Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Marin: ”Tavoitteemme on, että vuonna 2030 50 % nuorista olisi korkeakoulutettuja”
18.08.2021 |
Marin nosti puheessaan esiin tavoitteen nostaa koulutuksen tasoa Suomessa, erityisesti korkeakoulutuksen.
– Tällä vaalikaudella olemme laajentaneet oppivelvollisuutta ja tehneet toisen asteen koulutuksen aidosti maksuttomaksi. Seuraavaksi on nostettava korkeakoulutettujen määrää ja tutkimuspanostuksia – nämä kaksi kulkevat käsi kädessä. Rahalliset panostukset TKI-toimintaan eivät yksistään auta, jos tekijöitä ja osaajia ei ole.
Marinin mukaan Suomi oli vielä vuosituhannen alussa yksi maailman koulutetuimmista maista, mutta nyt olemme jäänet kauas OECD-maiden kärjestä.
– Se vaikuttaa myös talouskasvun mahdollisuuksiin. TKI ja koulutus ovat investointeja, joilla voimme varmistaa suomalaisten yritysten ja suomalaisten yhteiskunnan menestyksen. Tarvitsemme perusteellisen muutoksen korkeakoulupolitiikan linjaan. Korkeakoulutettujen osuutta ikäluokasta on nostettava selvästi, jotta pysymme muiden kärkimaiden tahdissa. Tarvitaan laajaa yhteiskunnallista tahtoa sekä muutosta myös talouspoliittisessa ajattelussa.
– Korkeakoulutuksen osalta tavoitteemme on, että vuonna 2030 50 % nuorista olisi korkeakoulutettuja. Mutta tavoitteiseen pääseminen edellyttää myös riittäviä, jopa radikaaleja toimia.
– Tavoitellessamme 2030-luvulle 50 % korkeakoulutustasoa, sitä että joka toinen nuori valmistuu vähintään kandiksi, meidän on varmistettava, että 60–70 % ikäluokasta aloittaa ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opinnoissa. Nyt vastaava luku on reilusti alle 50 %. Käytännössä tämä tarkoittaa ja vaatii sisäänoton merkittävää kasvattamissa. Opetusta on samalla lisättävä ja varmistettava nuorten hyvinvointi ja innostus opintoihin, Marin sanoi.
Kommentit (99)
Hoitaako THL sitten taas akateemisen työttömyyden?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Purra tähtää Jussin kanssa Brysselin. Hölmöiltä äänet kun toistelee mm mantraa. Pääsevät hyville palkoille potkaisevat Hakkaraisen ja Huhtasaaren pois. Ei ne äänestäjistä välitä. Äänet kelpaa. Niitä saa kun näille vain mm toistelee. 😂
Se, että korkeakoulupaikka on helppo saada, laiskistaa ja tyhmistää ihmiset. Tästä on hyvä esimerkki ruotsinkieliset. On todettu, että peruskoulussa ja lukiossa ruotsinkieliset ovat osaamiseltaan selvästi jäljessä suomenkielisiä. Yksi selittävä tekijä tälle on se, että ei tarvitse panostaa koulunkäyntin, koska joka tapauksessa saa ruotsinkielisten kiintiöpaikan yliopistosta.
Jos sitten 50% oppilaista tarjotaan jatkossa korkeakoulupaikka, niistä ei synny käytännössä mitään kilpailua, kun perusluku- ja kirjoitustaidon omaava pääsee suoraan sisään.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti tämä ei johda siihen, että vain hoitoalan aloituspaikkoja lisätään ja sinne sitten olisi niin matalat pisterajat että suunnilleen kaikki pääsisivät sisään.
Hoitoala ei kaipaa enää yhtään päähän potkimista ja arvostuksen vähenemistä.
Eli hoitajat mieluummin filippiineiltä vai? Ei se hoitajan työ nyt niin vaativaa ole, etteikö aloituspaikkoja voisi nykyisestä lisätä reippaastikin.
Vierailija kirjoitti:
Tuohon ajatukseen tiivistyy sosiaalidemokratia ja jopa kommunismi.
Ajatuksena hieno ja jalo. Mutta älykkyys noudattelee normaalijakaumaa. Et saa puolesta kansaa raketti-insinöörejä, vaikka kuinka takoisit aerodynamiikkaa näiden päihin. Mutta hätä ei ole tämännäköinen, koska jonkun pitää myös rakentaa se raketti fyysisesti. Siihen tarvitaan henkilöä, joka on taitava käsistään, tarmokas ja säntillinen työmies.
Niille käsistään käteville työmiehille pitäisi olla myös koulutus, ei sellaisia itsekseen tai nykyisestä ammattikoulusta tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Purra tähtää Jussin kanssa Brysselin. Hölmöiltä äänet kun toistelee mm mantraa. Pääsevät hyville palkoille potkaisevat Hakkaraisen ja Huhtasaaren pois. Ei ne äänestäjistä välitä. Äänet kelpaa. Niitä saa kun näille vain mm toistelee. 😂
Kokkareita kumpikin. 👍
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiukan pitää lisätä koulutuspaikkoja jos tuohon pyritään
Siis MITÄ IHMETTÄ?
Onko korkeakoulutus noin harvinaista Suomessa? Apua miten tietämätön olen ollut. Nyt ymmärrän toisaalta, miksi korkeakoulutusta arvostetaan. Olen siis luullut että joku 70%ihmisitä jo nyt on korkeakoulutettuja Suomessa! Olen luullut että amis on vähemmistö 🤦🏼♀️🤦🏼♀️🤦🏼♀️🤷♀️🤣Tässä hyvä esimerkki miten tyhmä korkeakoulutettu ihminen voi olla. Siis minä itse 😄
Siis meinaat että keskimääräistä heikommalla koulumenestyksellä pitäisi lähteä kouluttautumaan korkeasti. Ei ainakaan mitään tehokasta yhteiskunnan varojen käyttöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se, että korkeakoulupaikka on helppo saada, laiskistaa ja tyhmistää ihmiset. Tästä on hyvä esimerkki ruotsinkieliset. On todettu, että peruskoulussa ja lukiossa ruotsinkieliset ovat osaamiseltaan selvästi jäljessä suomenkielisiä. Yksi selittävä tekijä tälle on se, että ei tarvitse panostaa koulunkäyntin, koska joka tapauksessa saa ruotsinkielisten kiintiöpaikan yliopistosta.
Jos sitten 50% oppilaista tarjotaan jatkossa korkeakoulupaikka, niistä ei synny käytännössä mitään kilpailua, kun perusluku- ja kirjoitustaidon omaava pääsee suoraan sisään.
Tämähän näkyy ammattikorkeakouluissa.
Miksi pitää kouluttaa, jos ei ole työpaikkoja. Eikö se tule kalliiksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Purra tähtää Jussin kanssa Brysselin. Hölmöiltä äänet kun toistelee mm mantraa. Pääsevät hyville palkoille potkaisevat Hakkaraisen ja Huhtasaaren pois. Ei ne äänestäjistä välitä. Äänet kelpaa. Niitä saa kun näille vain mm toistelee. 😂
Kokkareita kumpikin. 👍
Kansa näkee tämän. Mutta persu parat eivät nää mikä homma.
Meillä töissä on Aika monta amk koulutettua kassaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että korkeakoulupaikka on helppo saada, laiskistaa ja tyhmistää ihmiset. Tästä on hyvä esimerkki ruotsinkieliset. On todettu, että peruskoulussa ja lukiossa ruotsinkieliset ovat osaamiseltaan selvästi jäljessä suomenkielisiä. Yksi selittävä tekijä tälle on se, että ei tarvitse panostaa koulunkäyntin, koska joka tapauksessa saa ruotsinkielisten kiintiöpaikan yliopistosta.
Jos sitten 50% oppilaista tarjotaan jatkossa korkeakoulupaikka, niistä ei synny käytännössä mitään kilpailua, kun perusluku- ja kirjoitustaidon omaava pääsee suoraan sisään.
Tämähän näkyy ammattikorkeakouluissa.
Opistosininööri oli aikoinaan arvostettu tutkinto.
Sitten joka niemeen ja notkoon tupsahti AMK ja yhtäkkiä joka paikka olikin täynnä tasoltaan hyvin vaihtelevia AMK-insinöörejä.
Riikka Brysselin silmissä nojailee Orpoa ja Räsästä. Tämä on hänen vaalivalmistelua. Kaikki tämän näkee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saatiinhan Elena Ceaucescustakin Kemian tohtori parissa vuodessa Romanian yliopistossa 80-luvulla vaikka pohjalla oli vain 4 vuotta peruskoulua. Samat opit tänne käyttöön, niin kyllä maistereita pukkaa nurkat täyteen.
Minusta on ylipäätänsä aika ajatella korkeakoulun käsitettä uudelleen. Toisaalta tämä näkyy jo osin työpaikka ilmoituksissa. Mikäli halutaan "ylimmän koulutuksen saanut" laitetaan jo se hakuilmoitukseen tyyliin. tiedekorkeakoulusta valmistunut tms. Jos soveltuva, niin usein amk käy. Amk on uusi opistotaso, mutta sen nimi on vain korkeakoulu, eikä opisto.
Kukaan ei kumminkaan ala hallitus yhteistyöhön Ra..... Tin kanssa. Myös ilmastonmuutos asiat ei käy yksiin. Turha luulla että kokkari mieltään muuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiukan pitää lisätä koulutuspaikkoja jos tuohon pyritään
Siis MITÄ IHMETTÄ?
Onko korkeakoulutus noin harvinaista Suomessa? Apua miten tietämätön olen ollut. Nyt ymmärrän toisaalta, miksi korkeakoulutusta arvostetaan. Olen siis luullut että joku 70%ihmisitä jo nyt on korkeakoulutettuja Suomessa! Olen luullut että amis on vähemmistö 🤦🏼♀️🤦🏼♀️🤦🏼♀️🤷♀️🤣Tässä hyvä esimerkki miten tyhmä korkeakoulutettu ihminen voi olla. Siis minä itse 😄
Siis meinaat että keskimääräistä heikommalla koulumenestyksellä pitäisi lähteä kouluttautumaan korkeasti. Ei ainakaan mitään tehokasta yhteiskunnan varojen käyttöä.
En. Vaan meinaan vaan sitä että olinpa tyhmä ja tietämätön kun olen luullut että jo nyt Suomessa on 70% korkeakoulutettuja.
Purran nollalinja on huono asia, kun kyseessä on hätätila. Kyllä sydäntä pitäisi lapsille ja naisille löytyä.
Menee vaikeaksi, kun 10% nuorista ei osaa lukea tai kirjoittaa edes välttävästi ja yli 30% korkeakouluopiskelijoista on psyykkisesti niin rikki etteivät saa opintojaan suoritettua.
Alue: Aihe vapaa
Se valitettavasti tuppaa olemaan vähän niin, että minkä saa ilman erityistä panostusta ja vaivannäköä, niin on vaikea arvostaa. Miten ne nuoret, jota eivä ole tähänkään asti viihtyneet koulunpenkillä ja innostuneet omaehoisesi opiskelusta innosuisivat siitä nyt pakolla. - Ja kun korkeakouluttaa halutaan puolet ikäluokasta, ni-in mistä löytyy sama määrä paikkoja joissa hyödyntää ja käyttää hyväkseen hankitua pääomaa? - Lienee turha odottaa, että korkeammin koulutettuna voisit saada hieman parempaa palkkaa, kuin luokkakaverisi, jota ei opinnot niin kiinnostaneet mutta runnotiin väksin ikoulutusputken läpi kun hei meidän kaikki on on määrä olla niin korkeakoulutettuja.