Huudettiinko teille koskaan, jos rikoitte lapsina vahingossa jonkun astian?
Ymmärrettiinkö lapsuudenperheissänne pikku vahinkoja?
Kommentit (41)
En muista rikkoneeni yhtään astiaa, joten en osaa sanoa.
En ainakaan muista, että olisi huudettu. Ja meitä on 6kpl, niin siinähän olis saanut huutaa jatkuvasti, jos joka naksauksesta hermostuu.
Kyllä minulle hermostuttiin sellaisesta. Myös siitä jos vahingossa kaatui maitolasi pöydälle/lattialle.
Ai huudettiinko? Se on lievä ilmaisu asiasta. Silmittömiä raivareita ja selkäsaunoja.
M 45
Remmiä tuli, niin että vinkui. Sekä vyö, että minä. N-62
Ihan varmasti! Sain remmiä kun läikytin vahingossa maitoa lattialle.
Todettiin, että sirpaleet tietävät onnea.
Kyllä sai huutia, vahinkoja ei ymmärretty.
Riippui asianhaaroista. Jos riehui tai pelasi kielloista huolimatta sisällä ja rikkoi jotain kallista, niin totta kai siitä sai moitteet.
Jos vahingossa putosi lasi tms. niin ei saanut.
N54
En ikinä rikkonut astioita. Kerran kaadoin vahingossa maitolasin ruokapöydässä ja isän naama kääntyi välittömästi raisoivaan pelottavaan irvistykseen ja käsi kohosi lyöntiasentoon. Ei kuitenkaan läimäyttänyt naamalle sillä kertaa.
Itse asiassa en muista että olisin rikkonut astioita ikinä. Kerran lasi putosi lattialle mutta ei särkynyt! Mutta joo isä ei ymmärtänyt vahinkoja. Piti minua perheen pahiksena eikä koskaan uskonut, että vahingot oli vahinkoja. Onneksi ei tarvitse enää olla tekemisissä.
Isä raivostui kun muovinen kolapullo lipsahti käsistäni ja osa juomasta ehti valua lattialle.
Vierailija kirjoitti:
Ihan varmasti! Sain remmiä kun läikytin vahingossa maitoa lattialle.
Näin meilläkin, siitäkin huolimatta, että isäni kasvoi perheessä, jossa olivat hyvin lempeät vanhemmat: koskaan ei korotettu ääntä eikä kuritettu ruumiillisesti. En ymmärrä tätä yhtälöä, etenkään, kun olin itse hyvin arka ja pelokaskin lapsi ja nuori.
Joskus. Mielestäni se oli (ja on) epäreilua, jos sattuu tahaton vahinko. Usein näkee äitejä, jotka huutavat täysin palkein pienelle lapselle. Ihmettelen, mikä niitä naisia vaivaa? Lasta syyllistetään ja mitättömistä pikkuasioista huudetaan esim. kaupassa. Näitä näkee lähes päivittäin.
Jos hermot on kireällä, niin miksi se viha pitää purkaa kaikkein avuttomimpaan? Tatuoidut ryhävalaat saisi huutaa vaikka toisilleen. Ottaa pannuun, kun jollekin neljävuotiaalle huudetaan kaupassa. Idiootit ämmät!
Ei. Tavaroita voi rikkoa kuka vain. Todettiin vaan että se meni siinä, katsottiin voiko korjata. Jos ei niin roskiin vain ja se siitä.
Itseäni harmittaa joskus esineen särkyminen paljon enemmän. Mutta kuten sanottu, minkä sille voi.
Kyllä, äiti huusi naama punaisena. En ollut sitten taas hänen rakkautensa arvoinen vähään aikaan, samoin kävi siskolle.
Jos hän itse rikkoi jotain, oli tyyni ja ohitti sen olankohautuksella.
Isä ei sanonut mitään.
Vierailija kirjoitti:
Joskus. Mielestäni se oli (ja on) epäreilua, jos sattuu tahaton vahinko. Usein näkee äitejä, jotka huutavat täysin palkein pienelle lapselle. Ihmettelen, mikä niitä naisia vaivaa? Lasta syyllistetään ja mitättömistä pikkuasioista huudetaan esim. kaupassa. Näitä näkee lähes päivittäin.
Jos hermot on kireällä, niin miksi se viha pitää purkaa kaikkein avuttomimpaan? Tatuoidut ryhävalaat saisi huutaa vaikka toisilleen. Ottaa pannuun, kun jollekin neljävuotiaalle huudetaan kaupassa. Idiootit ämmät!
Alapeukku siitä, että syytät vain äitejä.
Kyllä. Ei.