Ahkerien pitäisi saada parempaa palkkaa kuin laiskojen
Kannatan periaatetta samasta työstä sama palkka. Niin varmaan muutkin, mutta käytännössä maksetaan samasta työajasta sama palkka. Siis jos tavoiteena on sama tuotantomäärä, tienaa tekijä sitä enemmän, mitä hitaammin sen tekee. Ei tällaiseen ole varaa. Itse ymmärrän samapalkkaisuuden seuraavan esimerkin avulla: työ on tehdä motti polttopuuta ja sen palkka on vaikka kymppi. Saat kympin, teitpä sen tuntiin tai päivään.
Työtehoissa on valtavat erot samalla alalla. Samaa palkkaa saava saattaa tehdä suoritteita moninkertaisen määrän kuin toinen työtä vieroksuva. Jos tehotyötä tekevä huomaa, ettei sillä tienaa, oppii hänkin pian vieroksumaan työtä, jos saman palkan saa hikoilematta.
Navetassa jokainen lehmä tuottaa eri verran maitoa ja lehmää ruokitaan sen mukaan. Yksinkertaisesti huonoa lehmää ei ole varaa ruokkia hyvän mukaan. Jos navetassa siirrytään samapalkkaisuuteen, saman verran ruokaa lehmälle kuin lehmälle, ei huonojen tuotos nouse pisaraakaan, mutta hyvät lehmät ehtyvät varmuudella. Ihan sama periaate toimisi työmarkkinoilla, mutta taitaa ay-liike olla se suurin vastustaja.
Selvät mittarit työn suoritteista ja palkka sen mukaan ratkaisisi monet ongelmat ja jos joku mielestään jää liian vähälle palkalle, kannattaa hänen harkita työpaikan vaihtoa.
Kommentit (20)
Omalla alalla on ainakin mahdotonta luoda päteviä mittareita ahkeruudelle, kun isoin osa työn ”tuloksesta” on joko asiakkaan itsensä vastuulla.
Ap, miten laadit asiantuntijatyöhön selvät mittarit työn suoritteista?
Käyttäjä42257 kirjoitti:
Ap, miten laadit asiantuntijatyöhön selvät mittarit työn suoritteista?
Riippuu ihan asiantuntijatyöstä, mutta eipä tuo yleensä kovinkaan vaikeaa ole. Esim. läpimeno, keskeneräisen työn määrä ja juoksevat kulut muodostaa käytännössä yleispätevän mittariston työhön kuin työhön.
Ap miten määrittelet tuon tehon? Kun samasa työssä eei työtehtävät ovat vaatimukseltaan erilaisia.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä42257 kirjoitti:
Ap, miten laadit asiantuntijatyöhön selvät mittarit työn suoritteista?
Riippuu ihan asiantuntijatyöstä, mutta eipä tuo yleensä kovinkaan vaikeaa ole. Esim. läpimeno, keskeneräisen työn määrä ja juoksevat kulut muodostaa käytännössä yleispätevän mittariston työhön kuin työhön.
Miten huomioit työn vaativuuden? Esim asiakaspalvelutyössä? Tai missä tahansa muussa asiantuntijatyössä? Ei ole mitään tehdastyötä, missä nämä suoritteet ovat kaikki samanlaisia. Et mitenkään.
Omalle työpaikalleni tuli suorituspalkkiot jotka maksetaan tilastojen perusteella. Työyhteisön henki romahti kateuteen ja järjestelmän epäreiluuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä42257 kirjoitti:
Ap, miten laadit asiantuntijatyöhön selvät mittarit työn suoritteista?
Riippuu ihan asiantuntijatyöstä, mutta eipä tuo yleensä kovinkaan vaikeaa ole. Esim. läpimeno, keskeneräisen työn määrä ja juoksevat kulut muodostaa käytännössä yleispätevän mittariston työhön kuin työhön.
Miten huomioit työn vaativuuden? Esim asiakaspalvelutyössä? Tai missä tahansa muussa asiantuntijatyössä?
Miksi se pitäisi sen kummemmin huomioida? Jos kaikki tekevät ns. samoja tehtäviä niin tilastollinen vaihtelu pitää kyllä huolen että ne vaativat tehtävätkin jakautuvat tasan tekijäpoolin kesken.
Vierailija kirjoitti:
Ap miten määrittelet tuon tehon? Kun samasa työssä eei työtehtävät ovat vaatimukseltaan erilaisia.
Esimerkkejä tästä?
Monessa työssä on omat vastuualueet, jos ei niitä hoida, niin eipä ole kummosia tehnytkään. Mitään kummempia keinotekoisia mittareita tarvita.
Vierailija kirjoitti:
Monessa työssä on omat vastuualueet, jos ei niitä hoida, niin eipä ole kummosia tehnytkään. Mitään kummempia keinotekoisia mittareita tarvita.
Keinotekoisia mittareita ei tarvita koskaan. Oleellisia tarvitaan aina. Et voi johtaa sitä mitä et mittaa.
Käyttäjä42257 kirjoitti:
Ap, miten laadit asiantuntijatyöhön selvät mittarit työn suoritteista?
Riippuu asiantuntijatyöstä. Minun työtäni voi mitata esimekkiksi laskutuksen määrällä. Käsienheiluttelelijat sitten erikseen.
Nämä ovat vähän vaikeita. Voihan huhkimisesta huolimatta lopputulos olla yhtä tyhjän kanssa...
Näin meillä tehdäänkin, ahkerat saavat muhkeamman tilin.
terkuin palkanlaskija
Hyvin, hyvin, hyvin monella työpaikalla on palkkauksessa mukana henkilökohtainen palkanlisä. Se mainitaan jo työehtosopimuksissa. Sen lisäksi työnantaja voi palkita hyvin työssä pärjänneen työntekijän erillisellä bonuksella. Itsekin olen saanut sellaisen kahdessa eri työpaikassa.
Vierailija kirjoitti:
Nämä ovat vähän vaikeita. Voihan huhkimisesta huolimatta lopputulos olla yhtä tyhjän kanssa...
Silloin vika ei todennäköisesti ole työntekijän.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä42257 kirjoitti:
Ap, miten laadit asiantuntijatyöhön selvät mittarit työn suoritteista?
Riippuu ihan asiantuntijatyöstä, mutta eipä tuo yleensä kovinkaan vaikeaa ole. Esim. läpimeno, keskeneräisen työn määrä ja juoksevat kulut muodostaa käytännössä yleispätevän mittariston työhön kuin työhön.
Onko joku oikeasti noin typerä`? Missä ihmeen liukuhihnalla sinä aasintuntija oikein työskentelet läpimenomittariesi kanssa? Tai keskeneräisen työn määrän kanssa. Jessus millaisia taukkeja sitä oikein...
Työmyyrä kirjoitti:
Käyttäjä42257 kirjoitti:
Ap, miten laadit asiantuntijatyöhön selvät mittarit työn suoritteista?
Riippuu asiantuntijatyöstä. Minun työtäni voi mitata esimekkiksi laskutuksen määrällä. Käsienheiluttelelijat sitten erikseen.
Ja sinä olet ilmeisesti niitä vajaita, jotka kuvittelevat sen työnsä laskutuksen olevan vain heidän tuotostaan? Harvassa hommassa näin oikeasti on.
Ahkeran kannattaa ryhtyä yrittäjäksi.
Ei kai huonoja lehmiä pidetä nälässä?
Monessa työpaikassa nuo erot hoidetaan henkilökohtaisilla bonuksilla tai henkilökohtaisesti sovittavalla palkalla.