Mua v#t%ttaa pikkulapset jotka suostuu syömään vain yhtä ainoaa ruokaa jokapaikassa
Mutta vielä enemmän v#t%ttaa niiden lapasvanhemmat jotka yrittää saada vieraassa paikassa sen kakaran syömään jotain muuta. Sitten kaikki muut joutuvat kuuntelemaan puolikin tuntia sitä kakaran vinkumista ja tekoitkuntuherrusta kunnes mamma jälleen kerran antautuu ja lapselle järkätään taas hänen perussapuskansa.
Joku viisivuotias syö sen mitä eteen tuodaan. Hän ei ole asiakas Michelin-ravintolassa jossa palvelee hänen vanhempansa. Varsinkaan se ravintola ei tarjoile joka helevetin aterialla jotain samaa muusijalihapullia-sapuskaa.
Kommentit (203)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en tajua, miksi jonkun tuntemattoman lapsen syömiset vituttaa. Oletko aloittaja ajatellut, että elämä olisi helpompaa, jos ei ottaisi lämpöä muiden ihmisten asioista? Oletko tietoinen, että sellainen on ihan mahdollista?
Missä kohtaa aloituksessa sanottiin että kyse on aina tuntemattomien lapsista?
No voin sitten lisätä: miksi jonkun lapsen syömiset ylipäätään vituttaa? Mä ymmärrän sen, jos oma lapsi on erityisherkkä tmv., ja ruokailut on tosi vaikeita, niin ihan varmasti voi välillä vituttaa. Mun veljen nuorempi lapsi on tällainen, hänellä on ihan muutama ruoka-aine, joita suostuu syömään. Mutta että jonkun toisen lapsen syömiset? Miksi niistä pitää kehittää jotain asenneongelmaa? Tähän voi nyt vastata, kun viestiä on korjattu.
Miksi nuorempi veljesi sietää tällaista perseilyä lapseltaan?
Kyse ei ole mun nuoremmasta veljestä. Lapsi ei perseile, vaan ei yksinkertaisesti syö useimpia ruokia. Ei kotona, ei päiväkodissa, ei missään.
Yks tutun lapsi syö päiväkodissa sitä mitä muutkin, kotona kelpaa vain tietyt ruuat.
Vierailija kirjoitti:
Tyhjä elämä aiheuttaa sen, että sisältöä haetaan kyyläämällä muiden elämää.
Olen miettinyt, että useimmat aloitukset täällä ovat mielenterveyshäiriöisten tekemiä. Niin tämäkin.
Hyvän mielenterveyden omaava ei kehitä itselleen tunnetiloja muiden kersoista, painosta, pukeutumisesta, harrastuksista, sanomisista, eikä etenkään muiden sukupuolisesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta.
Terve ihminen miettii omia asioitaan.
Mikä on sukupuolinen suuntaus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en tajua, miksi jonkun tuntemattoman lapsen syömiset vituttaa. Oletko aloittaja ajatellut, että elämä olisi helpompaa, jos ei ottaisi lämpöä muiden ihmisten asioista? Oletko tietoinen, että sellainen on ihan mahdollista?
Missä kohtaa aloituksessa sanottiin että kyse on aina tuntemattomien lapsista?
No voin sitten lisätä: miksi jonkun lapsen syömiset ylipäätään vituttaa? Mä ymmärrän sen, jos oma lapsi on erityisherkkä tmv., ja ruokailut on tosi vaikeita, niin ihan varmasti voi välillä vituttaa. Mun veljen nuorempi lapsi on tällainen, hänellä on ihan muutama ruoka-aine, joita suostuu syömään. Mutta että jonkun toisen lapsen syömiset? Miksi niistä pitää kehittää jotain asenneongelmaa? Tähän voi nyt vastata, kun viestiä on korjattu.
Miksi nuorempi veljesi sietää tällaista perseilyä lapseltaan?
Kyse ei ole mun nuoremmasta veljestä. Lapsi ei perseile, vaan ei yksinkertaisesti syö useimpia ruokia. Ei kotona, ei päiväkodissa, ei missään.
Yks tutun lapsi syö päiväkodissa sitä mitä muutkin, kotona kelpaa vain tietyt ruuat.
Tämä lapsi ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi muuten syö monipuolisesti ( muutakin kuin ranskalaisia ketsupilla) ja nirsoilee joidenkin ruoka-aineiden kohdalla niin kyse voi olla siitä, että lapsella on supertarkka makuaisti. Maistaa ruuat erilailla kuin tavikset.
Esim maistaa kalasta sen että on vanhentumassa tai leivästä homeen. Et istekään söisi pilaantunutta kalaa tai homeista leipää.
Nämä on varmaan harvinaisia tapauksia mutta ijan vaan tiedoksi että näinkin voi olla.
Toki näillekin tulee opettaa, etyä siten se ruoka vaan jätetään lautasen reunalla eikä yökitä tai kommentoida ruokaa. Voi sanoa, että kiitos ei, nyt ei maistu tms.Lähde tutkimuksille jotka osoittavat tällaista supertarkkaa makuaistia lapsilla?
En ole tuo, joka sulle vastasi, mutta voithan itsekin googlailla. Mä en oikein tiedä, voiko makuaistia tutkia, koska kyse on subjektiivisesta kokemuksesta (etenkin lasten on varmasti aika vaikea selittää sanoilla makukokemuksiaan). Mutta etkö ole itse tietoinen siitä, että toiset ihmiset maistavat herkemmin ja toiset ovat esim. herkempiä ruuan tekstuurille?
Jos väitetään jotain pitäisi olla kättä pidempää sen todistamiseen. Muuten kyse on mutuilusta ja teorioiden keksimisestä.
Kaksoissokkotestillä voidaan kyllä todeta maistaako joku oikeasti toisia paremmin vaikkapa homeisen leivän. Leivässä olevan homeen määrä voidaan mitata sen sijaan että se on vain mielipide.
No siitä vain googlailemaan, jos sua tulokset kiinnostaa!
On vain niin,että logiikan perussäännön mukaan aloitusväittäjällä on todistustaakka. Ellei vaivaudu perustelemaan, ei kiistäjänkään tarvitse.
Seuraavaksi väitän, että tuli polttaa! Enkä anna sulle lähdettä, hah!
Niinpä. Opettakaa taukit vanhemmat ne lapset ja ennenkaikkea itsenne tavoille, eli ette hyihyttele mitään ruokaa, ette suhtaudu itsekään lasten nähden epäluuloisesti lautasta närppien kaikkiin uusiin makuihin.
Ymmärrätte siellä pikku päässänne, että uusiin makuihin TOTUTAAN useamman kerran maistamalla. Kaikkea ei ole pakko syödä, jos ei tykkää mutta siitä ei tehdä mitään numeroa.
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Opettakaa taukit vanhemmat ne lapset ja ennenkaikkea itsenne tavoille, eli ette hyihyttele mitään ruokaa, ette suhtaudu itsekään lasten nähden epäluuloisesti lautasta närppien kaikkiin uusiin makuihin.
Ymmärrätte siellä pikku päässänne, että uusiin makuihin TOTUTAAN useamman kerran maistamalla. Kaikkea ei ole pakko syödä, jos ei tykkää mutta siitä ei tehdä mitään numeroa.
Eli lapsille pitää opettaa käytöstapoja, mutta sun ei tarvitse käyttäytyä, vaan saat riehua ja haukkua miten haluat. Jep jep.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi muuten syö monipuolisesti ( muutakin kuin ranskalaisia ketsupilla) ja nirsoilee joidenkin ruoka-aineiden kohdalla niin kyse voi olla siitä, että lapsella on supertarkka makuaisti. Maistaa ruuat erilailla kuin tavikset.
Esim maistaa kalasta sen että on vanhentumassa tai leivästä homeen. Et istekään söisi pilaantunutta kalaa tai homeista leipää.
Nämä on varmaan harvinaisia tapauksia mutta ijan vaan tiedoksi että näinkin voi olla.
Toki näillekin tulee opettaa, etyä siten se ruoka vaan jätetään lautasen reunalla eikä yökitä tai kommentoida ruokaa. Voi sanoa, että kiitos ei, nyt ei maistu tms.Lähde tutkimuksille jotka osoittavat tällaista supertarkkaa makuaistia lapsilla?
KVG eli googleen "supermaistaja" ja valitse itse sopivat lähteet oman makusi mukaan. Miten voikin olla, et ole kuullut aikaisemmin koko asiasta? Toihan on ihan yleistietoa btw.
Supermaistajilla ei ole mitään tekoa sen kanssa että joku penska syö VAIN pussimuusia ja tölkkilihapullakastiketta.
Vierailija kirjoitti:
Olen jo keski-ikään selvinnyt syömättä kaikkia tarjottavia mössöjä. esimerkkinä katkaravut on helkkarin hyviä syöttejä lohipilkillä, ei missään muussa. Puolestani kiinalaiset saa syödä mitä haluttavat mutta olen suomalainen ja itse päätän syömiseni.
Kenenkään normaalin ihmisen mielestä miedon makuinen katkarapu ei ole noin pahaa, etteikö sitä voisi mitenkään syödä.
Rajoittunut ja asenneongelmainen olet, noloa vanhalta ihmiseltä.
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi muuten syö monipuolisesti ( muutakin kuin ranskalaisia ketsupilla) ja nirsoilee joidenkin ruoka-aineiden kohdalla niin kyse voi olla siitä, että lapsella on supertarkka makuaisti. Maistaa ruuat erilailla kuin tavikset.
Esim maistaa kalasta sen että on vanhentumassa tai leivästä homeen. Et istekään söisi pilaantunutta kalaa tai homeista leipää.
Nämä on varmaan harvinaisia tapauksia mutta ijan vaan tiedoksi että näinkin voi olla.
Toki näillekin tulee opettaa, etyä siten se ruoka vaan jätetään lautasen reunalla eikä yökitä tai kommentoida ruokaa. Voi sanoa, että kiitos ei, nyt ei maistu tms.
"Supertarkka" makuaisti on eri lähteiden mukaan noin 25% ihmisistä.
25% lapsista ei silti syö aspergermaisesti vain yhtä tiettyä ruokaa.
Jännästi nämä "supermaistajalapset" tuppaavat yleensä syömään jotain C-luokan einespotaskaa. Luulisi että se supertarkka makuaisti tahtoisi jotain oikeasti hyvän makuista ja prosessoimatonta.
Ylipäätään lapset voisi kasvattaa siten, että jos lapsi ei pidä jostakin ruuasta, niin hän sanoo etten pidä ta tykkää tästä. Nykyään kuulee naisten ja nuorten vinkuvan valittavalla äänellä, että hyi, hyi tämä on PAHAA! Ruoka on pahaa silloin, jos se on pilalla, ei muuten. Jos et pidä jostakin, se on ihan eri asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi muuten syö monipuolisesti ( muutakin kuin ranskalaisia ketsupilla) ja nirsoilee joidenkin ruoka-aineiden kohdalla niin kyse voi olla siitä, että lapsella on supertarkka makuaisti. Maistaa ruuat erilailla kuin tavikset.
Esim maistaa kalasta sen että on vanhentumassa tai leivästä homeen. Et istekään söisi pilaantunutta kalaa tai homeista leipää.
Nämä on varmaan harvinaisia tapauksia mutta ijan vaan tiedoksi että näinkin voi olla.
Toki näillekin tulee opettaa, etyä siten se ruoka vaan jätetään lautasen reunalla eikä yökitä tai kommentoida ruokaa. Voi sanoa, että kiitos ei, nyt ei maistu tms.Lähde tutkimuksille jotka osoittavat tällaista supertarkkaa makuaistia lapsilla?
KVG eli googleen "supermaistaja" ja valitse itse sopivat lähteet oman makusi mukaan. Miten voikin olla, et ole kuullut aikaisemmin koko asiasta? Toihan on ihan yleistietoa btw.
Supermaistajilla ei ole mitään tekoa sen kanssa että joku penska syö VAIN pussimuusia ja tölkkilihapullakastiketta.
Kun just on. Mulla on tuttavapiirissä muutama aistiyliherkkä lapsi (osa heistä on nyt jo lähes aikuisia), ja osalla on ollut just se, että pienenä einekset maistuivat parhaiten, koska ne ovat tasalaatuisen makuisia, ts. maistuvat aina samalta. Esim. yksi heistä suostui syömään vain kaupan soseita, koska ne maistuivat joka kerran samalta. Vanhemmat olisivat mielellään tehneet soseet itse, mutta kun lapsi ei niitä syönyt.
Meidän nuorempi lapsi oli nirsoilija.
Kaikissa kyläpaikoissa sanoin, että jos hän ei syö niin ei syö - mitään eri järjestelyitä ei tarvita. Hän syö sitten kotona.
Harvassa paikassa onnistui, vaan emäntä alkoi kovan hössötyksen säestyksellä kaivelemaan kaappejaan ja tarjoilemaan kaikkea mahdollista. Ihan turhaa.
Vierailija kirjoitti:
Ylipäätään lapset voisi kasvattaa siten, että jos lapsi ei pidä jostakin ruuasta, niin hän sanoo etten pidä ta tykkää tästä. Nykyään kuulee naisten ja nuorten vinkuvan valittavalla äänellä, että hyi, hyi tämä on PAHAA! Ruoka on pahaa silloin, jos se on pilalla, ei muuten. Jos et pidä jostakin, se on ihan eri asia.
Tämä. Tosi hienoa nähdä vaivaa valmistaa joku parempi juhla-ateria kun se vaahtosammutin pöydänkulmalta huutaa "TUO NÄYTTÄÄ ILJETTÄVÄLTÄ" "TOI HAISEE OUDOLLE" "MÄ TAHDON KALAPUIKKOJA". Ja isä ja äiti katsoo vieressä lampaana tätä touhua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi muuten syö monipuolisesti ( muutakin kuin ranskalaisia ketsupilla) ja nirsoilee joidenkin ruoka-aineiden kohdalla niin kyse voi olla siitä, että lapsella on supertarkka makuaisti. Maistaa ruuat erilailla kuin tavikset.
Esim maistaa kalasta sen että on vanhentumassa tai leivästä homeen. Et istekään söisi pilaantunutta kalaa tai homeista leipää.
Nämä on varmaan harvinaisia tapauksia mutta ijan vaan tiedoksi että näinkin voi olla.
Toki näillekin tulee opettaa, etyä siten se ruoka vaan jätetään lautasen reunalla eikä yökitä tai kommentoida ruokaa. Voi sanoa, että kiitos ei, nyt ei maistu tms.Lähde tutkimuksille jotka osoittavat tällaista supertarkkaa makuaistia lapsilla?
KVG eli googleen "supermaistaja" ja valitse itse sopivat lähteet oman makusi mukaan. Miten voikin olla, et ole kuullut aikaisemmin koko asiasta? Toihan on ihan yleistietoa btw.
Supermaistajilla ei ole mitään tekoa sen kanssa että joku penska syö VAIN pussimuusia ja tölkkilihapullakastiketta.
Kun just on. Mulla on tuttavapiirissä muutama aistiyliherkkä lapsi (osa heistä on nyt jo lähes aikuisia), ja osalla on ollut just se, että pienenä einekset maistuivat parhaiten, koska ne ovat tasalaatuisen makuisia, ts. maistuvat aina samalta. Esim. yksi heistä suostui syömään vain kaupan soseita, koska ne maistuivat joka kerran samalta. Vanhemmat olisivat mielellään tehneet soseet itse, mutta kun lapsi ei niitä syönyt.
Supermaistajilla ei ole mitään tekoa senkään kanssa että suostuu syömään vain tasan yhden ja saman makuista ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi muuten syö monipuolisesti ( muutakin kuin ranskalaisia ketsupilla) ja nirsoilee joidenkin ruoka-aineiden kohdalla niin kyse voi olla siitä, että lapsella on supertarkka makuaisti. Maistaa ruuat erilailla kuin tavikset.
Esim maistaa kalasta sen että on vanhentumassa tai leivästä homeen. Et istekään söisi pilaantunutta kalaa tai homeista leipää.
Nämä on varmaan harvinaisia tapauksia mutta ijan vaan tiedoksi että näinkin voi olla.
Toki näillekin tulee opettaa, etyä siten se ruoka vaan jätetään lautasen reunalla eikä yökitä tai kommentoida ruokaa. Voi sanoa, että kiitos ei, nyt ei maistu tms.Lähde tutkimuksille jotka osoittavat tällaista supertarkkaa makuaistia lapsilla?
KVG eli googleen "supermaistaja" ja valitse itse sopivat lähteet oman makusi mukaan. Miten voikin olla, et ole kuullut aikaisemmin koko asiasta? Toihan on ihan yleistietoa btw.
Supermaistajilla ei ole mitään tekoa sen kanssa että joku penska syö VAIN pussimuusia ja tölkkilihapullakastiketta.
Kun just on. Mulla on tuttavapiirissä muutama aistiyliherkkä lapsi (osa heistä on nyt jo lähes aikuisia), ja osalla on ollut just se, että pienenä einekset maistuivat parhaiten, koska ne ovat tasalaatuisen makuisia, ts. maistuvat aina samalta. Esim. yksi heistä suostui syömään vain kaupan soseita, koska ne maistuivat joka kerran samalta. Vanhemmat olisivat mielellään tehneet soseet itse, mutta kun lapsi ei niitä syönyt.
Supermaistajilla ei ole mitään tekoa senkään kanssa että suostuu syömään vain tasan yhden ja saman makuista ruokaa.
Osalla on, osalla ei.
Mutta en edelleenkään tajua sitä, että aikuiset ihmiset ottavat lämpöä muiden ihmisten lasten syömisistä tai syömättä jättämisistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen jo keski-ikään selvinnyt syömättä kaikkia tarjottavia mössöjä. esimerkkinä katkaravut on helkkarin hyviä syöttejä lohipilkillä, ei missään muussa. Puolestani kiinalaiset saa syödä mitä haluttavat mutta olen suomalainen ja itse päätän syömiseni.
Kenenkään normaalin ihmisen mielestä miedon makuinen katkarapu ei ole noin pahaa, etteikö sitä voisi mitenkään syödä.
Rajoittunut ja asenneongelmainen olet, noloa vanhalta ihmiseltä.
Missä ruoassa katkarapu edes on pääosassa? Se on vähän kuin herkkusieni, ei maistu juuri miltään mutta tuo omanlaisensa suutuntuman ja kanniskelee jotain kastiketta tms pinnassa suuhun.
Olen itse supermaistaja ja siitä huolimatta ns. kaikkiruokainen. Tämä tasan kotikasvatukseni ansiota, josta on tullut myönteinen ja normaali asenne ruokaan.
Olisi mielenkiintoista saada kommenttia joltain vanhemmalta, jolla on oikeasti supermaistaja lapsi. Onkohan perinnöllinen taipumus, kun kyse kuitenkin geenimutaatiosta. Jos aikuisella itsellään on supermaisti niin varmaan tunnistaa saman ominaisuuden lapsessaan.
Olettaisin (ihan mutulla Sic!), että supermaistaja lapset eivät todellakaan tykkäisi syödä c-luokan einesroskaa, koska niissä on kaikenlaisia epämääräisiä makuja, makuvahventeita yms. Suosivat mieluummin puhtaita, tuoreita makuja.
Einesrkoskan syöjät olisivat pikemminkin niitä, joiden makuaisti on päinvastoin tottumaton, ei ole uskallettu (tai painostettu) maistamaan erilaisia makuja siten niihen ei olisi totuttu. Ja tämän vuoksi pitäydytään vain tutuissa ja turvallisissa mauissa.
Kun kyse on sellaisesta asiasta, joka on ihan yleisesti ihmisten tiedossa (esim. se, että ihmisten makuaistit ovat ihan erilaisia), ei tarvitse todistella. Jos sua asia oikeasti kiinnostaisi, olisit googlannut jo sen sijaan, että jankkaisit tässä.