Kaveri palasi sitten takaisin väkivaltaisen miehen luokse. Nyt en jaksa enää

Mitä ystäväsi sanoi, kun kerroit että et aio enää auttaa? Toivottavasti irtautumisesi on reilu ja kerrot avoimesti mistä se johtuu.

Joillekin se näyttää olevan kuin addiktio. Pitää saada päivittäinen turpasauna.

Niillä naisilla, jotka hakeutuvat alkoholistimiesten seuraan, on niin huono itsetunto, että he ajattelevat, etteivät he kelpaa kellekään ja on siksi tyydyttävä väkivaltaiseen juoppoon. Ja olen myös huomannut, että usein se menee niin, että alkoholisti-isien tyttäret hankkivat itselleen alkoholistipuolison.

Usein myös väkivaltaisessa suhteessa elänyt alkaa vähitellen ajatella, että ei ansaitse mitään parempaa.

Kai se mies sentään on töissäkäyvä?

Läheisriippa on koukussa toiseen. Irtautumisprosessi on pitkä ja se vaatii ammattiapua.

Vierailija kirjoitti:

Läheisriippa on koukussa toiseen. Irtautumisprosessi on pitkä ja se vaatii ammattiapua.

Paraneminen on hidasta, kuten esim alkoholistien, jne. Läheisriippuvat tavat ajatella, reagoida ja tuntea ovat syntyneet ja juurtuneet vuosien saatossa, joten on selvää, etteivät ne katoa hetkessä.

Olet voitavasi tehnyt, anna olla.

Minä autoin ystävää ja lopulta vein hänet turvakotiin, sieltä olisi autettu uuden elämän alkuun mutta muutaman päivän mietittyään meni takaisin miehensä luo koska tämä lupasi muuttua… Toivotin ystävälle hyvää jatkoa ja kerroin etten aio enää tukea häntä parisuhdeongelmissa.

Voimia sinulle, ap, niin turhauttavaa. Yhdellä kaverillani oli alholistimies, jonka kerran jätti, sitten mies vähän raitistui, tekivät lapset ja lopulta mies hyvin törkeästi jätti. Tosi raskasta katsoa vierestä ja yrittää puhua järkeä. Ei sitä jaksa pitemmän päälle, kun on oma elämäkin elettävänä. Ota etäisyyttä ja kerro se rehellisesti.

En tiedä kuvitteleeko kaveri että kaiken jälkeen esim. menen istumaan iltaa heidän kanssaan tai edes pikaisesti kahville, niin kuin ei mitään?

Pyytääkö hän yökyläpaikkaa luotani kun mies taas riehuu?

Hohhoijaa. Minä olen nyt osuuteni tehnyt. Pärjätköön sitten itse valintansa kanssa.

Ap

Sano suoraan ystävällesi, että tämä tekee virheen ja et aio enää auttaa häntä. Ehkä se saa hänet heräämään, ainakin taas sen ensimmäisen nyrkiniskun jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä kuvitteleeko kaveri että kaiken jälkeen esim. menen istumaan iltaa heidän kanssaan tai edes pikaisesti kahville, niin kuin ei mitään?

Pyytääkö hän yökyläpaikkaa luotani kun mies taas riehuu?

Hohhoijaa. Minä olen nyt osuuteni tehnyt. Pärjätköön sitten itse valintansa kanssa.

Ap

Ota etäisyyttä ystävääsi. Hän on valintansa tehnyt niin kärsikööt.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä kuvitteleeko kaveri että kaiken jälkeen esim. menen istumaan iltaa heidän kanssaan tai edes pikaisesti kahville, niin kuin ei mitään?

Pyytääkö hän yökyläpaikkaa luotani kun mies taas riehuu?

Hohhoijaa. Minä olen nyt osuuteni tehnyt. Pärjätköön sitten itse valintansa kanssa.

Ap

Onko pakko olla noin lapsellinen? Läheisriippuva kaipaa usein pohjimmiltaan turvaa. Läheisriippuva ei näe, että lähes aina se johon riippuvuus kohdistuu, on usein kykenemätön tasavertaiseen ja aikuiseen suhteeseen. Yritä edes irtautua aikuismaisesti.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä kuvitteleeko kaveri että kaiken jälkeen esim. menen istumaan iltaa heidän kanssaan tai edes pikaisesti kahville, niin kuin ei mitään?

Pyytääkö hän yökyläpaikkaa luotani kun mies taas riehuu?

Hohhoijaa. Minä olen nyt osuuteni tehnyt. Pärjätköön sitten itse valintansa kanssa.

Ap

Eikö oikein nyt ketju lähtenyt haluamasi suuntaan?

Je eivät tule koskaan tajuamaan, koska heidän parantumaton sairautensa ei mahdollista sitä. Narsistin ja läheisriipan kipupiste on hirvittävän herkkä itsetunto. Persoonallisuushäiriöt ovat kroonisia, eikä niitä paranneta.

Pysy vaan tiukkana äläkä anna yöpaikkaa. Jos aikuinen ihminen hakeutuu väkivaltaiseen suhteeseen takaisin, niin on tosiaankin oma vika. Muita ei voi muuttaa vai omaa käyttäytymistään voi.

Mun kaveri oikein kaipaa iskua. Pääsi eroon väkivallasta ja tapasi oikean miehen, joka oli aidosti mies. Seurusteli 3v tän kunnon miehen kanssa ja sai huomiota ja deittejä ja kaikkea mistä moni unelmoi.. Ei riittänyt. Väkivaltanen exä otti yhteyttä ja lähti taas sen matkaan. Tämä kunnon mies jäi ihmettelemään jne. Nyt kaverilla taas silmä mustana ja haikaili tämän kunnon miehen perään ja soitteli itkuisena hänelle. Ei ottanut takaisin enää. Sano, että teit valintasi itse ja jätit minut törkeästi, joten elä nyt unelmaasi vaan. Olen itse ystävystynyt tämän miehen kanssa ja hänellä on uusi suhde ja hyvä suhde onkin. Kerrankin hänellä on nainen, joka aidosti välittää ja tietää mitä hänellä on. Oli myös kivaa, kun meidän välit ei mennyt mitenkään vaan halusi olla minun ja mieheni ystävä. He ovat meidän vastasyntyneen lapsemme kummeja.

Todella, todella ymmärrettäviä tuntoja sinulla, ap. Itse olen käynyt samaa tietä vuosien ajan siskoni kanssa. Siskoa ei niin vain hylätäkään, mutta olihan se ees taas meneminen ihan älyttömän raskasta.

Pahinta ja turhauttavinta minusta oli se, että niinä takaisin menemisen hetkinä/kausina hän sitten aina kääntyi 180 astetta täysin meitä muita vastaan yhdessä sen mitättömän, hullun ja kaikin tavoin väkivaltaisen ukkonsa kanssa.

Mutta nyt hän on jo monta vuotta sitten päässyt irti. Ajattelimme jo, että hän tulee kuolemaan miesystävän käsissä. Olimme epätoivoisia jo. Mutta aina kun siskoni yritti irtautua, teimme, siis perhe ja muutamat ystävänsä, ihan kaikkemme.

En osaa sanoa, miten se loppui. Mikä oli se ratkaiseva hetki. Mielestäni siinä ei ollut mitään sen kummempaa. Joku kerta, lopulta, hän vain pystyi siihen. Siksi haluan kannustaa sinua auttamaan jälleen, kun on aika.

Molemmat tuossa suhteessa ovat ihan sairaita. Myös uhri on sairastunut. Se ei ole hänen syytään, että hän on nyt kiittämätön ja ärsyttävä. Jonain päivänä hän todella kiittää, jos jaksat.

Olen tästä kokemuksesta oppinut että ei ikinä kannata heittää toivoa kokonaan näiden väkivaltaisten suhteiden kanssa. Joka päivä näitä hirveitä parisuhteita myös jossain päättyy ja ilman, että joudutaan lööppeihin.

Tietenkin mies pommitti siskoani ja vainosi jne mutta lopulta sekin loppui. Hän ei enää saanut huomiota yhtään. Nykyään varmasti sekin äijä kiduttaa jotakuta uutta kilttiä uhria. Luojan kiitos sisareni elää!

Vaikeita asioita. Itse valintansa kuitenkin tekee. Toivottavasti ymmärtää, että tuollaisessa suhteessa saattaa henki lähteä ja jos on lapsia niin lastenkin henki.

Kaverisi on ”Mä rakastan sut ehjäksi” tapaus. Joopa joo, viva l’amore!