Neuvoja lapsen kanssa tarvitaan, valmiina kokeilemaan melkein mitä vaan.
Mitä keksiä lapselle tekemistä että saisi edes jotain kotitöitä tehtyä? Lapsi on 4 vuotias ja ihana energinen höpöttelijä. Erittäin rakas mutta koko ajan pitäisi leikkiä yhdessä. Sen verran rauhoittuu että TVtä voi katsoa mutta ei kestä kauaa kun sekin kyllästyttää. Yhtään ei voi leikkiä yksin ja höpötys on jatkuvaa. Käymme metsäretkellä ja leikkikentällä ja yritän pitää päivärytmiä kohdallaan. En pysty keskittymään ruoanlaittoon tai pyykkäykseen kun koko ajan vaatii jotain. Kun tätä jatkuu koko päivän olen aivan lopussa illalla ja lapsen mentyä nukkumaan olen aivan poikki ja nukahdan itsekin. Käyn töissä ja kun haen lapsen hän on taas energiaa täynnä ja itse toivoo vaan pientä hiljaista hetkeä teekupin kanssa. Mitä teen? Itkua pidetellen kirjoitan kun tiedän että tämä ei ole lapsen syy mutta millä minä jaksan? Tai mitä teen väärin
Kommentit (20)
Jotkut lapset vaatii enemmän huomiota, mutta kyllä nelivuotiaan jo pitäisi hetki malttaa yksinkin. Mitä siis tapahtuu, jos annat lapselle vaikka värikynät/vesivärit/legot tms. ja sanot, että teet nyt ruoan ja puuhaile hetki yksiksesi? Tai sitten voit ottaa lapsen mukaan ruoanlaittoon/pyykkien laittoon ja antaa jonkun tehtävän (esim. Pese kasvikset/ripusta sukat/lajittele valkoiset pyykit erilleen jne).
No, niitä tarroja ja palkitsemista.
Joku ihan varmasti teilaa, mutta minä annoin noissa tilanteissa tabletin ja joku kiva peli tai sivu auki. Esim. pikkukakkosessa on paljon kivaa puuhaa tai esim. ekapeli tai joku hauska englanninsanojen opetteluvideo. Sä et ole yhtään huonompi äiti jos otat nykyteknologialla käyttöön, meillä kun ei enää kaikilla sitä koko kylää tai edes puolta sukua ole samassa tuvassa lasta kaitsemassa.
4-vuotias? No sen ikäinen voi jo osallistua kotitöissä auttamiseen. Jos on päiväkodissa niin varmaan janoaakin kanssasi touhuamista. Eli koita jaksaa ottaa hänet kotiaskareisiin. Jospa hän sitten malttaisi antaa sun olla välillä rauhassakin ja ainakin itse olen mun lapsille opettanut, että kun äiti keittää kahvit, niin se tarkoittaa pientä taukoa eli silloin just en tule leikkimään yms, vaan pelkästään akuutit jutut ovat syitä irtautua kahvikupin ääreltä, esim. jos sattuu tulemaan pipi tai lapsella tuli kakka, niin se tietysti hoidetaan, mutta ei esim. askarteluissa avustamista tai legojen pinoamista just sillä hetkellä. Ehkä säkin voisit opettaa lapsellesi, että äidilläkin on oikeus pieneen hengähdystaukoon ja sitten voit taas osallistua lapsen touhuihin.
Kuinka pitkä päivä lapsella on päiväkodissa? Jos tarvitset sen oman tauon ( ja suurin osa meistä tarvitsee erityisesti vaativan lapsen kanssa), niin mitä jos pitäisit sen tauon ennen päiväkodista hakemista? Näin olisit levollisempi ja lapsi saisi enemmän huomiotasi?
palkkaa esim. kerran viikossa pariksi tunniksi joku MLL:n hoitaja tai vaikka lukiolainen, joka antaa lapselle huomiota, samalla kun valmistat ruokaa.
Järjestöiltä voi saada tukihenkilön esim. käymään kerran kuukaudessa/viikossa yksinhuoltajaperheissä.
Puhelin: voisiko joku sukulainen/ystäväsi/lapsen etävanhempi/seurakunnan vapaaehtoinen/seurakunnan diakoni puhua, lukea, lorutella, laulaa lapselle puhelimen kautta noin 15 minuuttia päivittäin? Siis niin, että yksi ihminen ei tee tuota joka päivä, vaan 15 minuutin juttelutauko olisi jaettu ihmisten kesken?
Meillä harrastettiin myös yhdessä lukemista: äiti luki omaa kirjaansa ja lapsi omia kirjojaan/kuunteli satua cd:ltä.
Sitten kun yhteiskunta aukenee, niin viikonloppuisin käytätte Ikean/ostoskeskuksen yms lapsiparkkia ja sinä menet kahville.
Kiitos neuvoista. Piirtelyä ja maalaustarvikkeita oon laittanu keittiön pöydän äärelle kun teen ruokahommia mutta kiinnostus kestää alle 2min. Mummolassa kuulemma leikkii pitkänkin aikaa yksin Legoilla, ei vaan kotona. Vika on siis minussa. Tuo tabletti meillä löytyy mutta aina huono omatunto siitä. Sekään ei kuitenkaan kiinnosta kauaa. Tykkäisi kattoa YouTube mutta en uskalla antaa yksin katsoa. Ja jos joskus leikkiikin yksin niin sotkee tahallaan lelut joka paikkaan. Tiedän että minun pitäisi ryhdistäytyä mutta olen aivan poikki. Tuntuu että viimeisillä voimilla mennään. Kai lapsikin sen aistii :(
Pyydä sossusta perhetyöntekijä olemaan kerran-pari viikossa lapsen kanssa kotonanne, leikittämään tätä kun teet asioitasi.
Lataa lasten youtube niin uskaltaa helpommin antaa katsoa yksin, tai lasten areena.
Olen vuorotöissä ja lapsen hoitopäivä vaihtelee, sekin tuo levottomuutta arkeen. Yritän ryhdistäytyä. Itselläni on aiemmasta suhteesta vanhempia lapsia jotka joskus auttaa mutta myös he väsyvät todella paljon hänen kanssaan, sitten minulla on huono omatunto kun kaikki kärsii.
Vanhempien lasten kanssa meni paremmin kun heitä oli useampia ja silloin leikit sujui heiltä myös keskenään. Kyllä on helpompaa kun lapsia on useampi, tai sitten vaikuttaa minun ikäkin jo.
En ole kuullutkaan lasten youtubesta! Kiitos!
Ja kiitos vinkeistä, kokeilen kaikkia vaikka ei ihan omalta tunnukkaan. AP (unohtui muista viesteistäni)
Moi, Meillä täysin samanlainen lapsi. Nyt 5v vähän helpottanut. Mutta kaikki kokeiltiin ja lopulta ei auttanut kuin sanoa tiukasti rttä nyt en leiki vaan saat itse leikkiä. Mikään muu ei oikeasti auttanut!! Protestoi alkuun rajusti ja häiriköi yms mutta nykyään saattaa jopa 15min tehdä itsekseen asioita. Auttoi myös se et pikkusisarus kasvoi ja on nyt 2v ja viimein leikkivät myös keskenään.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos neuvoista. Piirtelyä ja maalaustarvikkeita oon laittanu keittiön pöydän äärelle kun teen ruokahommia mutta kiinnostus kestää alle 2min. Mummolassa kuulemma leikkii pitkänkin aikaa yksin Legoilla, ei vaan kotona. Vika on siis minussa. Tuo tabletti meillä löytyy mutta aina huono omatunto siitä. Sekään ei kuitenkaan kiinnosta kauaa. Tykkäisi kattoa YouTube mutta en uskalla antaa yksin katsoa. Ja jos joskus leikkiikin yksin niin sotkee tahallaan lelut joka paikkaan. Tiedän että minun pitäisi ryhdistäytyä mutta olen aivan poikki. Tuntuu että viimeisillä voimilla mennään. Kai lapsikin sen aistii :(
Ymmärrän, että sinusta tuntuu tuolta, mutta sanon silti, etä HÖPSISTÄ. Lapsi roikkuu sinussa kolmen syynttähden ja ne ovat se, että sinä olet se läheisin, toiseksi, sinä olet se läheisin ja kolmanneksi se, että sinä olet se läheisin. Olit sitten äiti tai isä, niin lapsi roikkuu sinussa siksi.
Muualla lapsi käyttäytyy toisella tapaa, koska hänellä ei ole samanlaista tunnesuhdetta keneenkään muuhun kuin sinuun. Jos sinulla on jokin vika, niin se on se että sinä olet se läheisin. Tulevaisuudessa lapsi kiukuttelee sinulle eniten, kertoo sinulle noloimmat asiat, irtaantuu murrosiässä sinusta eniten, koska sinä olet se läheisin. Se rakkain, mutta myös se parhain roskakori.
Anna tabletti, mutta anna se vain tietyksi ajaksi. Anna katsoa vain sellaista, mikä on hyväksi tai minkä olet katsonut jo aiemmin lapsen kanssa yhdessä.
Jos olet ainoa vanhempi, niin kyse ei ole ryhdistäytymisestä vaan siitä, ettet saa arjessasi minitaukoja: et vie roskapussia yksin, et ole käynyt pitkään aikaan suihkussa, vessassa, kaupassa, kampaajalla kirjastossa, lenkillä yms. yksin. Parisuhteessa minitaukoja tulee aamulla, päivällä ja illalla.
Nyt kun lapsi on tuon ikäinen, niin ottamaan niitä taukoja: pidempi päivä päiväkodissa, jumppa paikassa, jossa on lapsiparkki, kauppojen lapsiparkit, lapsenlikka naapurista ulkoiluttamaan tunniksi tai pariksi, tabletti puoleksi tunniksi, lapselle harrastus, jonka aikana voit käydä lenkillä, kävelyllä tai lukea autossa/eteisessä lukemassa kirjaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen vuorotöissä ja lapsen hoitopäivä vaihtelee, sekin tuo levottomuutta arkeen. Yritän ryhdistäytyä. Itselläni on aiemmasta suhteesta vanhempia lapsia jotka joskus auttaa mutta myös he väsyvät todella paljon hänen kanssaan, sitten minulla on huono omatunto kun kaikki kärsii.
Vanhempien lasten kanssa meni paremmin kun heitä oli useampia ja silloin leikit sujui heiltä myös keskenään. Kyllä on helpompaa kun lapsia on useampi, tai sitten vaikuttaa minun ikäkin jo.
Kaikkein tärkeintä on nyt se, että lopetat sen itsesi syyllistämisen. Lopeta se itsesi haukkuminen. Lopeta ryhdistäytyminen. tiedät itsekin, mistä olotilasi johtuu: lapsi on haastava, ja kaikki läheiset väsyvät hänen kanssaan. Lisäksi lapsella ei ole kotona leikkiseuraa lapsista. Sinun ei tarvitse olla yhtä virkeä kuin niiden aiempien lasten kanssa. Sinulla on oikeus kokea myös väsymystä. jos kaikki väsyneet vanhemmat olisivat huonoja, niin harva meistä olisi edes kohtuullinen vanhempi.
Se sijaan, että syyllistät itseäsi, tunnet huonoa omaatuntoa yhdestä jos toisestakin asiasta, niin hanki itsellesi apua. Lapsi on haastavampi joten nyt on aika hankkia tukea. ei sen vuoksi, että olet huono vanhempi vaan sen vuoksi, että olet erinomainen vanhempi, joka haluaa tarjota seuralliselle lapselle seuraa. Rauhalliselle kirjoja rakastavalle hankkisit kirjoja kirjastosta, seuralliselle hankit nyt seuraa: seurakunnan vapaaehtoinen, järjestön vapaaehtoinen, leikkitreffit päiväkodin kaverin kanssa, MLL:n hoitaja. Seuraa, seuraa ja seuraa.
Onko lapsella diagnoosi? Jos ei vielä ole niin kannattaa hankkia. Ei ole enää nykyaikana mikään häpeä mutta helpottaa elämää kun ymmärrät mistä kiikastaa ja saatte apua.
Anna lapsen höpöttää ja tee sinä siinä sivussa omia hommia, lapsi on oppinut siihen että vuorovaikutuksenne on yhdessä leikkimistä ja että tarvitsee tekemiseen aina jonkun toisen ihmisen hommaa koordinoimaan ns oma-aloitteisuuus tekemisessä puuttuu, 4-vuotias on jo kykenevä viihdyttämään itseään. Se että et koko ajan leiki lapsen kanssa ei tarkoita sitä että lapsi kokee että et ole läsnä. Aktiivinen ja sosiaalinen lapsi varmaan hyötyisi jostain harrastuksesta jota tehdään ryhmässä esim joku urheiluun liittyvä joukkuelaji.
4-vuotias on vielä pieni ja monilla aivan tolkuton vauhti päällä ilman että asiassa olisi sen kummempaa, mutta myös tarkkaavuuden ja keskittymisen haasteet ovat mahdollisia. Meillä alkoi adhd ja autismikirjo näkyä aika selvästi siinä vaiheessa kun olisi pitänyt keskittyä johonkin asiaan vaikka 5 minuuttia. Ei onnistunut, ei sitten millään. Joku oli oma mielekäs juttu niin teki vaikka 2 h ilman että näki tai kuuli muuta. (Hyperfokus). Oletko ajatellut itse että lapsen vilkkaudella voisi olla neurologista taustaa? Nuo mummolassa ei mitään ongelmaa -jutut voi jättää omaan arvoonsa. Samaa ne meillä sanoo vieläkin tupla-dg:n jälkeen kun lapsi pinnistelee siellä jaksamisen äärirajoilla pari tuntia ja sitten kotona turvallisessa ympäristössä räjähtää. Tsemppiä haastavaan arkeen.
Erilaisia askartelu juttuja lapselle hollille mitä voi itsekseen puuhailla: hamahelmet, muovailuvahat, taikahiekat, sakset ja vanhoja aikakausilehtiä mitä leikellä ja liimailla, legorakennus ohjeet jos on säilyttänyt voi rakennella niitä uudestaan, piirustuskirja missä on ohjeet vaihe vaiheelta piirtämiseen, värityskirjat, puuuhakirjat ym. Meillä yks höpöttäjä tykkää tehdä itse satukirjoja, kun on piirtänyt sadun loppuun sanelee aikuiselle mitä sivuille kirjoitetaan.
Pinterestistä löytyy 'quiet box ideas', jotkut on ideoineet hiljaisen tekemisen laatikoita niin äiti saa hengähtää hetken tai keskittyä töihin..
Lasten youtubesta sellainen varoitus että siellä on ihan hörhöjäkin videoita joten katso ensin itse ne videot läpi joita annat lapsesi katsoa.
Ihan vain pikkuvinkki:
Itse rakastin lapsena äidin nappirasiaa. oli juhlaa,kun pääsi näpertämään kaikilla ihanilla napeilla. Laittaa niitä jonoihin, etsiä värin mukaan, järjestellä koon mukaan
Omakin lapseni rakasti nappipurnukkaa. Keräsin nappeja vanhoista vaatteista, ostin kirpputoreilta jne.
Nappileikkejä varten kannattaa varata 2 tarjotinta: toiselle levitään napit ja toisen päällä leikitään. siten napit eivät valu ympäri asuntoa.
Ota lapsi mukaan ruuanlaittoon ja kotihommiin. Vaikka ruuan jälkeen laitat kellon ajastukselke ja kehotat lapsen keksimään omaa tekemistä siksi aikaa, kun sinä lepäät. Sitten menet makkariin ja tulet pois, kun kello soi, vaikka vartti alkuun. Ja telkkaria katsotaan vain silloin, kun sinullakin on "vapaata".