Kuinka paljon vähemmän "kehtaa" tarjota asunnon pyyntihinnasta?

Me tarjottiin viime talvena 240 000,- hintaisesta asunnosta vain 215 000,- ja lopulta kaupat tehtiin 230 000,-:lla.

kaupat tehtiinkin _225_ 000,-:lla oli eli ihan mielestäni mukavasti tingitty. :)

Siinäpä se.Asunnon pyyntihinta 145 500.Muita katsojiakaan ei ollut.

kuin aiemmin, mutta aina kannattaa tinkiä (paitsi jos haluaa juuri sen asunnon, eikä mitään muuta). Voisi kokeille tarjota esim. 10% alemman hinnan. Jos hinnassa on tinkimisen varaa, tekevät varmaan vastatarjouksen, jos ovat valmiita hintaa alentamaan.



Me tarjottiin viime talvena 240 000,- hintaisesta asunnosta vain 215 000,- ja lopulta kaupat tehtiin 230 000,-:lla.

Omat havaintoni ja useat keskustelut useiden välittäjien kanssa tukevat sitä, että typerintä on pyytää liikaa. Sopiva hinta heti, realismin ylärajoilla, antaa parhaimman lopputuloksen. Kuten eräs välittäjä sanoi: "pyynti pitää olla sellainen, että jossain voisi teoriassa olla se ostaja, joka maksaa pyynninkin, kun kaikki natsaa, mutta todennäköisesti joudutaan tinkimään".

kun täällä kysellään, paljonko "kehtaa" tarjota. Tottakai voi tarjota ihan mitä vaan, ei siinä ole mitään kehtaamista. Mitä enemmän haluaa tietyn asunnon ja mitä enemmän sille on muita haluajia, sitä lähemmäksi pyyntöä kannattaa oma tarjous asettaa, mutta jos muita halukkaita ei ole ja/tai ei ole maailmanloppu, vaikkei asuntoa saisikaan, voihan sitä tarjota vaikka puolet pyynnöstä. :) Meillä oli aikanaan asunto myynnissä, pyyntö 340 000 ja alin tarjous, joka saatiin, oli 280 000. Eikä siinä ollut todellakaan tarjoajalla mitän häpeämistä, ei tosin saanut asuntoa. :)

Kiitos vastaajille.En tarkoittanut sanan varsinaisessa merkityksessä "kehtaamista" :) No anyway, kiitos kaikille.

Tänään pitäisi tarjous jättää ja summa oli jo sovittu, kun mies sai päähänsä että pitääkin ruveta tinkimään. Jumalauta, jos se talo menee nyt muille :(

enemmänkin jos katsot aiheelliseksi. Siitä voidaan sitten nostaa hiukan jos tehdään vastatarjous. "Ei se ole hullu joka pyytää..."

Omat havaintoni ja useat keskustelut useiden välittäjien kanssa tukevat sitä, että typerintä on pyytää liikaa. Sopiva hinta heti, realismin ylärajoilla, antaa parhaimman lopputuloksen. Kuten eräs välittäjä sanoi: "pyynti pitää olla sellainen, että jossain voisi teoriassa olla se ostaja, joka maksaa pyynninkin, kun kaikki natsaa, mutta todennäköisesti joudutaan tinkimään".

Ilman muuta välittäjä haluaa että hintaPYYNTÖ on sellainen, joka saattaisi kelvata jopa sellaisenaan! Parempi välittäjälle, kun saa repäistyä irti sen palkkionsa nopeasti, sen sijaan että ravaisi esittelemässä vielä muutaman kuukauden pikkuisen lisämaksun vuoksi... Ja helppoa myös nöhveröille ostajaehdokkaille.

Fiksu myyjä osaa silti laittaa hinnan sopivan korkealle: typerintä ei ole pyytää liikaa, vaan typerintä on ottaa hinta liian akavasti - se ei ole kiveen kirjoitettu. Jos asunto oikeasti kiinnosta ja sitä kykenisi tekemään kauppoja, ei saisi jäädä nurisemaan ja mutisemaan vaan pitäisi rohkeasti kertoa mitä olisi itse valmis maksamaan!

maksaa pyyntihintoja, ei edes lähelle, jos ei asunto ole aivan ainutkertainen unelma, jota vastaavaa ei saa mistään koskaan ... hinnat nimittäin ovat jo laskusuunnassa ja ne, jotka ovat tosissaan myymässä, joutuvat tarkistelemaan hintoja kyllä. Minusta se 5%-10% on kyllä ollut hyvänäkin aikana usein tinkivaraa, nyt huonona saattaa olla paljon enemmän, ennen kuin hintapyyntiä tarkistetaan.

Tottakai välittäjä haluaa mahdollisimman alhaisen pyynnön ja helpon kaupan, mutta saa sitä tervettä järkeäkin käyttää. Liian korkea hinta ei todellakaan vie hyvään lopputulokseen vaan useimmiten toteuma jää silloin alemmaksi kuin olisi jäänyt realistisella pyynnillä ja päälle hyvässä lykyssä vuoden-kahden esittelykierre. Niin monta esimerkkiä tästä olen nähnyt seuratessani asuntomarkkinoita vuosia ja välittäjät, jotka ovat tästä puhuneet, ovat monet tuttuja ihan muualta kuin asuntoesittelyistä ja siinä suhteessa rehellisiä. Hinta pitää olla sillä tavoin aseteltu, että ollaan lähellä kauppahintaa ja ihmiset uskaltaa tarjota.



Hyvä esimerkki on tuossa lähellä oleva rivarikämppä, josta pyydetään enemmän kuin viereen rakenteilla olevista uusista (on 3-4 vuotta vanha kylläkin vain). Onko ihme, ettei asunto mene? Omistaja kuulemma vaa hokee, että tarjouksia saa tehdä ja ei ymmärrä millään, ettei ihmiset viitsi tehdä mitään tarjousta, jos pyynti on liikaa. Toinen esimerkki oli asunto, jota menimme suurin odotuksin katsomaan ja se oli täysi pettymys. Näki ihmisten ilmeistä, kun katselivat asuntoa... Välittäjä vaan hoki tarjousta jossain nurkassa ja ihmiset katsoivat toisiaan ja lähtivät. Ei kukaan viitsi lähteä neuvotteluun asunnosta, josta voisi maksaa 150 -160 tEuroa ja pyynti on 220 tEuroa.



Ilman muuta välittäjä haluaa että hintaPYYNTÖ on sellainen, joka saattaisi kelvata jopa sellaisenaan! Parempi välittäjälle, kun saa repäistyä irti sen palkkionsa nopeasti, sen sijaan että ravaisi esittelemässä vielä muutaman kuukauden pikkuisen lisämaksun vuoksi... Ja helppoa myös nöhveröille ostajaehdokkaille.



Fiksu myyjä osaa silti laittaa hinnan sopivan korkealle: typerintä ei ole pyytää liikaa, vaan typerintä on ottaa hinta liian akavasti - se ei ole kiveen kirjoitettu. Jos asunto oikeasti kiinnosta ja sitä kykenisi tekemään kauppoja, ei saisi jäädä nurisemaan ja mutisemaan vaan pitäisi rohkeasti kertoa mitä olisi itse valmis maksamaan!

[/quote]

Ostimme vuonna 2002 talon, suositulla ja nousevalla alueella pk-seudulla, tingimme lopulta 14% hintapyynnistä. Aika ei vielä ollut sitä kuuminta, mutta kauppa kävi todella hyvin. Nyt olemme kytänneet Espoossa muutamaa kohdetta, toisen hintapyyntiä on jo tarkistettu huhtikuusta lähtien seuraavasti: 335 000 - 315 000- 298 000.

kannattaa olla realistinen jos kaupat haluaa tehdä. Juuri siksikin, että ihmiset eivät kehtaa tarjota tyyliin 30% vähempää, kun pyynti on ja jos hinta ja laatu eivät kohtaa jää asunto roikkumaan ja kulumaan markkinalle mitä nykytilanteessa käykin.

Minusta se 5%-10% on kyllä ollut hyvänäkin aikana usein tinkivaraa, nyt huonona saattaa olla paljon enemmän, ennen kuin hintapyyntiä tarkistetaan.

Just ollut parissakin mediassa juttua siitä, kuinka tällä hetkellä pyyntihinnat on lähellä toteutuneita kauppoja eli ei ainakaan tuota enempää yleensä ole tinkimisvaraa. Toki poikkeuksiakin aina on.

Minusta se 5%-10% on kyllä ollut hyvänäkin aikana usein tinkivaraa, nyt huonona saattaa olla paljon enemmän, ennen kuin hintapyyntiä tarkistetaan.

Just ollut parissakin mediassa juttua siitä, kuinka tällä hetkellä pyyntihinnat on lähellä toteutuneita kauppoja eli ei ainakaan tuota enempää yleensä ole tinkimisvaraa. Toki poikkeuksiakin aina on.

Mediassa voidaan tätä toitottaakkin, kunnes seuraava luotettava ja puolueeton tilasto valmistuu loppuvuodesta, jossa vasta nähdään mitä hinnoille on tapahtunut ja mikä trendi todennäköisimmin on.

Minusta se 5%-10% on kyllä ollut hyvänäkin aikana usein tinkivaraa, nyt huonona saattaa olla paljon enemmän, ennen kuin hintapyyntiä tarkistetaan.

Just ollut parissakin mediassa juttua siitä, kuinka tällä hetkellä pyyntihinnat on lähellä toteutuneita kauppoja eli ei ainakaan tuota enempää yleensä ole tinkimisvaraa. Toki poikkeuksiakin aina on.

Helsingin keskustan kaksiot saattavat toteutua pyynnillä juu tai kohteet missä hinta asetettu oikein ja myös tuuria mukana, mutta pääsääntöisesti kyllä tingitään. Ja pyyntejä tiputetaan markkinalla ja myyntiajat ovat pidentyneet.

epärealistisista kuvitelmista. Meillä on ihan omalta puolelta kokemusta tästä asiasta. Talosta oli pyynti 349 000 Euroa. Talo oli kiva ja olimme kiinnostuneita siitä heti sen tultua myyntiin. Teimme mielestämme järkevän tarjouksen 272 000. Myyjä suuttui, eikä suostunut keskustelemaan. Löysimme toisen talon ja se sama talo roikkui myynnissä melkein vuoden ja pyynti vaan laski. Välittäjä soitti meille 9 kuukautta myöhemmin ja kyseli tilannetta. Myyjä olisi ollut halukas keskustelemaan siitä tarjoamastamme hinnasta. Eipä enää ollut ajankohtaista. Meni vielä puoli vuotta ja talo oli lopulta myynnissä pyynnilla 275 000 Euroa ja sitten se meni. Luultavasti saivat vähemmän loppujen lopuksi kuin me tarjosimme. Lisäksi talo seisoi tyhjillään yli vuoden ja siitäkin oli varmaan heille kuluja. Fakta on, että tarjouksia ei tule, jos pyynti on liian korkea (paitsi meidän kaltaiset rohkeat) ja ensimmäinen tarjous on usein se paras.

.

Siinäpä se.Asunnon pyyntihinta 145 500.Muita katsojiakaan ei ollut.

Pystytkö katsomaan millä hinnalla lähiaikoina on vastaavia asuntoja myyty? Älä maksa ainakaan enempää/samaakaan. Itse en tarjoaisi yli 120 000 euroa alkuun.

Jos vaikka pyynti on 240 000 Euroa, oikea hinta 180 000 Euroa. Mahdolliset ostajat on niitä, jotka liikkuu hintaluokassa 150 000 - 180 000 Euroa (yleensä asunto ostetaan budjetin ylärajoilta). Ei ne mene edes katsomaan asuntoa 240 000 Euron pyynnillä. Sen sijaan taas ne 200 000-250 000 Euron asunnon katsojat ei huoli sitä asuntoa, joka ei vastaa niiden tasoa. Katsojat ovat siis vääriä ja asunto jää lehtiruusuksi. Sitten se kuluu, ihmiset kyllästyy siihen jne. Parhaimman hinnan saa aina ensiesittelyn jälkeen ja alkuhuumassa, kun on uusi tullut myyntiin ja ihmiset on innoissaan. Tuossakin esimerkissä ne 150-180 tonnin katsojat voivat käydä katsomassa vielä 190-200 tonnin asuntoja, koska laskevat niiden olevan tinkausrajoissa.

Huomenna aiotaan tarjous jättää, mutta kädenvääntöä vielä tarjouksen suuruudesta