Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Marin: ”Tavoitteemme on, että vuonna 2030 50 % nuorista olisi korkeakoulutettuja”
18.08.2021 |
Marin nosti puheessaan esiin tavoitteen nostaa koulutuksen tasoa Suomessa, erityisesti korkeakoulutuksen.
– Tällä vaalikaudella olemme laajentaneet oppivelvollisuutta ja tehneet toisen asteen koulutuksen aidosti maksuttomaksi. Seuraavaksi on nostettava korkeakoulutettujen määrää ja tutkimuspanostuksia – nämä kaksi kulkevat käsi kädessä. Rahalliset panostukset TKI-toimintaan eivät yksistään auta, jos tekijöitä ja osaajia ei ole.
Marinin mukaan Suomi oli vielä vuosituhannen alussa yksi maailman koulutetuimmista maista, mutta nyt olemme jäänet kauas OECD-maiden kärjestä.
– Se vaikuttaa myös talouskasvun mahdollisuuksiin. TKI ja koulutus ovat investointeja, joilla voimme varmistaa suomalaisten yritysten ja suomalaisten yhteiskunnan menestyksen. Tarvitsemme perusteellisen muutoksen korkeakoulupolitiikan linjaan. Korkeakoulutettujen osuutta ikäluokasta on nostettava selvästi, jotta pysymme muiden kärkimaiden tahdissa. Tarvitaan laajaa yhteiskunnallista tahtoa sekä muutosta myös talouspoliittisessa ajattelussa.
– Korkeakoulutuksen osalta tavoitteemme on, että vuonna 2030 50 % nuorista olisi korkeakoulutettuja. Mutta tavoitteiseen pääseminen edellyttää myös riittäviä, jopa radikaaleja toimia.
– Tavoitellessamme 2030-luvulle 50 % korkeakoulutustasoa, sitä että joka toinen nuori valmistuu vähintään kandiksi, meidän on varmistettava, että 60–70 % ikäluokasta aloittaa ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opinnoissa. Nyt vastaava luku on reilusti alle 50 %. Käytännössä tämä tarkoittaa ja vaatii sisäänoton merkittävää kasvattamissa. Opetusta on samalla lisättävä ja varmistettava nuorten hyvinvointi ja innostus opintoihin, Marin sanoi.
Kommentit (99)
Lisää vaan työmarkkinoille tradenomeja, medianomeja ynnä muita. Hurrraaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä järkeä tuossa on?
Nyt jo korkeakoulutetut tekevät entisaikojen sihteerien ja teknisten piirtäjien töitä, näin esimerkkinä. Koska heitä on niin paljon, ettei kaikille riitä mitään ihmeellisiä hommia.
Valtion menot kasvavat (koska koulutusajat pitenevät) mutta tuotot eivät kasva (koska kalliilla koulutetut tekevät matalasti palkattuja töitä). Miinusmerkkistä toimintaa siis.
Toi Marinin esittämä tavoite on kaunis ajatus, mutten tajua miten se voisi olla tasapainoisessa yhteiskunnassa mahdollista. Mielestäni 50 prosenttia korkeakoulutettuja on ehdoton maksimi.
Korkeakoulutus on kiertoilmaisu ammattikorkeakoululle. Voin sanoa, että ammattikorkeakouluista ei tule mitään innovaatiota. AMK on periaatteessa lukion ja amiksen neppailujatke.
t: Insinööri
Taitaa oikeasti tarkoittaa että taivoite on, vain 50% olisi koulutettuja, loput leireillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Purra ei ota Suomeen sAfakanista yhtään lasta, nuoria tyttöjä, äitejä raiskaus uhan alla. Perheitä tapetaan. Purra on naiseksi, äidiksi julma. Missä sen arvopohja.
Joka toinen olisi silti käynyt pelkän amiksen tai peruskoulun. Millainen yhteiskunta meillä olisi, jos korkeasti koulutettuja olisi vain 25% tai 30%?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivottavasti tämä ei johda siihen, että vain hoitoalan aloituspaikkoja lisätään ja sinne sitten olisi niin matalat pisterajat että suunnilleen kaikki pääsisivät sisään.
Hoitoala ei kaipaa enää yhtään päähän potkimista ja arvostuksen vähenemistä.
Tuohon ajatukseen tiivistyy sosiaalidemokratia ja jopa kommunismi.
Ajatuksena hieno ja jalo. Mutta älykkyys noudattelee normaalijakaumaa. Et saa puolesta kansaa raketti-insinöörejä, vaikka kuinka takoisit aerodynamiikkaa näiden päihin. Mutta hätä ei ole tämännäköinen, koska jonkun pitää myös rakentaa se raketti fyysisesti. Siihen tarvitaan henkilöä, joka on taitava käsistään, tarmokas ja säntillinen työmies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kohta se perustaa jonkun ammattikoulun josta valmistuu korkeakoulutettuja putkimiehiä ja leipureita
Ei olisi Purrasta uskonut. On mukamas kristillissoiaalinen arvopohja. Nolasi itsensä heti kättelyssä itselläkin lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä tuossa on?
Nyt jo korkeakoulutetut tekevät entisaikojen sihteerien ja teknisten piirtäjien töitä, näin esimerkkinä. Koska heitä on niin paljon, ettei kaikille riitä mitään ihmeellisiä hommia.
Valtion menot kasvavat (koska koulutusajat pitenevät) mutta tuotot eivät kasva (koska kalliilla koulutetut tekevät matalasti palkattuja töitä). Miinusmerkkistä toimintaa siis.
Ihan järjestään pilipalihommiinkin vaaditaan nykyään korkeakoulututkintoa. Mikä tahansa puhelivastaaja, niin korkeakoulututkinto pitää olla.
Vierailija kirjoitti:
Tuohon ajatukseen tiivistyy sosiaalidemokratia ja jopa kommunismi.
Ajatuksena hieno ja jalo. Mutta älykkyys noudattelee normaalijakaumaa. Et saa puolesta kansaa raketti-insinöörejä, vaikka kuinka takoisit aerodynamiikkaa näiden päihin. Mutta hätä ei ole tämännäköinen, koska jonkun pitää myös rakentaa se raketti fyysisesti. Siihen tarvitaan henkilöä, joka on taitava käsistään, tarmokas ja säntillinen työmies.
Erittäin hyvin tiivistetty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutkintojen taso väistämättä laskee. Ketä se hyödyttää? Ja kun nämä "korkeakoulutetut" eivät sitten alennu tekemään tavallisia töitä, niin sitten vingutaa, että tänne pitää saada miljoona m-muuttajaa töitä tekemään.
Haloo! Olisiko järkevää suunnitella koulutuspaikat niin, että niistä työllistytään niille aloille, joilla työvoimaa tarvitaan?
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulutus on kiertoilmaisu ammattikorkeakoululle. Voin sanoa, että ammattikorkeakouluista ei tule mitään innovaatiota. AMK on periaatteessa lukion ja amiksen neppailujatke.
t: Insinööri
Tämä. Toisaalta ei AMK koulutuksessa varsinaisesti pelkkää vikaa ole. Mutta sen markkinointi jonain ihmeellisenä tienä "huippujohtajaksi" voitaisiin lopettaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä tuossa on?
Nyt jo korkeakoulutetut tekevät entisaikojen sihteerien ja teknisten piirtäjien töitä, näin esimerkkinä. Koska heitä on niin paljon, ettei kaikille riitä mitään ihmeellisiä hommia.
Valtion menot kasvavat (koska koulutusajat pitenevät) mutta tuotot eivät kasva (koska kalliilla koulutetut tekevät matalasti palkattuja töitä). Miinusmerkkistä toimintaa siis.
Ihan järjestään pilipalihommiinkin vaaditaan nykyään korkeakoulututkintoa. Mikä tahansa puhelivastaaja, niin korkeakoulututkinto pitää olla.
Johtuu koulutusinflaatiosta. Tradenomi = merkonomi nykyään.
Jos noin iso osa ikäluokasta korkeakoulutetaan, niin strateginen veto on lähteä vaikka putkari/LVI-asentajalinjalle. Eipä ole kilpailua työmarkkinoilla ja pääsee asentamaan kaikkien akateemisten käytännön tampioiden kotihommat isolla rahalla.
Vierailija kirjoitti:
Hiukan pitää lisätä koulutuspaikkoja jos tuohon pyritään
Siis MITÄ IHMETTÄ?
Onko korkeakoulutus noin harvinaista Suomessa? Apua miten tietämätön olen ollut. Nyt ymmärrän toisaalta, miksi korkeakoulutusta arvostetaan. Olen siis luullut että joku 70%ihmisitä jo nyt on korkeakoulutettuja Suomessa! Olen luullut että amis on vähemmistö 🤦🏼♀️🤦🏼♀️🤦🏼♀️🤷♀️🤣
Tässä hyvä esimerkki miten tyhmä korkeakoulutettu ihminen voi olla. Siis minä itse 😄
Siinä tapauksessa korkeakoulujen tasoa olisi laskettava ja rutkasti. Taas tosi aivopieru Sannalta.
Alue: Aihe vapaa
Hiukan pitää lisätä koulutuspaikkoja jos tuohon pyritään