Olenko huono äiti kun en halua lastani yliopistoon?
Olisin alun perin halunnut että menisi ammattikouluun lukion sijaan, mutta lukioon meni kuitenkin. Tytön haaveena päästä yliopistoon lukemaan psykologiaa, mutta en usko että pääsee. On keskiverto-oppilas, mutta mielestäni olisi järkevämpää mennä amikseen tai edes ammattikorkeaan.
Kommentit (9)
Olet. Lapsen pitää saada tehdä päätös itse, omien vahvuuksiensa ja tavoitteidensa perusteella. Olipa se valinta sitten lukio tai ammattikoulu ja jatkona korkeakoulu tai työelämä.
Mitäs ne tuonikäisen valinnat enää äidille kuuluu.
Minun mielestäni olet. Hyvä vanhempi tukee lastaan saavuttamaan unelmiaan, ja kannustaa lasta tähän.
Ajattelisin, että tämä on provo, jollei omissa sukulaisissani olisi juuri tällaista äitiä. Onneksi serkkuni piti päänsä ja meni yliopistoon, vaikka äitinsä vastusti kovasti.
Lapsesi voi sitten valmiina psylologina analysoida sun syitä ja motiiveja siihen, miksi et kannusta lasta.
Mun serkun tapauksessa oli se, että äiti ei tuntenut ketään korkeakoulutettua, piti heitä outoina ja ajatteli korkeakoulutusta vaativan työn olevan tyhjää paperinpyöritystä. Nyt tämä serkku jo yli kolmekymppinen ja ihan hyvissä väleissä ovat, äitikin jo toipunut. Sanoi kerran, että pelkäsi, että "menettää" ainoan lapsensa, jos päästää opiskelemaan.
Pidät tietonasi, kannustat ja annat lapsen valita tiensä. Ei sen sinun haluamisesta pitäisi olla kiinni.
Nyt ei lähtenyt lentoon, ap. Provoilu on taitolaji. Paremmalla onnella vaikka huomenna.
Haluatko mummoksi vai tupakkaseuraa vai miksi tuollaisia toivot?
Et voi kuin vihjailla, että psykologiaan on vaikea päästä. Itse se pitää käydä kokeilemassa, jos halu on sellainen. Mieti, miten tuet sitten epäonnistumisen hetkellä.
Todella huono