Korkeakoulutetut hallitsevat kriittisen ajattelun
Tiedeyhteisöt ovat niitä, jossa tiedettä tarkkaiillaan, kritisoidaan, haetaan uusia näkökulmia ja keksitään uusia keksintöjä. Kriittinen ajattelu on taito, jota kehitetään tietoisesti, kun pohditaan jotain uutta, uudistuvaa ja uudistettavaa. Se on ihan hirmu mielenkiintoista löytää uusia näkökulmia asioihin. Psykiatrian tiedejulkaisu yhdysvalloissa julkaisi hiljattain artikkelin, jossa kriittistä ajattelutaidon opetusta kritisoitiin. Pointti oli se, että jos ei opeteta kriittistä ajattelua, väestöä olisi helpompi hallita.
Kommentit (38)
Some on tuhonnut todella monen ihmisen kriittisen ajattelun taidon.
Niin se on. Miettikää diktaattoreja. Kaikki uskoo siihen yhteen ja sitten ”kaikki on hyvin”. Mutta historia kertoo, että ei kaikki ollut hyvin. Ei lähellekään. Siksi maailma tarvitsee älykköjä ajattelemaan ja kritisoimaan, jotta historia ei toistaisi itseään.
Onneksi Suomessa tummat naiset pääsevät televisioon kritisoimaan tiedemiesten patriarkaalista diktatuuria.
Lukiossa opetetaan jo kriittistä ajattelua. Aine on filosofia.
Ei siihen korkeakoulutusta tarvita.
Niin kunhan se ei kohdistu tieteenalan alkupremisseihin.
Tiedeyhteisöt ovat sen vuoksi melko "riitaisaa" väkeä, mutta sivistyneesti ja arvostavasti. Siellä eri näkökulmat riitelee, ihmiset eivät. Tämä erottaa korkeakoulutettujen väittelyn vähemmän koulutettujen "riitelystä".
Tilastotieteellistä ymmärrystä ja ajattelua pitäisi myös opettaa syvällisemmin. Olennainen osa kriittistä ajattelua.
Vierailija kirjoitti:
Tiedeyhteisöt ovat sen vuoksi melko "riitaisaa" väkeä, mutta sivistyneesti ja arvostavasti. Siellä eri näkökulmat riitelee, ihmiset eivät. Tämä erottaa korkeakoulutettujen väittelyn vähemmän koulutettujen "riitelystä".
Vieläkö joku on tällaisen illuusion varassa : " asiat riitelevät , eivät ihmiset". Ei ole mitään " puhdasta "totuutta tai tiedettä; tiede perustuu vallantahdolle ja on aina sidoksissa tiettyyn perspektiiviin, eli toisin sanoen omaan näkökulmaan ja oikeassa olemiseen., hintaan mihin hyvänsä. Tämänkaltaiset naiviudet lähinnä huvittavat , tuskin tämän kirjoittaja on ainakaan paljoa yli kolmenkympin, veikkaan jotain tosi nuorta ja idealistista.
Vierailija kirjoitti:
Tiedeyhteisöt ovat sen vuoksi melko "riitaisaa" väkeä, mutta sivistyneesti ja arvostavasti. Siellä eri näkökulmat riitelee, ihmiset eivät. Tämä erottaa korkeakoulutettujen väittelyn vähemmän koulutettujen "riitelystä".
Just joo. Tiedeyhteisöissä on varastettu toisten ideoita, julkaisuja ym. Ei todellakaan ole läheskään aina sivistynyttä.
Tiedeuskovaisuus on myös totta. Suuret teoriat eivät tunnu kuolevan millään vaikka olisivat täydellisessä ristiriidassa faktojen, loogisen filosofisen päättelyn, terveen järjen, toimivuuden tms. kanssa.
Tieteen kriiittinen ajattelu on näennäistä, ei todellista. Paljon puhetta, ei tekoja juuri lainkaan.
Tiede ei korjaa itse itseään riittävästi. Ja nykyfilosofia on usein aivan liian hampaatonta, nieleen purematta kaikenlaisen tieteellisen höpinän.
Vierailija kirjoitti:
Niin se on. Miettikää diktaattoreja. Kaikki uskoo siihen yhteen ja sitten ”kaikki on hyvin”. Mutta historia kertoo, että ei kaikki ollut hyvin. Ei lähellekään. Siksi maailma tarvitsee älykköjä ajattelemaan ja kritisoimaan, jotta historia ei toistaisi itseään.
Ei diktatuureissakaan miljoonat ihmiset voi ajatella samalla tavalla. Toisinajattelu ja kriittisten mielipiteiden esittäminen on niissä niin vaarallista, että henki lähtee. Siitä näennäinen ”virallinen” yksimielisyys. Sivistyneistö on mahdollisuuksien mukaan muuttanut maasta, karkotettu, vangittu tai tapettu.
Vierailija kirjoitti:
Tiedeyhteisöt ovat sen vuoksi melko "riitaisaa" väkeä, mutta sivistyneesti ja arvostavasti. Siellä eri näkökulmat riitelee, ihmiset eivät. Tämä erottaa korkeakoulutettujen väittelyn vähemmän koulutettujen "riitelystä".
Isoin ero on argumenttien taso. Toinen että lähes kaikki osaavat luovia epävarmojen tietojen maastossa, ja nähdä mitkä asiat ovat varmempia ja mitkä asiat epävarmempia ja mitkä on aika varmasti puuta heinää. Muuten ovat ihan samanlaisia ihmisiä, kuin muutkin.
Vierailija kirjoitti:
Tiedeuskovaisuus on myös totta. Suuret teoriat eivät tunnu kuolevan millään vaikka olisivat täydellisessä ristiriidassa faktojen, loogisen filosofisen päättelyn, terveen järjen, toimivuuden tms. kanssa.
Tieteen kriiittinen ajattelu on näennäistä, ei todellista. Paljon puhetta, ei tekoja juuri lainkaan.
Tiede ei korjaa itse itseään riittävästi. Ja nykyfilosofia on usein aivan liian hampaatonta, nieleen purematta kaikenlaisen tieteellisen höpinän.
Suurten asioiden kohdalla pragmat saattavat olla tiukassa, koska todisteita on kertynyt paljon. Usein muutos vaatii näkökulman muutoksen. Yksittäinen tiedemies ei ehkä muuta kovin helposti keskeisiä käsityksiään, mutta tiedeyhteisö muuttaa.
Esimerkilsi kosmoksen perusmallista on juuri tällä hetkellä aika monta kilpailevaa ajatusta, vaikka vanha standardimalli on monien työssä ihan sopiva, eikä yksilötasolla vaadi mallin kritisointia.
Ei ole yhtäkään titteliä, jonka kantaminen takaisi kyvyn ajatella kriittisesti aina kun tarvitsee.
Vierailija kirjoitti:
Niin kunhan se ei kohdistu tieteenalan alkupremisseihin.
Annatko esimerkin? Vai puhutaanko enempi kuitenkin mielipide- ja tulkinta-asioista?
Vierailija kirjoitti:
Filosofian opetuksen määrä pitäisi kolminkertaistaa jo lukiossa. Filosofia sitä kriittistä ajattelua kehittää.
Omien kokemuksien mukaan ihan vaan lapsena luettujen kokonaisten kirjojen määrä auttaa kriittisen ajattelukyvyn kehittämisessä. Nuoret pitää saada lukemaan.
Hahhah yhdeksän kymmenesrä ei hallitse kriittistä ajattelua koulutuksesta huolimatta. Otetaan esimerkiksi salaliitot. Suurin osa ihmisistä ei usko, että moisia asioita on olemassakaan. Mielestäni aika naiivia ja osoittaa yksinkertaisuutta, jos ei kykene miettimään ketkä voisivat sellaisista hyötyä ja minkä syiden vuoksi sellaisia voisi olla. Siihen yhdistettynä vaikka se, että ei ota asioista selvää, vaan toistelee mitä vaikka Maikkarin uutisissa sanottiin asiasta x.
Filosofian opetuksen määrä pitäisi kolminkertaistaa jo lukiossa. Filosofia sitä kriittistä ajattelua kehittää.