Päiväkodin mielestä 3.5v lapsi tarvitsee psykologia
Koska lapsi ei oikein suostu syömään päiväkodissa ja leikkii mielellään yksin/on ujo (mutta leikkii myös muiden kanssa, osallistuu mielellään kaikkeen ohjattuun toimintaan, jne.). Olen muutenkin saanut kuulla päiväkodista mitä villimpiä teorioita mistä ruoan kansaa nirsoilu johtuu, kuten vuoroviikkoasumisesta..
Ymmärrän että siellä ajatellaan lapsen parasta mutta ei helvetti näitä juttuja. Vähän voisi ajatella vanhempiakin. Katson lasta kotona. Ihana puhelias iloinen tyttö. Silti illalla tulen taas sängyssä potemaan syyllisyyttä kaikesta
Kommentit (232)
Olet ehkä ymmärtänyt psykologin palvelun hieman väärin. Varhaiskasvatuksen psykologi on mukana matalalla kynnyksellä kaikkeen lapsen kasvuun/kehitykseen/oppimiseen liittyvissä asioissa. Ei tarkoita, että huoli olisi lapsen mielenterveyden tilassa, tai teidän huoltajien. Vaka-psykologi on ollut todella iso tuki monelle lapselle, hyvin moninaisissa asioissa. Hänellä on ammattitaito ja osaaminen lapsen mm. eri-ikäisen lapsen ajattelun kehityksestä. Hänellä on paljon ihan käytännön vinkkejä sekä päiväkodin kasvattajille, että vanhemmille, miten kutakin lasta voi tukea. Usein voi olla kyse hyvin pienistäkin asioista, joilla voi auttaa juurikin esim. lapsen syömisen kanssa.
Ole avoin ajatukselle. Et menetä mitään, päinvastoin luultavasti saat apua lapselle. Tyhmyyttä olisi kieltäytyä ilmaisesta palvelusta. Tule myöhemmin kertomaan, osuinko oikeaan :)
Kun psykologin palvelut ovat tulleet tutuiksi perheille, meillä ainakin kysyntää hänelle on enemmän kuin voimme tarjota. Kysyjinä usein juuri vanhemmat itse.
Vierailija kirjoitti:
Vuoroviikkoasuminen? Siis asuuko hän vuoroviikoin jossain eri paikassa? Ja lapsi on 3,5 -vuotias?
Asuu vuoroviikoin äidillä/isällä. Isosisko läsnä aina. Toista vanhempaa näkee keskellä toisen viikkoa. Täysin normaali järjestely nykyään. Tuskin edes muistaa aikaa jolloin asuttiin kaikki saman katon alla. Ei ole kumpikaan lapsi mitenkään oireillut tästä ikinä ja näin mennään jo kolmatta vuotta
Vierailija kirjoitti:
Olet ehkä ymmärtänyt psykologin palvelun hieman väärin. Varhaiskasvatuksen psykologi on mukana matalalla kynnyksellä kaikkeen lapsen kasvuun/kehitykseen/oppimiseen liittyvissä asioissa. Ei tarkoita, että huoli olisi lapsen mielenterveyden tilassa, tai teidän huoltajien. Vaka-psykologi on ollut todella iso tuki monelle lapselle, hyvin moninaisissa asioissa. Hänellä on ammattitaito ja osaaminen lapsen mm. eri-ikäisen lapsen ajattelun kehityksestä. Hänellä on paljon ihan käytännön vinkkejä sekä päiväkodin kasvattajille, että vanhemmille, miten kutakin lasta voi tukea. Usein voi olla kyse hyvin pienistäkin asioista, joilla voi auttaa juurikin esim. lapsen syömisen kanssa.
Ole avoin ajatukselle. Et menetä mitään, päinvastoin luultavasti saat apua lapselle. Tyhmyyttä olisi kieltäytyä ilmaisesta palvelusta. Tule myöhemmin kertomaan, osuinko oikeaan :)
Kun psykologin palvelut ovat tulleet tutuiksi perheille, meillä ainakin kysyntää hänelle on enemmän kuin voimme tarjota. Kysyjinä usein juuri vanhemmat itse.
Joo en yhtään epäile etteikö voisi auttaa mutta kun en edes näe mitään ongelmaa. Ei ujous ole mikään sairaus ja lapsi jos toinenkin nirsoilee ruoan kanssa
Ottaisin tosissani huolen, joka päiväkodista on kerrottu. Siellä opettajat ja hoitajat ovat tekemisissä aika monen tuon ikäisen lapsen kanssa. Kyllä he huomaavat, jos lapsella on jotain "poikkeavaa", mihin olisi hyvä puuttua. Mitä aikaisemmin, sen parempi. Ei sieltä jokaiselle 3,5v suositella psykologin yhteydenottoa. Olisin itse aika utelias, mitä psykologilla on sanottavaa lapsestani.
Kyllä mä ennemmin ottaisin se psykologin palvelun vastaan kun se kerran on mahdollista. Todennäköinen lopputulos on se, että se psykologi kirjoittaa tai sanoo niille päikyntädeille samat asiat mitkä sinä jo tiedät, mutta varhaiskasvatustermein. Sitten kaikilla aikuisilla on asiasta yhteinen näkemys ja se yleensä auttaa lasta enemmän kuin että yhdet on keinottomia ja neuvottomia ja toinen kokee syyllisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä ennemmin ottaisin se psykologin palvelun vastaan kun se kerran on mahdollista. Todennäköinen lopputulos on se, että se psykologi kirjoittaa tai sanoo niille päikyntädeille samat asiat mitkä sinä jo tiedät, mutta varhaiskasvatustermein. Sitten kaikilla aikuisilla on asiasta yhteinen näkemys ja se yleensä auttaa lasta enemmän kuin että yhdet on keinottomia ja neuvottomia ja toinen kokee syyllisyyttä.
Joo eiköhän sinne mennä. Jos aloituksessa nyt oli joku pointti niin se nyt oli vaan sitä miten etsimällä etsitään jotain "normaalista" poikkeavaa ja miten se esitetään vanhemmille vailla mitään ajatusta siitä miten vanhempi sen kokee. Ehkä tämä ei edes ollut niin paha mutta esim. se aiempi teoriointi siitä mistä nirsoilu voisi johtua.. niin ei helvetti. Mitä päiväkoti odottaa että tilanteelle voisi tehdä? Ja miksi helvetissä edes esitetään tuollaista mutua? Ei ole vanhemmuus helppoa..
Siellä riittää näitä kyökkipuskologeja pätemässä. Sinä tunnet lapsesi. Ujous ei ole vamma, eikä myöskään introvertti luonne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä ennemmin ottaisin se psykologin palvelun vastaan kun se kerran on mahdollista. Todennäköinen lopputulos on se, että se psykologi kirjoittaa tai sanoo niille päikyntädeille samat asiat mitkä sinä jo tiedät, mutta varhaiskasvatustermein. Sitten kaikilla aikuisilla on asiasta yhteinen näkemys ja se yleensä auttaa lasta enemmän kuin että yhdet on keinottomia ja neuvottomia ja toinen kokee syyllisyyttä.
Joo eiköhän sinne mennä. Jos aloituksessa nyt oli joku pointti niin se nyt oli vaan sitä miten etsimällä etsitään jotain "normaalista" poikkeavaa ja miten se esitetään vanhemmille vailla mitään ajatusta siitä miten vanhempi sen kokee. Ehkä tämä ei edes ollut niin paha mutta esim. se aiempi teoriointi siitä mistä nirsoilu voisi johtua.. niin ei helvetti. Mitä päiväkoti odottaa että tilanteelle voisi tehdä? Ja miksi helvetissä edes esitetään tuollaista mutua? Ei ole vanhemmuus helppoa..
Valitettavasti varhaiskasvatuksen opettajat ovat usein yksinkertaisia ja nuoruus vaikuttaa, ettei sosiaaliset taidot ole vielä kehittyneet. Osalla on vaikea hahmottaa olevansa asiakaspalvelutehtävissä.
Älä suostu. Ne alkaa pakkolääkitä lasta.
Miksi sä vedät herneen nenään, jos haluavat auttaa lastasi? Eivät kiusatakseen sua tai lastasi, joten ota nyt rauhallisesti. Tekevät sen, mitä heidän kuuluukin huolen herätessä. Ja sinähän et näe lastasi RYHMÄSSÄ, kotona voi ollakin iloinen ja jutteleva. Jotain huoltaan voi olla, jos on pk. ssa yksin leikkivä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sä vedät herneen nenään, jos haluavat auttaa lastasi? Eivät kiusatakseen sua tai lastasi, joten ota nyt rauhallisesti. Tekevät sen, mitä heidän kuuluukin huolen herätessä. Ja sinähän et näe lastasi RYHMÄSSÄ, kotona voi ollakin iloinen ja jutteleva. Jotain huoltaan voi olla, jos on pk. ssa yksin leikkivä.
Millä lailla auttaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuoroviikkoasuminen? Siis asuuko hän vuoroviikoin jossain eri paikassa? Ja lapsi on 3,5 -vuotias?
Asuu vuoroviikoin äidillä/isällä. Isosisko läsnä aina. Toista vanhempaa näkee keskellä toisen viikkoa. Täysin normaali järjestely nykyään. Tuskin edes muistaa aikaa jolloin asuttiin kaikki saman katon alla. Ei ole kumpikaan lapsi mitenkään oireillut tästä ikinä ja näin mennään jo kolmatta vuotta
Alle kouluikäisille ei suositella vuoroviikkoasumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä ennemmin ottaisin se psykologin palvelun vastaan kun se kerran on mahdollista. Todennäköinen lopputulos on se, että se psykologi kirjoittaa tai sanoo niille päikyntädeille samat asiat mitkä sinä jo tiedät, mutta varhaiskasvatustermein. Sitten kaikilla aikuisilla on asiasta yhteinen näkemys ja se yleensä auttaa lasta enemmän kuin että yhdet on keinottomia ja neuvottomia ja toinen kokee syyllisyyttä.
Joo eiköhän sinne mennä. Jos aloituksessa nyt oli joku pointti niin se nyt oli vaan sitä miten etsimällä etsitään jotain "normaalista" poikkeavaa ja miten se esitetään vanhemmille vailla mitään ajatusta siitä miten vanhempi sen kokee. Ehkä tämä ei edes ollut niin paha mutta esim. se aiempi teoriointi siitä mistä nirsoilu voisi johtua.. niin ei helvetti. Mitä päiväkoti odottaa että tilanteelle voisi tehdä? Ja miksi helvetissä edes esitetään tuollaista mutua? Ei ole vanhemmuus helppoa..
Kyllähän lapsen nirsoilulle voi olla sellaisia syitä, joille voi tehdä paljonkin. Esim. aistiherkkyyksiin liittyen, että ruuat tuntuu ikävältä lapsen sussa. Ns. eteenpäin ohjaus (psykologille, puheterapeutille, toimintateraoeutille) ei ole syytös vanhempaa kohtaan, että tämä olisi tehnyt jotain väärin. Huonoa kommunikointia päiväkodin suunnalta, jos se on teistä siltä tuntunut. Hyvin harvoin vanhemmat omalla toiminallaam voi vahingoittaa lapsen kehitystä. Ota tämä niin, että lapsella on joku pulma (joka ei tee hänestä vääränlaista tai poikkeavaa), johon jollain ammattilaisella voisi olla ratkaisuja, ja te olette päiväkodin kanssa samalla puolella auttamassa lasta. Koska onhan se pulma, jos lapsi syö huonosti ja olisi hyvä löytää lempeitä keinoja parempaan ruokavalioon. Se ei ole teidän vika, eikä lapsi ole viallinen. Suhtaudu tähän samoin kuin lääkärikäyntiin silloin, kun hän auttaa teitä korvatulehduspulman kanssa.
Ei todellakaan tarvitse. Nirsoilu on normaalia lapsille, siitä ei pitäisi tehdä numeroa.
Jos lapsi on arka, aikuinen toimii leikin vetäjänä niin että kaikilla olisi mahdollista osallistua johonkin tekemiseen...
Vaihda päiväkotia, jos muuten ei ala sujumaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet ehkä ymmärtänyt psykologin palvelun hieman väärin. Varhaiskasvatuksen psykologi on mukana matalalla kynnyksellä kaikkeen lapsen kasvuun/kehitykseen/oppimiseen liittyvissä asioissa. Ei tarkoita, että huoli olisi lapsen mielenterveyden tilassa, tai teidän huoltajien. Vaka-psykologi on ollut todella iso tuki monelle lapselle, hyvin moninaisissa asioissa. Hänellä on ammattitaito ja osaaminen lapsen mm. eri-ikäisen lapsen ajattelun kehityksestä. Hänellä on paljon ihan käytännön vinkkejä sekä päiväkodin kasvattajille, että vanhemmille, miten kutakin lasta voi tukea. Usein voi olla kyse hyvin pienistäkin asioista, joilla voi auttaa juurikin esim. lapsen syömisen kanssa.
Ole avoin ajatukselle. Et menetä mitään, päinvastoin luultavasti saat apua lapselle. Tyhmyyttä olisi kieltäytyä ilmaisesta palvelusta. Tule myöhemmin kertomaan, osuinko oikeaan :)
Kun psykologin palvelut ovat tulleet tutuiksi perheille, meillä ainakin kysyntää hänelle on enemmän kuin voimme tarjota. Kysyjinä usein juuri vanhemmat itse.
Joo en yhtään epäile etteikö voisi auttaa mutta kun en edes näe mitään ongelmaa. Ei ujous ole mikään sairaus ja lapsi jos toinenkin nirsoilee ruoan kanssa
Vanhemmat eivät usein näekään oman lapsensa ongelmia. Varsinkaan sellaiset, jotka ovat 8-10h/päivä ihan muualla kuin lapsensa kanssa. Ja tämä ei nyt ole syyllistämistä, suurin osahan meistä vanhemmista käy töissä, jolloin lapsi on pakko laittaa hoitoon. Siellä hoidossa nähdään enemmän asioita kuin sen muutaman iltatunnin aikana, jonka vanhempi ehtii olla lapsen kanssa arkena. Ja yleensä lapsi myös käyttäytyy eri tavalla kotona kuin hoidossa. Sehän ei tarkoita, etteikö ongelmia voisi olla, jos kotona kaikki näyttää olevan kunnossa. Ei ne huvikseen tukipalveluita ehdota. Kyllä niihin on syy. Jo ihan siksi, että tukipalveluita ei ole tarjolla tarpeeksi, joten niitä ei ole vara "tuhlata".
t. eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sä vedät herneen nenään, jos haluavat auttaa lastasi? Eivät kiusatakseen sua tai lastasi, joten ota nyt rauhallisesti. Tekevät sen, mitä heidän kuuluukin huolen herätessä. Ja sinähän et näe lastasi RYHMÄSSÄ, kotona voi ollakin iloinen ja jutteleva. Jotain huoltaan voi olla, jos on pk. ssa yksin leikkivä.
Millä lailla auttaa?
Esimerkiksi sillä lailla, että oppisi toimimaan siellä ryhmässäkin eikä vetäytyisi muiden seurasta. Tai saisi apua mahdollisiin herkkyyksiin tms. joista nirsoilu saattaa olla seurausta.
Jos kotona ois huolta lapsen kehityksestä niin psykologi voisi olla paikallaan, sellainen lapsi jolla on jotain häiriötä kehityksessä ei toimi ikätasoisesti missään tilanteessa. Arkuus taas on luonteenpiirre ja se vaikuttaa vieraissa paikoissa lapsen olemukseen.
Vierailija kirjoitti:
Siellä riittää näitä kyökkipuskologeja pätemässä. Sinä tunnet lapsesi. Ujous ei ole vamma, eikä myöskään introvertti luonne.
Ujous on helppo veruke sulkea silmänsä mahdollisilta sosiaalisten taitojen puutteilta. Introvertti taasen ei tarkoita samaa kuin vetäytyvä tai epäsosiaalinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuoroviikkoasuminen? Siis asuuko hän vuoroviikoin jossain eri paikassa? Ja lapsi on 3,5 -vuotias?
Asuu vuoroviikoin äidillä/isällä. Isosisko läsnä aina. Toista vanhempaa näkee keskellä toisen viikkoa. Täysin normaali järjestely nykyään. Tuskin edes muistaa aikaa jolloin asuttiin kaikki saman katon alla. Ei ole kumpikaan lapsi mitenkään oireillut tästä ikinä ja näin mennään jo kolmatta vuotta
Alle kouluikäisille ei suositella vuoroviikkoasumista.
Tuskin oikeat asiantuntijat suosittelisi kenellekään…
Vuoroviikkoasuminen? Siis asuuko hän vuoroviikoin jossain eri paikassa? Ja lapsi on 3,5 -vuotias?