Mikä on ollut elämäsi suurin järkytys?

Kun ihmiset alapeukuttavat toisten suurimpia pettymyksiä.

Useita tosi pahoja juttuja on ollut, mutta pitkäaikaisimmat traumat jätti isäni hyväksikäyttö kun olin n. 7v. Oli humalassa ja en ymmärtänyt edes mitä tapahtui, mutta ymmärsin hävetä. Kävin terapiassa, mutta terapeutti ei halunnut puhua asiasta, vaan tahtoi vain kuulla ylisuorittamisesta elämässäni.

Olen 39v ja unissani taistelen edelleen isääni vastaan. En pidä häneen mitään yhteyttä. Pelkäsin häntä muutenkin kuolemakseni. Muun elämän olen ikään kuin hädissäni suorittanut, mutta mielessäni olen edelleen kauhusta seisahtunut henkisesti paikoilleen.

Lähiomainen loukkaantui vakavasti auto-onnettomuudessa ollessani 22-vuotias. Minun piti keskeyttää opinnot ja huolehtia pikkusisaruksista ja kuntouttaa/hoitaa useampi vuosi omaistani. Oli oikeudenkäyntiä rattijuoppoa vastaan ja vakuutustaisteluita. Jouduin tekemään kahta työtä.

Olen 40 ja vasta valmistumassa yliopistosta ja pelkään, että olen uran kannalta liian vanha saadakseni hyvää elämää.

Puolisoni sairastui syöpään ja jäin yksin kolmen ihan pienen lapsen kanssa, olin 30 juuri täyttänyt. En saanut apuja juuri mistään.

En nukkunut kunnolla moneen vuoteen. Lopulta romahdin. Talous meni ja terveys.

Juljus kirjoitti:

Parhaan ystävän kuolema. Olen 44v.

Mulla sama, ja olen 46v.

Että elämäni pilaa paha karma jolle en mahda mitään :/ Ei niin pientä asiaa, etteikö sekin kannattaisi Karman pilata tavalla tai toisella...

Superkunnollinen, ihana ja luotettava mieheni oli velkaannuttanut perheemme pahoin ja piti yllä nettisuhteita. Sain sydänkohtauksen.

En ollut toivonut elämältä paljon ä, mutta sain vielä vähemmän.

Vm.82

Amiksessa välittyi kuinka yksin olen. Mikään ei sujunut, tulevaisuuden näkymät olivat huonot ja siihen vielä kiusaamista päälle. Niin sanotusti toivoin silloin, että minua ei olisi olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Amiksessa välittyi kuinka yksin olen. Mikään ei sujunut, tulevaisuuden näkymät olivat huonot ja siihen vielä kiusaamista päälle. Niin sanotusti toivoin silloin, että minua ei olisi olemassa.

Ai niin unohtui mainita ikä tähän viestiini ja

90 -luvun alkupuolella olen syntynyt.

Kollektiivisesti se kun aikuisena on selvinnyt kuinka mätä, sotainen, epäreilu, saasteinen ja väkivaltainen maailma on ihmisten takia. En hankkisi lapsia enää tällä tiedolla.

39

Kun tajusin etteivät muut ihmiset ajattelekaan seksuaalisen vetovoiman tarkoittavan samaa kuin minä olin aina ajatellut ja ymmärsin olevani aseksuaali. Olin jo 40-v. kun tuo asia valkeni minulle.

Vierailija kirjoitti:

Kun ihmiset alapeukuttavat toisten suurimpia pettymyksiä.

Tiedän tuskasi. Toisten kokemuksien arvostelu tuntuu kauheammalta, kuin ulkonäön arvostelu.

Itsellänikin on samanlaista kokemusta toisessa ketjussa.

Järkytyn melkein joka viikko, kun tulee ilmi taas yksi asia, joka osoittaa suomalaisen kollektiivisen sinisilmäisyyden.

Keski-ikäinen nainen. Äänestin Kokoomusta viimeksi. Anteeksi.

Kai se oli järkyttävintä, kun löysin ex-miehen koneelta lapsipornoa. Mutta sitä ennen oli ollut jo muita arveluttavia/järkyttäviä merkkejä. Esim meidän kameralla (silloin ei kuvattu vielä puhelimella) oli kuvattu n.13-vuotiasta tyttöä salaa ikkunasta. En haluaa enää ajatella koko asiaa, vieläkin oksettaa.

Kaikki mahdollinen on jo tapahtunut. Petos, kuolema, valehtelu, kaksinaamaisuus, parantumaton sairaus. Kaikesta olen selvinnyt. Ei enää mikään järkytä.

Äitini itsemurha ollessani 15 vuotias.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun ihmiset alapeukuttavat toisten suurimpia pettymyksiä.

Tiedän tuskasi. Toisten kokemuksien arvostelu tuntuu kauheammalta, kuin ulkonäön arvostelu.

Itsellänikin on samanlaista kokemusta toisessa ketjussa.

Alapeukuista ei kannata pahastua: osa ymmärtää ne juuri toisinpäin. Esim. tässä ketjussa tulkitsen yläpeukut "tsemppiä, onpa kamala kokemus" ja alapeukut tyyliin "hirveää mitä sulle on tapahtunut!", etenkin jos tarinassa joku teki sulle väärin, niin se alapeukku on tekijälle.

Anopin sairastuminen neuroendokriiniseen karsinoomaan alle 60-vuotiaana. Kuoli tänö vuonna, kuukauden päästä diagnoosin saamisesta. Maailman herttaisin ihminen, oli hyvä ystäväni. Ikävä ei helpota. 😔

24 v

Se että muslimi ja juutalainen budha voi oikeasti vihata noin paljon kristittyjä ja että ne voi varastaa kristittyjen tavaroita huonekaluja kodinkoneita ja väittää olevansa Jumalan kansaa varastamalla !??? Onko sun päällä nyt varastetut takit kengät vietkö ulos varastettua koiraa ??? Katsotko aikaa varastetusta kellosta. Kello kellosta kenkä kengästä karman laki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun ihmiset alapeukuttavat toisten suurimpia pettymyksiä.

Tiedän tuskasi. Toisten kokemuksien arvostelu tuntuu kauheammalta, kuin ulkonäön arvostelu.

Itsellänikin on samanlaista kokemusta toisessa ketjussa.

Alapeukuista ei kannata pahastua: osa ymmärtää ne juuri toisinpäin. Esim. tässä ketjussa tulkitsen yläpeukut "tsemppiä, onpa kamala kokemus" ja alapeukut tyyliin "hirveää mitä sulle on tapahtunut!", etenkin jos tarinassa joku teki sulle väärin, niin se alapeukku on tekijälle.

Sen voisi ennemmin kirjoittaa, kuin painaa ala-nuolta, kun ihmiset voivat tulkita toisin mitä sillä ala-nuolella tarkoitetaan. Ajattele, että ne nuolet kohdistuu siihen kirjoitukseen, niin varmasti monet ajattelevat.