Millainen maailma olisi, jos syöminen ei olisi kivaa?
Tällaista tulin pohtineeksi lusikoidessani jogurttia ja ajatellessani, että jogurtti se vasta onkin jumalten ruokaa. Ja mansikat. Ja hedelmät. Ja jäätelö ja pihvi ja jäävuorisalaatti.
Millainen maailma olisi, jos ihmislaji ei pitäisi syömisestä niin paljon? Olisiko ravintoloita? Olisiko jo ammoin keksitty jokin soijarouheen kaltainen rehu, josta puristettuja pellettejä syötäisiin ohimennen pari kertaa päivässä vesilasillisen kanssa? Mitä puuttuisi ja mitä olisi keksitty tilalle?
Kommentit (23)
No ainakin maailma olisi täynnä laihoja ihmisiä
Meitä ei lajina enää olisi olemassa. Itse nuorena anoreksiaan sairastuneena tiedän kyllä miten karmeaa se on, kun syöminen on lähes mahdotonta. Jossain vaiheessa alkaa kuihtua koko keho, tulee muitakin, siis fyysisiä vaivoja. Ei siinä vaiheessa enää lisäännytä.
No ei sitten leikitä mielikuvituksella. Mutta jos minä olen tylsä, mitä te muut sitten olette?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Meitä ei lajina enää olisi olemassa. Itse nuorena anoreksiaan sairastuneena tiedän kyllä miten karmeaa se on, kun syöminen on lähes mahdotonta. Jossain vaiheessa alkaa kuihtua koko keho, tulee muitakin, siis fyysisiä vaivoja. Ei siinä vaiheessa enää lisäännytä.
Tuossa muuten olikin yksi ajatuksenpoikanen, joka minullakin heräsi: onko syömisen nautinto ihmislajille eloonjäämisen edellytys?
Vierailija kirjoitti:
Meitä ei lajina enää olisi olemassa. Itse nuorena anoreksiaan sairastuneena tiedän kyllä miten karmeaa se on, kun syöminen on lähes mahdotonta. Jossain vaiheessa alkaa kuihtua koko keho, tulee muitakin, siis fyysisiä vaivoja. Ei siinä vaiheessa enää lisäännytä.
Eihän hengittäminenkään ole erityisen kivaa, vaan neutraalia, automaattista. Tai ulostaminen. Sitä syöminenkin voisi olla.
Ihmislajia ei olisi. On ollut pakko pitää syömisestä että selviää. Lyhyessä ajassa runsaskalorinen ruoka on tullut helposti saataville, samalla kun tarve tehdä ruumiillista työtä on vähentynyt, eikä evoluutio ole pysynyt mukana. Näinpä meidän tekee edelleen mieli syödä runsaskalorisia ruokia, ja kehomme varastoi energiaa pahan päivän varalle.
Lisäksi, jos ihmiset eivät tykkäisi syömisestä niin paljon niin ei sadat tuhannet eläimet eivät joutuisi kärsimään eikä viljelysmaata tuhlattaisi eläinten rehun viljelyyn, vaan voitaisi viljellä ihmisille ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meitä ei lajina enää olisi olemassa. Itse nuorena anoreksiaan sairastuneena tiedän kyllä miten karmeaa se on, kun syöminen on lähes mahdotonta. Jossain vaiheessa alkaa kuihtua koko keho, tulee muitakin, siis fyysisiä vaivoja. Ei siinä vaiheessa enää lisäännytä.
Tuossa muuten olikin yksi ajatuksenpoikanen, joka minullakin heräsi: onko syömisen nautinto ihmislajille eloonjäämisen edellytys?
Ei enää, mutta se on ollut sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meitä ei lajina enää olisi olemassa. Itse nuorena anoreksiaan sairastuneena tiedän kyllä miten karmeaa se on, kun syöminen on lähes mahdotonta. Jossain vaiheessa alkaa kuihtua koko keho, tulee muitakin, siis fyysisiä vaivoja. Ei siinä vaiheessa enää lisäännytä.
Tuossa muuten olikin yksi ajatuksenpoikanen, joka minullakin heräsi: onko syömisen nautinto ihmislajille eloonjäämisen edellytys?
On se. Sama koskee seksiäkin. Tai vaikka nukkumista siinä vaiheessa kun unta ei ole saanut vähään aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meitä ei lajina enää olisi olemassa. Itse nuorena anoreksiaan sairastuneena tiedän kyllä miten karmeaa se on, kun syöminen on lähes mahdotonta. Jossain vaiheessa alkaa kuihtua koko keho, tulee muitakin, siis fyysisiä vaivoja. Ei siinä vaiheessa enää lisäännytä.
Tuossa muuten olikin yksi ajatuksenpoikanen, joka minullakin heräsi: onko syömisen nautinto ihmislajille eloonjäämisen edellytys?
On se. Sama koskee seksiäkin. Tai vaikka nukkumista siinä vaiheessa kun unta ei ole saanut vähään aikaan.
Nukkuminen ja syöminen ovat oleellisia asioita hengissä pysymiseksi. Seksi ei ole sitä ja koska seksi ei enää ole tärkeää lisääntymisen kannalta, sen merkitys tulee vähenemään. Evoluutio tulee sanelemaan että sekä ylensyöntihalut että ylisuuri seksuaalivietin ovat häviäviä ominaisuuksia. Niitä ei enää tarvita.
Vierailija kirjoitti:
Ihmislajia ei olisi. On ollut pakko pitää syömisestä että selviää. Lyhyessä ajassa runsaskalorinen ruoka on tullut helposti saataville, samalla kun tarve tehdä ruumiillista työtä on vähentynyt, eikä evoluutio ole pysynyt mukana. Näinpä meidän tekee edelleen mieli syödä runsaskalorisia ruokia, ja kehomme varastoi energiaa pahan päivän varalle.
Lisäksi, jos ihmiset eivät tykkäisi syömisestä niin paljon niin ei sadat tuhannet eläimet eivät joutuisi kärsimään eikä viljelysmaata tuhlattaisi eläinten rehun viljelyyn, vaan voitaisi viljellä ihmisille ruokaa.
Toisaalta taas ihmislaji on selvinnyt nälänhätien läpi ja syönyt tarpeen tullen ruohoa, paleltuneita ja mätiä perunoita ja jopa toisiaan. Ja keitellyt nahkavöistä ja valjaista lientä.
Syöminen on valtavaa viihdeteollisuutta ja ihmisiä yhdistävä tekijä. Minkähän ääreen ihmiset kokoontuisivat viettämään aikaa? Mikä olisi eläinten asema? Ja mikä olisi ravinnossa tärkeintä?
Ap
No onko sulle syöminen ja sen kuvaaminen someen joku elämän keskipiste? Tunnet jumalten käsitteen sentään. Onkos muita pakkomielteitä?
Elämä olisi helpompaa. Hirvee rumba, haloo ja älämölö jostain ruuasta nyt 247.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meitä ei lajina enää olisi olemassa. Itse nuorena anoreksiaan sairastuneena tiedän kyllä miten karmeaa se on, kun syöminen on lähes mahdotonta. Jossain vaiheessa alkaa kuihtua koko keho, tulee muitakin, siis fyysisiä vaivoja. Ei siinä vaiheessa enää lisäännytä.
Eihän hengittäminenkään ole erityisen kivaa, vaan neutraalia, automaattista. Tai ulostaminen. Sitä syöminenkin voisi olla.
Ilmaa on aina saatavilla, mutta syöminen vaatii paljon aktiivista toimintaa. Jos ihminen pärjäisi hiekan tai lumen syömisellä, tilanne olisi toinen. Ei silti automaattinen toiminto.
Ap
Ei kaikille syöminen ole nautinto. Itse syön, koska on pakko syödä. Muutoin en saa siitä mitääk kicksejä. Voin olla syömättä useamman päivän, muta colasta en luovu.
Vierailija kirjoitti:
No onko sulle syöminen ja sen kuvaaminen someen joku elämän keskipiste? Tunnet jumalten käsitteen sentään. Onkos muita pakkomielteitä?
Ainoa someen kuvaamani syömiskohtaus oli koiranpentu, joka maistoi jäätelöä, joten ei tämä kovin kattava pakkomielle ole.
Minulla on tapana ruveta ajattelemaan ja kuvittelemaan silloin, kun minulla on luppoaikaa. Mitäs sinulla on tapana tehdä? Kiukutella?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meitä ei lajina enää olisi olemassa. Itse nuorena anoreksiaan sairastuneena tiedän kyllä miten karmeaa se on, kun syöminen on lähes mahdotonta. Jossain vaiheessa alkaa kuihtua koko keho, tulee muitakin, siis fyysisiä vaivoja. Ei siinä vaiheessa enää lisäännytä.
Tuossa muuten olikin yksi ajatuksenpoikanen, joka minullakin heräsi: onko syömisen nautinto ihmislajille eloonjäämisen edellytys?
On se. Sama koskee seksiäkin. Tai vaikka nukkumista siinä vaiheessa kun unta ei ole saanut vähään aikaan.
Nukkuminen ja syöminen ovat oleellisia asioita hengissä pysymiseksi. Seksi ei ole sitä ja koska seksi ei enää ole tärkeää lisääntymisen kannalta, sen merkitys tulee vähenemään. Evoluutio tulee sanelemaan että sekä ylensyöntihalut että ylisuuri seksuaalivietin ovat häviäviä ominaisuuksia. Niitä ei enää tarvita.
Seksi on edelleen aivan keskeinen asia ihmislajin säilymisen kannalta. Mikähän mahtaa olla se promillenosa, joka nykyisin syntyy globaalisti tarkasteltuna keinohedelmöityksellä? Joka tapauksessa tilastollisesti lähes mitätön.
Lisäksi keinohedelmöityshoidot ovat kalliita (on omaakin kokemusta). Jos se olisi ainoa lisääntymistapa, ihmiskunta köyhtyisi primitiiviselle tasolle. Pian ei olisi enää resursseja hoitoihin, josko lääkäreitäkään. Pelkkä keinohedelmöitys lisääntymismuotona mullistaisi myös sukupuolten aseman. Syntyisi vahva matriarkaatti. Tämä tuhoaisi aineellisen elämän (esim. ruoka, asunnot) tuotantoa entisestään.
Seksi on lajin säilymisen kannalta täysin välttämätön asia.
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikille syöminen ole nautinto. Itse syön, koska on pakko syödä. Muutoin en saa siitä mitääk kicksejä. Voin olla syömättä useamman päivän, muta colasta en luovu.
Cola ja kaikki juomat lasketaan nyt syömiseksi eli asiaksi, jota on kiva kumota alas kurkusta. Muuten olisi helppo kiertää syömisen hauskuuden kysymys jauhamalla kaikki ravinto tehosekoittimessa liemeksi.
Ap
Minä olen erikoistunut näihin aloituksiin, jotka eivät johda mihinkään. :D
En yhtään ihmettele, etteivät ihmiset viihdy minun seurassani. Mistä minä voisin tietää, mikä ajatuksistani on tylsä ja mikä ei? Miksi tämä on tylsä?
Ap