Kaveri palasi sitten takaisin väkivaltaisen miehen luokse. Nyt en jaksa enää

Vierailija kirjoitti:

Jos ystävä hakattuna tulisi taas pyytämään yösijaa tai apua, niin en kieltäytyisi. Ei hädänalaista voi hylätä, vaikka se kuinka olisi hänen oman saamattomuutensa seurausta. Mutta tekisin selväksi, etten ole missään tekemisissä miespaskan kanssa enkä teeskentele, että heillä on mitään toivoa.

Mutta siinä vaiheessa kun tuo on käynyt jo tosi monta kertaa, vuodet kuluneet ja kaikki kaverin kanssa vietetty aika on hänen sairaan suhteensa vatvomista, ei vaan enää kiinnosta.

Voi ottaa yöksi, mutta ei tippaakaan kiinnosta keittää jotain teetä ja jutella, kuunnella tuntikausia niitä samoja settejä kuin aina ennenkin jne.

Ja haluaa nukkua itsekin, eikä tuhlata taas yöunia sen saman tyypin toistuviin ongelmiin.

Aina voi mennä myös turvataloon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ystävä hakattuna tulisi taas pyytämään yösijaa tai apua, niin en kieltäytyisi. Ei hädänalaista voi hylätä, vaikka se kuinka olisi hänen oman saamattomuutensa seurausta. Mutta tekisin selväksi, etten ole missään tekemisissä miespaskan kanssa enkä teeskentele, että heillä on mitään toivoa.

Mutta siinä vaiheessa kun tuo on käynyt jo tosi monta kertaa, vuodet kuluneet ja kaikki kaverin kanssa vietetty aika on hänen sairaan suhteensa vatvomista, ei vaan enää kiinnosta.

Voi ottaa yöksi, mutta ei tippaakaan kiinnosta keittää jotain teetä ja jutella, kuunnella tuntikausia niitä samoja settejä kuin aina ennenkin jne.

Ja haluaa nukkua itsekin, eikä tuhlata taas yöunia sen saman tyypin toistuviin ongelmiin.

Aina voi mennä myös turvataloon.

Mä toimin tossa tilanteessa niin, että sanoin suoraan että nyt ei vatvota, se on nähty, ettei se muuta mitään. Sä tiedät mistä apua saa, ammattilaisilta. Ja että mun kanssa sä voit tehdä muita asioita, jos tahdot.

Myöhemmin vuosien päästä ystävä sanoi, että yhdessä mun kanssa hän muisti, kuka hän on. Että se oli aina ihmissuhde, jota hänen miehensä ja heidän parisuhde ei hallinnut.