Täytyykö vauvassa tosiaan olla niin kiinni, ettei äiti ehdi syödä tai käydä suihkussa/vessassa?
Odotan esikoista ja vähän ristiriitaisin fiiliksin olen lueskellut toisten äitien kirjoituksia siitä, kuinka kamalaa vauva-aika on, kun vauva ei viihdy muualla kuin sylissä tai tissillä, eikä äiti itse ehdi huolehtia perustarpeistaan - syödä, käydä suihkussa tai edes rauhassa vessassa. Eikö vauvaa tosiaan voi laittaa hetkeksikään esim. pinnasänkyyn, jotta äiti ehtisi pikaisesti lämmittää ruuan tai hoitaa vessakäynnin? Ajatuskin noin "läheisriippuvaisesta" vauvasta tuntuu ahdistavalta ja tällä hetkellä pohdin, pahentaako 24/7 sylissä pitäminen ja pieneenkin inahdukseen reagoiminen tilannetta, ettei vauva oikeasti osaa olla hetkeäkään itsekseen ilman äidin läheisyyttä? Tietenkään en pientä vauvaa dumppaisi yksin pitkäksi aikaa, mutta luulisi äidin oman jaksamisen olevan koetuksella, jos oikeasti joutuu tinkimään ravinnosta ym. perustarpeista.
Kommentit (406)
No omat kynnet ainakin ehtivät kasvaa todella pitkiksi, ennen kuin ne ehtii leikkaamaan. Kun ne saa leikata, se on ruhtinaallinen oma hetki. Että siitä voit päätellä.
Mä en ainakaan kuopuksen kanssa olisi edes pystynyt 24/7 keskittymään pelkästään vauvaan, kun kotona oli samaan aikaan myös taapero jonka tarpeista nyt ainakin oli pakko huolehtia.
Vierailija kirjoitti:
No omat kynnet ainakin ehtivät kasvaa todella pitkiksi, ennen kuin ne ehtii leikkaamaan. Kun ne saa leikata, se on ruhtinaallinen oma hetki. Että siitä voit päätellä.
Höpö höpö. Kynnet ehtii leikata vaikka joka päivä.
Ei ole normaalia, että vauva on 24/7 kiinni äidissä. Älä opeta vauvaa, että nukahtaa vain tissille tai syliin. Pienet vauvat nukkuvat todella paljon, hyvin ehdit tehdä normaaleja toimia sillä aikaa. Ja toki myös vauvan hereilläkin ollessa.
Jos vauvan totuttaa alusta saakka olemaan jatkuvasti sylissä, totta kai sille tulee turvaton olo heti jos joutuukin olemaan "itsekseen". Toki eri asia jos huutaa esim. kipua.
Meidän vauva on nukkunut koko ajan omassa sängyssään ja pötkötellyt selällään lattialla tai liikkuvassa sängyssä, kun olen tehnyt hommia. Nyt kun näkee sitterin, alkaa jalat vatkaamaan, tykkää niin olla siinä.
Ja vaunuissa on nukkunut koko ajan tosi hyvin.
Kyllä ja Ei. Jos vauvalla on esimerkiksi koliikki, niin vauva voi viettää sylissä useampia tunteja päivässä.
Ja sitten nämä läheisriippuvaiset mammat imettää lastaan lähes kouluikään saakka, samoin nukkuu samassa sängyssä ties kuinka vanhaksi. Alkaa olla jo epätervettä moinen, lapsenkin pitää itsenäistyä vanhemmasta!
Todellakin ehtii ja pystyy huolehtimaan omasta hygieniasta, syömisistä ja vessakäynneistä!
Pesulle silloin kun isä on kotona. Vauva ei kuole, vaikka itkisi sen aikaa naama punaisena, kun istut pöntöllä. Vauva ei myöskään kuole, vaikka kitisisi sitterissä sen aikaa kun lämmität ruoan itsellesi. Syödä voi vauva sylissä, jos ei siellä sitterissä yhtään viihdy.
Itse ainakin selvisin ja lapsetkin sain pidettyä hengissä. :)
Vauvat ovat erilaisia. Omani reagoi hyvin vahvasti eroon, siihen pieninpäänkin. Hän kärsi mm. koliikista ja läheiyys ainakin helpotti sitä kivun kanssa elämistä. Suihkussa kävin, kun joku muu piti häntä lähellä. Vessassa nyt piti käydä, mutta se ei onneksi vie paljoa aikaa.
Kaveri taas kirjoitti väitöskirjaansa 6-10 tuntia joka päivä äitiyslomallaan suihku- ja vessakäyntiensä lisäksi. Vauva nukkui hyvin, söi hyvin ja viihtyi hereillä ollessaan jonkin aikaa itsekseenkin.
Tottakai se äidin jaksaminen on kortilla, jos vauvalla on haastavat tarpeet. Tätäkin voi valmistella etukäteen: pakasta terveellisiä ruoka-annoksia, jotka voi vain laittaa mikroon. Harjoittele etukäteen kantoliinaa yms.
Aamupalan voi syödä, kun vielä puoliso on kotona ja puoliso katsoo lasta. Suihkussa voi käydä sitten, kun puoliso tulee tuleen ja viettää aikaa lapsen kanssa jne.
Näillä on muitakin ongelmia kuin vain "vaativa" vauva.
Normaali ihminen ei seiso suihkussa tuntikausia, istu pytyllä koko päivää tai suorita mitään muutakaan megalomaanisen hitaasti.
Vauvaa ei ole tarkoitus kantaa 24/7.
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten nämä läheisriippuvaiset mammat imettää lastaan lähes kouluikään saakka, samoin nukkuu samassa sängyssä ties kuinka vanhaksi. Alkaa olla jo epätervettä moinen, lapsenkin pitää itsenäistyä vanhemmasta!
Höpsistä! Kun koliikista päästiin, niin vauvakin nukkui yksin.
Meillä on alusta asti ollut pelastus Babybjörnin sitteri. Noin 3kk iässä vauva oppi pompottelemaan sillä. Siitä asti oon voinut olla vaikka puoli tuntia suihkussa, tai tehdä ruokaa kaikessa rauhassa, vauva vaan sitterissä touhuja katselemaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole normaalia, että vauva on 24/7 kiinni äidissä. Älä opeta vauvaa, että nukahtaa vain tissille tai syliin. Pienet vauvat nukkuvat todella paljon, hyvin ehdit tehdä normaaleja toimia sillä aikaa. Ja toki myös vauvan hereilläkin ollessa.
Minä nukutin vauvat yöunille tissille ja päivällä hytkyttelin vaunuissa (ulkona). Ei tuo jäänyt tavaksi. 😄 Kukaan ei enää vuoden iässä kaivannut tissiä päivällä eikä yöllä, ja parivuotiaina (kun eivät enää rattaisiin mahtuneet) siirtyivät sänkyyn päiväunille.
Kyllähän taloon tullutta koiranpentuakin aletaan opettaa siihen, ettei ole mitään hätää, vaikka pienen hetken joutuisi olemaan itsekseen. Jos tuo koulutus jää välistä, on tuloksena läheisriippuvainen ja eroahdistunut koira. Ei vauvaakaan kannata opettaa mihinkään symbioosiin, vaikka tietty vaatiikin alussa paljon sitoutumista äidiltä.
Minusta vauva-aika oli jopa tylsää, kun vauva nukkui niin paljon. Syötön jälkeen kuiviin ja sitten jaksoi lekotella ja juttelin hänelle jonkun aikaa ja sitten taas alkoi unettamaan.
Iltaisin kyllä valvoi parikin tuntia, mutta ei kyllä itkenyt. Yöllä heräsi syömään aluksi kahdesti, sitten kerran.
Ihan riippuu siitä, minkä verran oma pää kestää kuulla oman vauvan itkua.
No kyllä mun tuli otettua vauva suihkuun mukaan. Istu siinä omassa kaukalossaan sen ajan. EN uskaltanut jättää esim. yksin sänkyyn.
Kyllä ehtii ja voi käydä suihkussa ja syödä ym.