Olen kateellinen miehelleni. Hän tulee hyvin toimeen vanhempieni kanssa, mutta anoppini ei hyväksy minua.

Tää. Olen kateellinen miehelleni, jolla on ihanat ja hyväksyvät appivanhemmat. Itse sain arvostelevat ja hyvin vaikea luonteiset ongelmatapaukset appivanhemmiksi. Ei, ei olla tekemisissä enää. 17 vuotta kuraa niskaan riitti.

Voit nostaa kissan pöydälle ,puhukaa asiat halki poikki pöydän ääressä sinä,puolisosi ja anoppi! Molemmin puoliset luulot ja kuvitelmat,tekee säröjä ihmissuhteissa. Kun ei kyetä puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä, niiden ihmisten kanssa joita asia koskee ja vetämään oikeita rajoja!Älä näytä huonoa esimerkkiä lapsillesi!

Sama! Mieheni otettiin avosylin vastaan ja vielä vuosikymmenten jälkeen välit vanhempiini ovat tosi lämpimät. Minä sain ja saan appivanhemmilta kylmyyttä ja arvostelua.

Mieheni on kateellinen minulle kun olen hänen vanhempiensa kanssa läheisempi kuin hän itse.

Tuttua. Anoppi killui pojassaan vaikka oli jo aikamies. Mun vanhemmilla on läheiset ja hyvät välit mun vanhempiin kuten itsellänikin on. Miehellä aina ollut vähän viileät välit vanhempiinsa. Anoppi vittuili mulle ihan päin naamaa ja antoi selvästi ymmärtää etten ole hänen mielestään sopiva hänen pojalleen. Appiukko hyväksyi mut oikein hyvin. Nyt on anoppi mullan alla..

Tämä on niin tavallista, itse koettua myös, että kahden pojan äitinä päätin jo kauan sitten, että minusta tulee mahdollisille miniöille ihana anoppi! Olen pitänyt päätökseni!