Miksi kukaan nainen ei halua viettää joulua anopilla??

ja joutuu kuuntelemaan appiukon tyhmiä juttuja. Jotain valmista italiansalaattia joulupöydässä, YYYh.

ei väliä

suhtautuvat jälkeläisisnsä omaisuutena: Sinne on kaikkien lasten ja lastenlasten mentävä samaan aikaan yhteispotrettia varten, ja mitään väliä ei ole sillä, että lapsilauma villiintyy pienessä kämpässä täysin ja kellään ei ole hauskaa, eikä isovanhemmat todellisuudessa ehdi tavata jälkeläisistään ketään. Kyllä me siellä jossain vaiheessa joulunseutua aina sinne potrettiin mennään, etteivät pahoita mieltään,mutta kyllä ne ihanat joulun h-hetket halutaan viettää rauhallisemmassa paikassa. ja mieheni on ihan samaa mieltä

viihdyn anopin luona, on ihanaa jutella kaikenlaisia asioita hänen kanssaan kerrankin rauhassa. Melkeinpä paremmin saatan viihtyä anopin luona kuin omien vanhempieni luona. Tänä jouluna onneksi appivanhemmat tulevat meille. Odotan tunnelmallista yhdessä oloa hyvässä seurassa.

on yhtä mukavaa kuin omassakin lapsuudenkodissa. vietetään anopin ja hänen miehensä kanssa aikaa paljon muutenkin, eli ei ongelmaa.

Anoppi laittaa jouluaterian pitkälti kaupan tavarasta ja vain ja ainoastaan sitä mitä on aina ennenkin ollut. Silti se ei haittaa, kunnioitan heidän tapaansa. Mutta appiukko on yksi ärsyke ihan ilman jouluakin, ympäri vuoden.



Meille kotiinkotiin en mene enää myöskään jouluksi. Kutsun heidät meille.

Me olemme yrittäjiä ja painamme joulukuun niska limassa töitä. Jouluaattona pääsemme klo 12 töistä ja sen jälkeen kaksi ansaittua vapaata. Olisi hieman helpompi, jos anoppi miehineen tulisi tapaamaan meitä joulunpyhinä vaikka tapanin kahveille (matkaa 16 km), mutta hän ilmoittaa, että haluaa viettää joulun kotona. Meidän on pikkusen vaikeampi lähteä heille päin, sitä paitsi emme edes jaksa ja haluamme levätä ja olla lasten kanssa kotona vapaat. Ei todellakaan kiinnosta raahata koko konkkaronkkaa heille ja sitten muutaman tunnin päästä tulla takaisin. Ei kiitos. Ihan vaan periaatteesta siis, kun hän on kuitenkin työtön, joten ei ole jaksamisesta kiinni.

mutta anoppilassa joulu on aika tuntematon juhlapyhä, siellä on joulun aikaan todella sateinen sää ja ahdistaisi ennen joulua matkustaa niin kauas ja koneenvaihdotkin vielä ruuhkaisilla kentillä. Miehen mielestäkin jouluun kuuluu lunta ja pakkasta, joten olemme sitten täällä.

Itsekään en halua. Anoppi on epämiellyttävin tuntemani ihminen ja vaikeaahan tämä on, kun hänestä en pääse, vain kuolema meidät erottaa.



Pakko siellä on joulupäivänä käydä, ja siitäkin yritän, että vaan kahvilla, en halua syödä siellä paskaa ruokaa.

ostaa valmiina kaikki (maistuu paskalle)



Anoppilassa juodaan viinaa kunnesses sammutaan

Joulukuusi on koristeltu kaljatölkeillä ja ulkovaloilla (joulukuusi on ulkona, sisällä se tuo neulasia)

Siks kun siellä ei saa hyvää ruokaa ja joutuu kuuntelemaan appiukon tyhmiä juttuja. Jotain valmista italiansalaattia joulupöydässä, YYYh.

ettei mun tarttee lisätä mitään.

- siellä olisi tarjolla JOULU (ei kuusta, ei jouluateriaa, ei pukkia, ei mitään mikä toisi joulufiilistä)

- alkoholi ei kuuluisi kuvioon



Tällä haavaa tilanne on se, että jossain vaiheessa joulua käymme sielläkin pikaiseen itsemme näyttämässä, mutta aattoa en halua kaljanhuuruisesti viettää.

Tullaan hyvin juttuun, ruoka on hyvää ja tunnelma rento. Yöksi päästään omaan kotiin, kun asutaan 10 km:n päässä. Omien vanhempieni kanssakin voisin viettää joulua, tosin tunnelma ei ole ihan niin rento, sillä äitini on neuroottinen hössöttäjä, joka joka vuosi murehtii huonosti paistunutta kinkkua (aina se on yhtä hyvää), epäonnistuneita laatikoita (nekin aina onnistuneita ja hyviä) ja liian käynyttä kotikaljaa (sitä en itse juo, mutta ei se koskaan kuulemma ole liian käynyttä). Lahjojen jaon aikaan äitini murehtii antamiaan lahjoja (aina niissä on jotain vikaa) ja moittii meitä liian kalliiden lahjojen ostamisesta. Puolet joulustani menee siis äitini rauhoittelemiseen, jos vietämme joulua vanhempieni luona.

vietän joulun appivanhempieni luona oikein mielelläni. Ovat ihania, lämpimiä ihmisiä ja asuvat isossa talossa maalla. Itselläni ei ole minkäänlaista perinnettä viettää joulua omien vanhempieni luona joten tämä on täydellinen ratkaisu.

se syy, miksi en halua anoppilaan jouluksi. Siellä todellakin on Saarioisen laatikot pöydässä ja valmiit italiansalaatit sun muut. Kinkkua ja rosollia, riisipuuroa jne. eli just sitä ruokaa (poislukien nuo Saarioisen laatikot ja valmis italiansalaatti), mitä suomalaisissa joulupöydissä on ollut jo 1800-luvulla. Siis sitä pahaa perinneruokaa, joka ei enää nykyihmisen suussa ole Hyvää Juhlaruokaa, vaan nimenomaan sen syöminen perustuu perinteeseen.



Minä nautin erilaisista joulun mauista mieluummin nykypäivään sovellettuna. Eli otetaan vaikkapa niitä joulun mausteita, luumuja, possun lihaa jne. ja valmistetaan ne silleen ihanasti kuin nyt joulun alla saadaan erilaisista naisten- ja ruokalehdistä lukea.

kaupan laatikot käyvät hyvin. Pääasia ettei itse tarvi tehdä.



Tärkeintä olisi että jouluaattona olisi lämmin tunnelma, eikä kukaan arvostelisi toistaan yms. ärsyttävää. Tämä onnistuu vain oman perheen kesken valitettavasti.

omasta ihanasta, kauniista kodistani!



Haluan kattaa oman pöydän, laittaa omat ruoat, oman joululiinan, suunnittela itse aikataulut jne.

appivanhempien ja omienikin vanhempieni seura jouluna.

appivanhempieni luona. Italiansalaattia purkissa pöydällä, ei ollenkaan itse tehtyä rosollia, vaikka muuten lihajuttuihin oli panostettu sitten aika tolkuttomasti.

Itse en niin lihasta välitä, mutta täytyy sanoa, että anoppi on varmaan sen huomannut vuosien varrella syödessään luonamme, ja nykyään ihan tavallisella sunnuntailounaallakin on alkupalapöytänä notkuva salaattipöytä, ja ihan tuoreita ja itsetehtyjä juttuja.

Siks kun siellä ei saa hyvää ruokaa ja joutuu kuuntelemaan appiukon tyhmiä juttuja. Jotain valmista italiansalaattia joulupöydässä, YYYh.

ettei mun tarttee lisätä mitään.

Meillä kans anoppi tarjoaa pahoja vanhanaikaisia suomalaisia perinneruokia ja just silleen pahalla tavalla laitettuina. Eli kinkkua läskin kanssa ja ylisuolasta lanttulooraa, EI KIITOS!



Minä katan alkuun kauniin kalapöydän ja pääruaaksi kalkkunaa ja maukkaita, terveellisiä juureslisukkeita.