ollenkaan, edellinenkin mies oli tosi hyvä siinä ;)
Minusta alkaa tuntua, että ei saa, jos ei yhtään osaa varoa tai varautua siihen, että suhde voisi loppua tai jos vain uhriudutaan siitä jälkikäteen.
Jokaisen, joka aloittaa suhteen pitää varautua pahimpaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei minusta lapsettoman kumppanin haluaminen ole mitenkään väärin kunhan on itsekin lapseton.
Sitä sen sijaan en ymmärrä miksi niin moni (etenkin nainen) haluaa (vielä) lapsettoman kumppanin vaikka itsellä on jo lapsia ja ainakin yksi exä kuvioissa pyörimässä.
Mä voin sinkkuäitinä koittaa selittää tätä: Ero lasten isästä on tullut siksi, että mies osoittautui itsekkääksi lusmuksi ja jäin todella yksin pikkulapsivaiheessa miehen keskittyessä uraansa ja harrastuksiinsa (kulut maksettiin puoliksi, etten miehen urasta taloudellisesti mitenkään hyötynyt). Uskon, että tämä on aika tavallinen tarina, että vaikka mies haluaakin lapsen, hän ei kuitenkaan ole valmis ottamaan lapsesta käytännössä vastuuta ja nainen ottaa eron moisesta turhasta miehestä.
Eron jälkeenkin tuo lusmu mies hoitaa lastaan max 20% ajasta (viikonloppuisit). Näin ollen suhtaudun hyvin asenteellisesti eronneisiin isiin. Ajattelen, että ovat suurella todennäköisyydellä vastuuttomia, itsekkäitä lusmuja, jotka ex-vaimo on laittanut pihalle.
Itse lapset eivät tietenkään haittaa. Sisaruspuolet voisivat olla omille lapsilleni rikkaus. Eli jos löytyisikin vastuullinen, epäitsekäs sinkkuisä, niin kelpaisi kyllä.
Kiinnostava kommentti, mutta jestas että inhoan aina vaan enemmän noita puoli-termejä. Äipän uuden poikkiksen lapset eivät ole sisaruksia äipän lapsille. Eivät kokonaan, eivät puoliksi, eivät prosenttiakaan. Jotenkin ahdistava ajatus rinnastaa ventovieraat lapset keskenään sisaruksiksi vanhempien seurustelun takia. Tuntuu että tuossa on jo oletuksena jonkinlainen paine koko porukalle leikkiä kotia ja perhettä ihmisten kanssa joille ei ole sukua.
Sama pätee äiti- ja isäpuoliin. Miksi ei voi olla isän puoliso Maria, miksi pitää olla äitipuoli? Lapsella on jo äiti, ei siihen mitään puolikkaita tarvita.
Huh. Kiitos kun sain avautua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itse velana en ikimaailmassa edes haluaisi sellaista kumppania jolla on lapsia, en ikinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä miehet monesti aloittavat tapailun sinkkuäidin kanssa ja sitten muutaman kuukauden suhteen jälkeen, kun nainen on rakastunut ja haluaisi viedä suhdetta vakavammaksi, mies ilmoittaa, ettei pysty, kun naisella on lapsia. Lapset olleet miehen tiedossa alusta asti, mutta alkuun antaa ymmärtää, ettei haittaisi.
Veikkaan, että aika monella sinkkuäidillä (itsellänikin) on tämäntyylinen kokemus ja se ärtymys kumpuaa sieltä.No mikähän syynä? Helppo saalis ja muutaman kuukauden nautinto. Naiset, jalat ristiin!
Yritätkö sanoa, ettei sinkkuäiti saisi samaan tapaan tapailla ja nauttia seksistä kevyissä suhteissa kuin muut sinkut? Varmaan sama riski on lapsettomillakin, että saattavat rakastua ja sitten toinen syystä tai toisesta lopettaa suhteen. Sinkkuäidille aina annetaan syyksi ne lapset, mikä on ärsyttävää, kun ne on kokoajan olleet tiedossa. En kadu saamaani seksiä ollenkaan, edellinenkin mies oli tosi hyvä siinä ;)
Minusta alkaa tuntua, että ei saa, jos ei yhtään osaa varoa tai varautua siihen, että suhde voisi loppua tai jos vain uhriudutaan siitä jälkikäteen.
Jokaisen, joka aloittaa suhteen pitää varautua pahimpaan.
Saa se suhde loppua, mutta ärsyttää, jos syyksi annetaan lapset, vaikka lapset on olleet koko ajan. Eli silloin pitää jo kättelyssä ilmoittaa, että lapset on ongelma. Ei vasta muutaman kuukauden jälkeen.
Se on vaan helppo miehen vedota lapsiin, vaikka todellinen syy olisikin, että mies löysi jonkun toisen naisen tai jotain. Jos lasten olemassaolo olisi todellinen syy lopettaa, niin eihän se suhde olisi koskaan alkanutkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei minusta lapsettoman kumppanin haluaminen ole mitenkään väärin kunhan on itsekin lapseton.
Sitä sen sijaan en ymmärrä miksi niin moni (etenkin nainen) haluaa (vielä) lapsettoman kumppanin vaikka itsellä on jo lapsia ja ainakin yksi exä kuvioissa pyörimässä.
Mä voin sinkkuäitinä koittaa selittää tätä: Ero lasten isästä on tullut siksi, että mies osoittautui itsekkääksi lusmuksi ja jäin todella yksin pikkulapsivaiheessa miehen keskittyessä uraansa ja harrastuksiinsa (kulut maksettiin puoliksi, etten miehen urasta taloudellisesti mitenkään hyötynyt). Uskon, että tämä on aika tavallinen tarina, että vaikka mies haluaakin lapsen, hän ei kuitenkaan ole valmis ottamaan lapsesta käytännössä vastuuta ja nainen ottaa eron moisesta turhasta miehestä.
Eron jälkeenkin tuo lusmu mies hoitaa lastaan max 20% ajasta (viikonloppuisit). Näin ollen suhtaudun hyvin asenteellisesti eronneisiin isiin. Ajattelen, että ovat suurella todennäköisyydellä vastuuttomia, itsekkäitä lusmuja, jotka ex-vaimo on laittanut pihalle.
Itse lapset eivät tietenkään haittaa. Sisaruspuolet voisivat olla omille lapsilleni rikkaus. Eli jos löytyisikin vastuullinen, epäitsekäs sinkkuisä, niin kelpaisi kyllä.
Samalla tavalla lapsettomana näen eronneet isät. Eli noup, en ala mitään lapsellisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Se äsyttää, koska lapselliset tajuavat, että ainakin puolet mahdollisista kumppaniehdokkaista karsiutuu pois lasten takia.
Joo, olen sinkkuäiti ja myönnän tämän. Harmittaahan se (ei nyt määräänsä enempää, mutta vähän kuitenkin), jos vaikka tinderissä tulee vastaan mies, joka vaikuttaa ihan täydelliseltä, samat kiinnostuksen kohteet, tyyli, natsaava teksti jne. kaikin muin tavoin, paitsi lopussa sitten, että ”ei lapsia”. Mutta ihan yhtä lailla vois tietysti olla joku muukin juttu, miks ei käykään.
Toki myös ne syyt, että miksei ”lapselliset” kelpaa, saattaa tuntua epäreilulta. Esim. ”en rupea toisen kakaroita elättämään”, niin en todellakaan mitään sellaista vaatisikaan, olen itse hyvätuloinen ja lasten isäkin on hyvätuloinen, että ihan kumppania vaan kaipaan, enkä elättäjää. Kyllähän se ärsyttää, jos sinua syytetään jostain, mitä et ole tehnyt/tekemässä, ja sellaisen asian vuoksi tulet hyljeksityksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on niin älytön ajatus. Jos haluaa varmistaa, ettei vahingossa rakastu sellaiseen ihmiseen jolla on lapsia, niin eihän siihen ole muuta keinoa kuin että eristäytyy täydellisesti kaikista, joilla on lapsia, eikä ole heidän kanssaan missään tekemisissä. Miten se muka onnistuisi?
Toki voi ajatella, että olisi kiva jos kumppanilla ei olisi lapsia, mutta ei sitä viime kädessä voi valita.
En minä kyllä rakastu ihmisiin, joihin en anna itseni rakastua. Jos alkaa tuntumaan perhosia vatsanpohjassa sellaisen ihmisen kanssa, josta tiedän valmiiksi, että kerjään itselleni hankaluuksia/sydänsuruja jos annan vain tunteiden kehittyä ja kuljettaa, niin en anna tunteiden kehittyä, ja tarvittaessa alan aktiivisesti esimerkiksi välttelemään ko. henkilön seuraa. Ja jos niin hullusti käy, että ehdin rakastua, niin sitten siitä tunteesta täytyy vaan yrittää hankkiutua eroon. En todellakaan rupeaisi suhteeseen ihmisen kanssa, jonka kanssa suhteesta ei pidemmän päälle tulisi mitään.
No on tullut vastaan pari tämmöistä, joille lapset ovat ehdoton ei. Muutoin ei ärsytä ja keho otan etsimään ihmisen, jolla ei lapsia ole, koska tosiaan niitäkin on, mutta lähinnä mietityttää se, että otetaan yhteyttä ja pyydetään käymään ja suunnitellaan mitä voisi ja haluaisi kanssani tehdä.
Minulla, kun on lapsia ja se on sinulle liian suuri juttu niin miksipä sitten pidät yhteyttä etkä keskity ihmisiin joilla niitä lapsia ei ole. Ei me ihmiset, joilla on lapsia, mitään heistä haluta eikä haittaa tippakaan, että ei kelvata ns näille tietyille. Jokainen voi valita itse minkälaista elämää elää, joten lakatkaa sitten pitämästä vaihtoehtona niitä, jotka eivät ole oikeasti vaihtoehtoja.
Se ärsyttää myös, että olettaavat asian olevan niin, että mikäli lapsia ei olisi niin olisin kelvannut ja hän automaattisesti kelpaisi minulle. Minä en ole missään vaiheessa sanonut haluavani ryhtyä parisuhteeseen tai edes ihmissuhteeseen kyseisen lapsettoman ihmisen kanssa. Joten herätys!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se äsyttää, koska lapselliset tajuavat, että ainakin puolet mahdollisista kumppaniehdokkaista karsiutuu pois lasten takia.
Joo, olen sinkkuäiti ja myönnän tämän. Harmittaahan se (ei nyt määräänsä enempää, mutta vähän kuitenkin), jos vaikka tinderissä tulee vastaan mies, joka vaikuttaa ihan täydelliseltä, samat kiinnostuksen kohteet, tyyli, natsaava teksti jne. kaikin muin tavoin, paitsi lopussa sitten, että ”ei lapsia”. Mutta ihan yhtä lailla vois tietysti olla joku muukin juttu, miks ei käykään.
Toki myös ne syyt, että miksei ”lapselliset” kelpaa, saattaa tuntua epäreilulta. Esim. ”en rupea toisen kakaroita elättämään”, niin en todellakaan mitään sellaista vaatisikaan, olen itse hyvätuloinen ja lasten isäkin on hyvätuloinen, että ihan kumppania vaan kaipaan, enkä elättäjää. Kyllähän se ärsyttää, jos sinua syytetään jostain, mitä et ole tehnyt/tekemässä, ja sellaisen asian vuoksi tulet hyljeksityksi.
No kyllä ne lapsesi kuitenkin söisivät miehen vanukkaat ja muut ruuat jääkaapista, eli maksumieheksi joutuisi ruuille ja hankinnoille. Ei niin erillään voi joka penniä kuitenkaan pitää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mikään, kunhan ilmaisevat kantansa ennen seksiin ryhtymistä.
Miksi? Vai naitko sinä vain sellaisten kanssa, jotka ehdottomasti haluaa lapsia. "Harrastetaako Irma seksiä?" "Soppiiha se, vaa aukasen haarukan sillä eholla että tehhää yhteinen lapsi!'
Olen eri, mutta mä harrastan seksiä vain parisuhteessa. Enkä halua edes pelkkään seksisuhteeseen miehen kanssa, jolle minä en lasteni (tai muun syyn) takia kelpaa vakavaksi seurustelukumppaniksi. Joten tottakai toivon, että myös mies kunnioittaa tätä, eikä ensin teeskentele pariutumista saadakseen seksiä, ja sitten saatuaan yhtäkkiä muista, että enhän mä vakavissaan sun kanssa voi ollakaan, kun sulla on lapsia.
Lapselliset miehet tinderissä tuntuu tykkäävän lapsettomista naisista. Miehet yleensä vähemmän niitä lapsia pitää luonaan ja haluaisi sinkkustella jonkun kivan lapsettoman kanssa, ei aikatauluongelmia lasten takia, ei nuhaneniä nurkissa pyörimässä. Joillekkin on kova pala kun ne ei isyytensä takia kelpaa.
Varsinkaan jos ne ei itekään enää haluais lapsiaan, näitäkin on tullut vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä miehet monesti aloittavat tapailun sinkkuäidin kanssa ja sitten muutaman kuukauden suhteen jälkeen, kun nainen on rakastunut ja haluaisi viedä suhdetta vakavammaksi, mies ilmoittaa, ettei pysty, kun naisella on lapsia. Lapset olleet miehen tiedossa alusta asti, mutta alkuun antaa ymmärtää, ettei haittaisi.
Veikkaan, että aika monella sinkkuäidillä (itsellänikin) on tämäntyylinen kokemus ja se ärtymys kumpuaa sieltä.No mikähän syynä? Helppo saalis ja muutaman kuukauden nautinto. Naiset, jalat ristiin!
Miksi? En minä halunnut yh:na ilman seksiä elää. Minulla oli pari vakavampaa suhdetta yh-isän kanssa, sellaisia, joissa tutustuttiin myös toistemme lapsiin ja lapset tapasivat toisensa mutta oli päivänselvää, että mitään uusperhettä ei perustettaisi vaan saman katon alle muutettaisiin aikaisintaan kun kaikki lapset olisivat muuttaneet pois kotoa. Mutta niiden väliin jäi pitkä aika ja tottakai halusin seksiä siinä missä muutkin naiset. Sillä erotuksella kertomaasi verrattuna, ettei kumpikaan osapuoli edes esittänyt, että kyseessä olisi rakkaus tai mahdollinen parisuhde.
Jep jep, mahtoi olla villiä, kun lapsikatras viereisessä makkarissa. Tai jotain aikataulutettua seksiä lapsivapaina päivinä. Tai jos tosiaan annoitte vapaasti vaan mennä, niin traumaattista lapsille yöllä kuunnella, kun vieras mies/nainen tiedätte mitä.
Valitettavasti jo kerrostalossa eläminen ja palkkatyössä käyminen aiheuttaa tiettyjä rajoitteita siihen, miten kovaäänistä seksiä kehtaa harrastaa ja millaisina kellonaikoina sitä on mahdollista harrastaa. Turha esittää, että lapset olisivat ainoa "rajoite" elämässä.
Niin katsos täällä sitä voidaan harrastaa vapaasti mihin tahansa vuorokaudenaikaan. Ei tarvitse työstää niitä pikku nuppusia ensin nukkumaan pois jaloista :)