Selittäkää koirattomalle: miksi pidätte koiraa?
Eikö siitä ole aika paljon vaivaa, se on tiellä kotona ja häntä viuhtoo joka paikassa ja koira haisee, eikä voi mennä ulkomaillekaan vapaasti eikä tehdä pitkää päivää, ellei palkkaa ulkoiluttajaa. En ymmärrä.
Kommentit (75)
Just kaikkia noita se on. Kadun että on otettu. Joskus ihan hauska, mutta miinuksia enemmän kuin plussia, reilusti.
No ei ole vaivaa vaan iloa. Eikä myöskään ole tiellä eikä haisee kun pesee välillä. Jos häntä ei heiluisi olisi jotain vialla. Hassuja kysymyksiä mutta ymmärrän kyllä jos ei ole ikinä koiraa ollut. :) Koira on meille rakas perheenjäsen enkä antaisi pois.
Ällöä,se nuolee tavaraansa,jompaa kumpaa,sitte tulee ja nuolee ihmisen naamaa yöööökkkk
Toiset tykkää harrastaa moottoripyöriä/golffausta/jne. Minä tykkään harrastaa koirien kanssa. Mm. Jäljestys olisi kovin hankalaa ilman sitä jäljestäjää 😉
Ei kannata ottaa koiraa, jos ei pidä niistä.
Koirat on itselle elämäntapa. Reissaan niiden kanssa, en kaipaa minnekään minne ei autolla/autolautalla/vaeltamalla pääse. Kisaan, harrastan, tähtään useammassa lajissa Suomen huipulle. Koiria huolletaan niin kuin urheilijoita kuuluu huoltaa. Koulutan myös työkseni muiden koiria.
Ei tarvitse koskaan olla yksin, on aina turvassa kun pienikokoinen nainen, riittää tekemistä, tulee liikuttua, tavattua ihmisiä, asetettua tavoitteita, saavutettua niitä. Kukaan ei koskaan murjota kun tulet kotiin. Kukaan ei vaadi mitään mutta on aina valmiina kaikkeen toimintaan jos tarvis.
Minulle se ei ole ongelma.
Koira heiluttaa häntäänsä syystä ja iloinen koira sitä tekeekin.
Meillä on hoitopaikka lähellä jos tarvitsee johonkin lähteä pidemmäksi aikaa.
Lenkittäjiä myös useampi kotona.
En minä haista koiran hajua koska olen tottunut siihen.
Harrastukseni olisi myös mahdotonta ilman koiraa.
Parempi ettei koiria ota ne joille se koiran olemassaolo on vaivalloista.
Kaikki eivät pysty siihen sitoutumaan eikä ole pakko jos sitä ei itselleen ota.
Elämä ilman koiraa ei ihan oikeasti ole minun mielestä elämisen arvoista. Lapsuuden perheessäni oli aina koiria, joten en osaa edes kuvitella eläväni siistissä ja hiljaisessa kodissa joita koirattomat kodit varmasti toki ovat. Koiran omistaminen on elämäntapa mitä suurimmassa määrin. Matkalle lähtiessä mietin tarkkaan minne koirani menee hoitoon, tietysti, välitänhän muistakin perheenjäsenistäni.
Koira opettaa lapsille empatiaa, vastuunkantoa ja rutiinien tärkeyttä. Ilman koiraa en takuulla ulkoilisi joka ikinen päivä vuodessa 1,5-3 tuntia. Koiran silittäminen ja hellittely laskee verenpainetta (tutkitusti). Jos olen ennen koiran kanssa ulkoilua huonolla tuulella, en taatusti ole sitä lenkin jälkeen.
Näitä syitä meillä.
Meillä on viisi koiraa. Vietän kaiken vapaa-ajan niiden kanssa. Emme käy ulkomailla ellemme sitten matkaa koirien kanssa jonnekin. Elämä ilman koiria olisi minusta kauhean ankeaa. En keksisi mitään tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Elämä ilman koiraa ei ihan oikeasti ole minun mielestä elämisen arvoista. Lapsuuden perheessäni oli aina koiria, joten en osaa edes kuvitella eläväni siistissä ja hiljaisessa kodissa joita koirattomat kodit varmasti toki ovat. Koiran omistaminen on elämäntapa mitä suurimmassa määrin. Matkalle lähtiessä mietin tarkkaan minne koirani menee hoitoon, tietysti, välitänhän muistakin perheenjäsenistäni.
Koira opettaa lapsille empatiaa, vastuunkantoa ja rutiinien tärkeyttä. Ilman koiraa en takuulla ulkoilisi joka ikinen päivä vuodessa 1,5-3 tuntia. Koiran silittäminen ja hellittely laskee verenpainetta (tutkitusti). Jos olen ennen koiran kanssa ulkoilua huonolla tuulella, en taatusti ole sitä lenkin jälkeen.
Näitä syitä meillä.
Mutta entä oma elämä?
Aina löytyy lenkkikaveri. Ei tulisi varmaan liikuttua paitsi autolla, jos ei olisi koiraa. Ja se nauttii takan lämmöstä yhtäpaljon kuin minäkin, löhöillään pakkasiltoina ja katsellaan liekkejä.
Pidän koirista enemmän kuin monista ihmisistä. En koe niistä huolehtimista vaivaksi, vaan asiaksi joka tuottaa iloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä ilman koiraa ei ihan oikeasti ole minun mielestä elämisen arvoista. Lapsuuden perheessäni oli aina koiria, joten en osaa edes kuvitella eläväni siistissä ja hiljaisessa kodissa joita koirattomat kodit varmasti toki ovat. Koiran omistaminen on elämäntapa mitä suurimmassa määrin. Matkalle lähtiessä mietin tarkkaan minne koirani menee hoitoon, tietysti, välitänhän muistakin perheenjäsenistäni.
Koira opettaa lapsille empatiaa, vastuunkantoa ja rutiinien tärkeyttä. Ilman koiraa en takuulla ulkoilisi joka ikinen päivä vuodessa 1,5-3 tuntia. Koiran silittäminen ja hellittely laskee verenpainetta (tutkitusti). Jos olen ennen koiran kanssa ulkoilua huonolla tuulella, en taatusti ole sitä lenkin jälkeen.
Näitä syitä meillä.
Mutta entä oma elämä?
Miksi tuo ei ole omaa elämää?
Heh, no minun elämään kuuluvat koirat mitä suurimmassa määrin. Aivan kuin sinulle sitten ihan jotkut muut asiat.
”Häntä viuhtoo joka paikassa..”
Siis mitä ihmettä tämä nyt tarkoitti? Siis se häntä jotenkin häiritsee? Vai se ”viuhtominen”?
Pimeä ap. Älä ota ikinä mitään eläintä. Ne on liian hyvää sulle.
Koiraihmiset ovat alinta kastia. Sotkevat normaali-ihmisten ympäristön paskalla ja kusella ja räksytyksellä.
Se vartio yöllä ja herättää haukkumalla jos on jotain ongelmia pihalla.Minun koirani käy myös kiinni jos joku yrittää tulla väkisin sisälle.
Isomies
Perheenjäsen
Uskollinen ystävä
Suloinen mussukka
Vahti
Suojelija
Se on ihana. Meillä on kans kolme alaikäistä ulkoiluttajaa kotona. Eikä ole tiellä, se on aika fiksu ja hyväkäytöksinen. Osaa rauhoittua omaan petiinsä tarvittaessa, ei ole tarvinnut edes kehottaa pitkään aikaan.