Lue keskustelun säännöt.
Selittäkää koirattomalle: miksi pidätte koiraa?
15.01.2022 |
Eikö siitä ole aika paljon vaivaa, se on tiellä kotona ja häntä viuhtoo joka paikassa ja koira haisee, eikä voi mennä ulkomaillekaan vapaasti eikä tehdä pitkää päivää, ellei palkkaa ulkoiluttajaa. En ymmärrä.
Kommentit (75)
Miksi pitäisi perustella sinulle! Tarkkaan luettelet miksi sinun ei kannata eläintä ottaa. Tai siis mitään huollettavaa. Huoletonta itsenäistä vapaata menoa toivottaen jatkossakin. Minä olen koiraton, (vaikket sitä kysy) koska pelkään lähteä ulos koiraa ulkoiluttamaan aamulla varhain tai iltamyöhään, päiväaikaankin pitäisi järjestelyjä tehdä. Tämä mielipide vain muistutuksena eläimen ottamisen vastuusta, jonka pitäisi olla ja oletetaan kestävän lemmikin koko loppuelämän kestäväksi ajaksi. 🐶/❤️ koira-huolenpito-rakkaussydän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aina löytyy lenkkikaveri. Ei tulisi varmaan liikuttua paitsi autolla, jos ei olisi koiraa. Ja se nauttii takan lämmöstä yhtäpaljon kuin minäkin, löhöillään pakkasiltoina ja katsellaan liekkejä.
En yhtään ihmettele koiran tuottamaa iloa, mutta miten ihmeessä sitä kukaan viitsii lähteä kolme kertaa päivässä ulos esimerkiksi tämmöisillä keleillä mitä nytkin ollut, ulkoilureitit peilikirkkaalla jäällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina löytyy lenkkikaveri. Ei tulisi varmaan liikuttua paitsi autolla, jos ei olisi koiraa. Ja se nauttii takan lämmöstä yhtäpaljon kuin minäkin, löhöillään pakkasiltoina ja katsellaan liekkejä.
En yhtään ihmettele koiran tuottamaa iloa, mutta miten ihmeessä sitä kukaan viitsii lähteä kolme kertaa päivässä ulos esimerkiksi tämmöisillä keleillä mitä nytkin ollut, ulkoilureitit peilikirkkaalla jäällä.
Tietenkin viitsii kun on asianmukaiset kengät ja vaatteet muutenkin. Ei mitään ongelmaa.
Miksi koira? Siksi, ettei kukaan pääse kotiini yöllä ilman että koira nostaa metakan. Turvallisuuden vuoksi.
Myöskin ihanan terapeuttinen eläin, koira on Jumalan lahja ihmiselle.
Jännä, että AP oikein syvällisesti pohtii tällaista ja pyytää perusteluita. Seuraavaksi voit tiedustella miksi joku haluaa lapsia, miksi pelaa jalkapalloa, miksi käy kuntosalilla, miksi haluaa/ei halua naimisiin, listaa voi jatkaa loputtomiin.
Ihmiset nyt vaan haluaa erilaisia asioita ja nauttii eri asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miks koirasta olis vaivaa ihmiselle joka haluaa elää koirien kanssa? Ja miten ihmeessä koira olisi "tiellä" ja miten ihmeessä sen hännänheilutus voisi ärsyttää? Olipa kummallinen aloitus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Eikö siitä ole aika paljon vaivaa"
On, jokaisesta elävästä olennosta on vaivaa. Onneksi kuitenkin paljon vähemmän kuin ihmisistä. Koira ei koskaan petä luottamustani eikä valehtele, petä, jätä, riehu kännissä jne.
"se on tiellä kotona ja häntä viuhtoo joka paikassa"
Ei ole tiellä, nukkuu omalla paikallaan. Häntä heiluu jos on iloinen. Ja onhan hännättömiäkin.
"ja koira haisee"
Riippuu täysin turkin laadusta. Pesemätön, märkä kultainennoutaja löyhkää. Hiljattain pesty maltankoira ei.
"eikä voi mennä ulkomaillekaan vapaasti eikä tehdä pitkää päivää, ellei palkkaa ulkoiluttajaa"
Kuinka vapaasti sinne ulkomaille oikein pitää päästä? En minä ilman koiraakaan lähtisi kesken työpäivän Pariisiin tms. Joten kun matka on suunnitteilla, järjestää hoidon. Sillä selvä. Mulla on kuusi ystävää jotka ottavat koirani koska tahansa hoitoon, eivätkä edes pyydä rahaa. Enkä edes haluaisi tehdä "pitkää päivää", työ ei merkitse minulle mitään muuta kuin rahaa elättää itseni. En tee minuuttiakaan ylimääräistä.
"En ymmärrä."
Ei se mitään, ei kaikkea tarvitsekaan ymmärtää. Mutta sen vain sanon että se on aivan valtavan upea hetki kun saa saumattoman, kuin telepaattisen yhteyden koiraan. Se rakastaa, suojelee, auttaa, rauhoittaa, iloitsee, arvostaa. Kun koira on kuin oman mielesi jatke, tajuatte toisianne yhdestä katseesta ja elätte tasan tässä hetkessä - se on sanoinkuvaamattoman hienoa.
Lasten takia.
Alunperin.
Näin 5v jälkeen alan itsekin lämmetä tolle uunolle 😁
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina löytyy lenkkikaveri. Ei tulisi varmaan liikuttua paitsi autolla, jos ei olisi koiraa. Ja se nauttii takan lämmöstä yhtäpaljon kuin minäkin, löhöillään pakkasiltoina ja katsellaan liekkejä.
En yhtään ihmettele koiran tuottamaa iloa, mutta miten ihmeessä sitä kukaan viitsii lähteä kolme kertaa päivässä ulos esimerkiksi tämmöisillä keleillä mitä nytkin ollut, ulkoilureitit peilikirkkaalla jäällä.
Se on se pointti :D Paras kaveri tahtoo ulkoilemaan, joten minä tempaisen ice bugit jalkaan ja sitten vaan reippaillaan.
Tupakoitsija kävisi ulkona monta kertaa useammin!
On siitä ainakin mun arkeen iloa, ja se pitää mut liikkeessä. Tottakai elämänsä voisi elää helpommin kun ei olisi sen koommin lapsia, kumppania kuin koiraakaan, ei työtä eikä omistuksia,
Olla möllöttäisi vaan. Jokainen valitsee itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koira on ainoa uskonto johon suhtaudun myönteisesti. DOG = GOD. ❤️
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä ilman koiraa ei ihan oikeasti ole minun mielestä elämisen arvoista. Lapsuuden perheessäni oli aina koiria, joten en osaa edes kuvitella eläväni siistissä ja hiljaisessa kodissa joita koirattomat kodit varmasti toki ovat. Koiran omistaminen on elämäntapa mitä suurimmassa määrin. Matkalle lähtiessä mietin tarkkaan minne koirani menee hoitoon, tietysti, välitänhän muistakin perheenjäsenistäni.
Koira opettaa lapsille empatiaa, vastuunkantoa ja rutiinien tärkeyttä. Ilman koiraa en takuulla ulkoilisi joka ikinen päivä vuodessa 1,5-3 tuntia. Koiran silittäminen ja hellittely laskee verenpainetta (tutkitusti). Jos olen ennen koiran kanssa ulkoilua huonolla tuulella, en taatusti ole sitä lenkin jälkeen.
Näitä syitä meillä.
Mutta entä oma elämä?
Minulla oli aikoinaan kieltämättä aika hankalahoitoinen tessu. Kun kerroin koiran aiheuttamista haasteista, eräs tuttuni sanoi: koira rajoittaa elämääsi melkoisesti.
Vastasin: minusta minä rajoitan koiran elämää.
Nyt kun ajattelen aikaa taaksepäin, olihan se aika hullua. Matkalla, yhdessä asunnossa minun piti poistua kylppärin pienestä ikkunasta, kun lähdin ulos. Oven edustalle (sisäpuolella) oli pitänyt rakentaa tiivis barrikadi huonekaluista ja matkalaukuista, ettei koira pure ja raavi karmeja pilalle. Kylppäristä lähdin vaivihkaa, niin ettei koira (muka) ehtinyt hoksata poistumistani. Naapurit pitivät minua tietysti kaistapäänä, kun pungerran ulos (ja myöhemmin sisään) korkealta ikkunasta.
Silti aina tarpeen tullen puolustin "hullua" koiraani, joka pyrki puremaan vieraan silittävää kättä. Koira oli minulle rakas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Eikö siitä ole aika paljon vaivaa"
On, jokaisesta elävästä olennosta on vaivaa. Onneksi kuitenkin paljon vähemmän kuin ihmisistä. Koira ei koskaan petä luottamustani eikä valehtele, petä, jätä, riehu kännissä jne.
"se on tiellä kotona ja häntä viuhtoo joka paikassa"
Ei ole tiellä, nukkuu omalla paikallaan. Häntä heiluu jos on iloinen. Ja onhan hännättömiäkin.
"ja koira haisee"
Riippuu täysin turkin laadusta. Pesemätön, märkä kultainennoutaja löyhkää. Hiljattain pesty maltankoira ei.
"eikä voi mennä ulkomaillekaan vapaasti eikä tehdä pitkää päivää, ellei palkkaa ulkoiluttajaa"
Kuinka vapaasti sinne ulkomaille oikein pitää päästä? En minä ilman koiraakaan lähtisi kesken työpäivän Pariisiin tms. Joten kun matka on suunnitteilla, järjestää hoidon. Sillä selvä. Mulla on kuusi ystävää jotka ottavat koirani koska tahansa hoitoon, eivätkä edes pyydä rahaa. Enkä edes haluaisi tehdä "pitkää päivää", työ ei merkitse minulle mitään muuta kuin rahaa elättää itseni. En tee minuuttiakaan ylimääräistä.
"En ymmärrä."
Ei se mitään, ei kaikkea tarvitsekaan ymmärtää. Mutta sen vain sanon että se on aivan valtavan upea hetki kun saa saumattoman, kuin telepaattisen yhteyden koiraan. Se rakastaa, suojelee, auttaa, rauhoittaa, iloitsee, arvostaa. Kun koira on kuin oman mielesi jatke, tajuatte toisianne yhdestä katseesta ja elätte tasan tässä hetkessä - se on sanoinkuvaamattoman hienoa.
Kommentoin vain viimeistä kohtaa: läheskään kaikki koirat eivät ole tuollaisia. Riippuu rodusta ja yksilöstä, ja tietysti omasta vastaanottavaisuuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata ottaa koiraa, jos ei pidä niistä.
Kissa sopiikin monille ihmisille paremmin, sisäsiisti, itsenäinen, sulavaliikkeinen ja mukava paijattava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä ilman koiraa ei ihan oikeasti ole minun mielestä elämisen arvoista. Lapsuuden perheessäni oli aina koiria, joten en osaa edes kuvitella eläväni siistissä ja hiljaisessa kodissa joita koirattomat kodit varmasti toki ovat. Koiran omistaminen on elämäntapa mitä suurimmassa määrin. Matkalle lähtiessä mietin tarkkaan minne koirani menee hoitoon, tietysti, välitänhän muistakin perheenjäsenistäni.
Koira opettaa lapsille empatiaa, vastuunkantoa ja rutiinien tärkeyttä. Ilman koiraa en takuulla ulkoilisi joka ikinen päivä vuodessa 1,5-3 tuntia. Koiran silittäminen ja hellittely laskee verenpainetta (tutkitusti). Jos olen ennen koiran kanssa ulkoilua huonolla tuulella, en taatusti ole sitä lenkin jälkeen.
Näitä syitä meillä.
Mutta entä oma elämä?
Minulla oli aikoinaan kieltämättä aika hankalahoitoinen tessu. Kun kerroin koiran aiheuttamista haasteista, eräs tuttuni sanoi: koira rajoittaa elämääsi melkoisesti.
Vastasin: minusta minä rajoitan koiran elämää.
Nyt kun ajattelen aikaa taaksepäin, olihan se aika hullua. Matkalla, yhdessä asunnossa minun piti poistua kylppärin pienestä ikkunasta, kun lähdin ulos. Oven edustalle (sisäpuolella) oli pitänyt rakentaa tiivis barrikadi huonekaluista ja matkalaukuista, ettei koira pure ja raavi karmeja pilalle. Kylppäristä lähdin vaivihkaa, niin ettei koira (muka) ehtinyt hoksata poistumistani. Naapurit pitivät minua tietysti kaistapäänä, kun pungerran ulos (ja myöhemmin sisään) korkealta ikkunasta.Silti aina tarpeen tullen puolustin "hullua" koiraani, joka pyrki puremaan vieraan silittävää kättä. Koira oli minulle rakas.
Opetusta koirasi olisi kaivannut eikä ihmistä joka käyttäytyy noin järjettömästi ja omalla käytöksellään ruokkii koiran ei-toivottua käytöstä.
En pitäisi jos saisin päättää. En olisi halunnut koiraa mutta mies ja lapset päättivät toisin. Noh, heidän vastuullaan tuo karvakasa onkin, en ole kertaakaan käynyt edes lenkillä sen kanssa. Eikä varmaan yllätä, että mies kitisee kun en suostu hoitamaan koiraa. No en moista edes halunnut.
Vierailija kirjoitti:
Koti on ankea ja tyhjä ilman koiraa. Kukaan ei toivota sinua tervetulleeksi kotiin, jos koira puuttuu. Kukaan ei iloitse sinun näkemisestä monta kertaa päivässä niin paljon kuin koira.
Koira ihailee minua, ja sen mielestä kaikki mitä teen on ihanaa ja se haluaa tehdä samalla tavalla. Se on kivaa.
Mun koira osaa myös laulaa, se on sangen musikaalinen.
Tajuatko, miten itsekästä tuo on. Koira tajuaa, että on riippuvainen sinusta.
Totta kai se "iloitsee" nähdessäsi sinut pitkän työpäivän jälkeen (yleensä 8-9h). Toinen vaihtoehto kun on, että se jää ilman ruokaa sisälle vangiksi ja eristetyksi.
Luonnevikaista sakkia kaikki koiran "omistajat" kaupunkiympäristössä.
Kyllähän se tyhmää on koiraa pitää, vaan ittepähän tulee oltua hihnassa kiinni kun on kerra ristikseen ottanut.
Ja nämä koira ihmiset on myöskin kaikki niin samankaltaisia...haisee koiralle, koira on kuin kaikkein rakkain näille, ihmisten vihaajia, epäsosiaalisia tai sosiaalisesti rajoittautuneita... mutta mikäs siinä kunhan ei minulle ongelmia aiheuta.
Vaikka joskys aiheuttaakin koiran paskoillaan ja kusillaan sekä pelästyttelee viatonta ohikulkijaa haukkuvilla ronteillaan, ja näitä rontteja saa/joutuu väistelemään ja varomaan kulkiessaan, pyöräillessään, autoillessaan....
Ja nuo koirien omistajat pitää hurttaansa ihmisen korvikkeenä ja se väöristää suhdetta ihmiseen. Olen arvioinut että yleensä koiran omistajista ei ole täyspäiseen ihmissuhteeseen...
Koti on ankea ja tyhjä ilman koiraa. Kukaan ei toivota sinua tervetulleeksi kotiin, jos koira puuttuu. Kukaan ei iloitse sinun näkemisestä monta kertaa päivässä niin paljon kuin koira.
Koira ihailee minua, ja sen mielestä kaikki mitä teen on ihanaa ja se haluaa tehdä samalla tavalla. Se on kivaa.
Mun koira osaa myös laulaa, se on sangen musikaalinen.