Mitä ihmettä! voiko koulussa vieläkin olla niin turha aine kuin kotitalous?
siis eikö ihminen opi itse kokkaamaan reseptin avulla, kun pitää koulussakin opettaa käsi kädestä miten pizza leivotaan?
Kommentit (63)
Meillä oli 90-luvun puolivälissä niin surkea kotitalousopettaja, että tunnit olivat yhtä tyhjän kanssa. Mitään kodin siivous-/ylläpitohommia se ei käynyt läpi ja kokkausosuudetkin oli sitä, että se pölli toisen opettajan varastosta jäätelöt, joista tehtiin pirtelöitä. Taidettiin me tehdä jotain porkkanasämpylöitäkin, niihinkin se pölli tarvikkeet toisen opettajan ruokavarastosta. Toisin sanoen pisti materiaaliostoihin annetut varat omaan taskuunsa toisen opettajan kustannuksella. No kai se jonkinlainen oppitunti ammattietiikasta ja moraalista sitten oli.
Suomessa ja maailmalla ei kuolisi nuoria miehiä sydäntauteihin, jos söisivät muutakin kuin roskaruokaa. Ruoanlaittotaito on yksi tärkeimmistä kansalaistaidoista, raha-asioiden hoitamistaidon lisäksi.
hyvä on olla, moni nykyään ei muuten oppisi keittämään perunoita, siivoamaan ja pesemään pyykkiä.
😕
Nimenomaan ruoanlaittoa tärkeämpää olisi kodinhoito ja raha-asioiden hoito ym talouteen liityvät asiat.
Jos kaikki pitää oppia kantapään kautta, niin kohta on luottotiedottomia ja yleistaidottomia suurin osa ihmisistä.
Vierailija kirjoitti:
Tärkeä aine, sitä saisi olla enemmänkin. Jokaisella nuorella toivottavasti tulee olemaan oma koti, ja kaikki eivät saa sen hoitoon tai ruoanlaittoon mitään opastusta lapsuudenkodistaan. Vaikea kokata edes reseptin mukaan jos ei ole mitään kokemusta ja tuntumaa ruoanlaittoon.
Koulun kotitalousopetus sai minut vihaamaan kaikkea ruuanlaittoa ja taloustöitä.
Eihän kotitalous ole mitään pelkkää kokkausta. Tunneilla opetellaan kodinhoidon perustaitoja siivouksesta pyykkihuoltoon. Puhutaan ravitsemuksesta ylipäätään. Ainaki itselle oli aikanaan paljon hyötyä kotitaloudentunneilla opituista taidoista. Omat lapset ovat kiinnostuneet enemmän ruuanlaitosta, kun on tunneilla valmistettu jotain hyvää ja tehneet välillä ruuan koko perheelle. Vaikka meillä on leivottu ja laitettu ruokaa aina yhdessä. Elämää ajatellen nuorille hyviä taitoja.
Vanhemmilla helppoa, kotitöidenkin opettelu ulkoistetaan koululle.
Tuli vaan mieleen, pitikö teillä olla tuntien päätteeksi se oma keittiönurkkaus tiptop-kunnossa? :D yhtäkään murusta ei saanut olla työtasolla ja tiskiallas piti olla kuivattuna vesiroiskeista. Joskus kun oikein innostun puunaamaan oman keittiöni noin, muistelen hymyillen köksänopettajaa :)
Mitä suotta itse jotakin pitsaa veivaamaan, kun sen voi tilata valmiina kotiin. Kuten monet muutkin ruuat. Näinkö ajattelet ap ihan tosissasi?
Talouskoulu pakollisiksi tytöille niinkuin armeija miehille. Kuulostaa sekstistiseltä ja vanhanaikaiselta, mutta olisi tarpeen.
Vierailija kirjoitti:
Nuori mies kun osaa laittaa ruokaa - pääsee naaraan suosion ja ihailun kohteeksi.
Nuori mies kun osaa laittaa ruokaa - hallitsee yhden niistä perustaidoista, joiden ansiosta tyytyväisyyttä omaan elämään ei tarvitse ripustaa muiden ihmisten varaan. Mahdollinen parisuhde on silloin terveemmällä pohjalla.
Vierailija kirjoitti:
Talouskoulu pakollisiksi tytöille niinkuin armeija miehille. Kuulostaa sekstistiseltä ja vanhanaikaiselta, mutta olisi tarpeen.
Jonkinlainen lyhytversio talouskoulusta voisi olla ihan asiaa sekä miehille että naisille.
Vähän aihetta sivuten, kun omista köksäntunneista on jo toista vuosikymmentä, miten nykyään menetellään kun on niin monia erikoisruokavalioita?
Omista ajoista en muista että olisi ollut muuta kuin muutama ruoka-aineallergia joillain ja ne varmaan vaan jätettiin pois sitten kun ruokaa tehtiin tai oppilas ei syönyt sitä ruokaa. Maitotuotteissa käytettiin varmaan laktoositonta, ei ole muistikuvaa...
Mutta mites nyt kun 30% luokasta saattaa olla vegaaneja/kasvissyöjiä/ei syö punaista lihaa? Opetetaanko enää lihapullien tekoa? Tehdäänkö perunamuusit ja pullataikinat kauramaitoon?
Että oppiiko siellä enää liharuokien laittoa kun kaikki ei niitä nykyään syö? :D omaan aikaan tehtiin juurikin jauhelihakastiketta, lihapullia, broilerikastiketta yms. Ekalla tunnilla tehtiin jäätelökaakaota eli pelkkiä maitotuotteita siinäkin, mutta mites nykyään? Kääretortun väliin laitettiin kermavaahtoa jne.
Provohan tämä on, mutta AP, kaikki eivät halua käyttää pelkkää mikroaaltouunia.
Vierailija kirjoitti:
Köksän tunneista on toki jo se >20 vuotta aikaa, mutta näin miehenä voin sanoa että oli oikein hyvä oppiaine, ja otin vielä valinnaiseksikin ylimääräisen leipomiskurssin.
Toki vähän parannettavaakin: Nykyään toivottavasti ei mankeloida niitä lakanoita. Aivan turhaa hommaa. Samoin lisää rahankäytön opettamista ja vaikka ihan perus veroilmoituksen läpikäynti voisi olla jees.
Ei mankelointi turhaa ole. Mankeloidut lakanat pölyävät huomattavasti vähemmän, ja ovat miellyttävän sileät nukkua.
Ihan hyvä että sellainen aine on. Mutta mulla on huonot kokemukset valinnaisesta köksästä, koska oli myös kiusaajien valinta kummallakin yläasteella joita kävin.
Kukaan ei ole maininnut köksän tuntien terapeuttista merkitystä kaikkien lukuaineiden lisänä.
Pääse oikeasti tekemään käsillään, onnistumisen kokemuksia ja jos ei aina onnistukaan, vähät siitä. Sitä kuuluisaa resilienssiä, jota työelämä kaipaa. Tai suomeksi voi sanoa sisua, kykyä kohdata vastoin käymisiä ja yrittää uudestaan.
Kokkaus on nykypäivänä enemmänkin harrastu kuin välttämättömyys. Esim. itse pärjäisin ihan hyvin minijääkaapilla ja mikrolla. Keittiön neliöt laittaisin mielummin esim. saunaksi.
Kotitalous ei ole pelkkää ruoanlaittoa. On hyvä tietää perusasiat ravintoaineista, tunnistaa raaka-aineet ja niiden käsittely, tietää ravintosisällöt, vitamiinit jne. Ja opetetaankin siellä myös muita käteviä taitoja.
Katsottuani Hengenvaarallisesti lihava- ohjelmaa, olen päätellyt, että Yhdysvalloissa ei tälläistä perusopetusta ravinnosta ole, koska monilla ei ole mitään käsitystä terveellisen ja tasapainoisen ruokavalion merkityksestä ja sisällöstä. Roskaruoan ylenmääräisestä ahmimisesta yritetään siirtyä laihduttamaan niin, että ruoaksi laitetaan pelkkää parsakaalia uunissa ilman mitään mausteita. Sitten kun tätä ei pystytä noudattamaan lipsutaan vanhoihin tapoihin.