Lue keskustelun säännöt.
Haluaisin tukea ja auttaa ystävääni painonpudotuksessa: kymmeniä kiloja liikaa. Miten?
06.08.2021 |
Ystäväni on jotenkin n vuoden aikana ottanut jo ennestään rehevään muotoonsa reilusti lisää: hän on aivan valtava.
Minäkin olen ylipainoinen, mutta olen onnistunut pysäyttämään jatkuvan nousun ja olen muuttanut elämäntapaani aktiivisemmaksi. Ei mitään salitreenejä, vaan kävelylenkkejä ja pilates-tunti, meidän kuntokeskuksessa.
Olen pyytänyt ystävää monta kertaa mukaan esim pilatekseen, sanoin että siellä on kaiken kokoisia mukana.
Hän ohittaa kaikki ehdotukseni. Kävelystä ei kuulemma ole mitään hyötyä jne.
Sen sijaan hän tilaa ulkomailta jotain paastopaketteja.
Miten saisin hänet edes vähän mukaan liikkumaan, tiedän että siitä olisi heti hyötyä hänelle?
Ja en tod ole mikään fitness-tuputtaja tai tietävinään kaiken. Haluan ystäväni voivan paremmin kun hän selvästi voi todella huonosti.
Kommentit (80)
Vierailija kirjoitti:
Kokemusasiantuntijana:). Painonpudotus oli 30kg luokkaa, mutta diabeetikkona ja semmoisilla geeneillä että se oli täyttä työt noin 1,5v!
Neljästi viikossa salilla tunnin kerrallaan ohjattua treeniä, sen lisäksi noin 3km kävely (bussilla kulku pois) päivittäin. Kaikki sokerisemmat herkut pois, ja loput ruoat kun ennen söi kaksi perunaa, nyt vain yhden, eli "puolitin" kaiken.
Vaatekoko putosi 4kokoa, rintsikoiden koko 2xd,stä c. jne..
Eli todella tarvitaan oma päätös. Et voi asiaa toisen puolesta päättää.
Vielä tähän, diabetes oli juuri todettu, ja sitä hoidettiin ns. ruokavaliolla siinä kohtaa. Eli jos olisin ollut jo silloin insuliinihoitoinen, laihdutus olisi ollut vieläkin vaikempaa.
Nyt vaivana näiden lisäksi raskaasta työstä tullut polven nivelrikko, jonka kanssa jopa pyöräily on yhtä tuskaa. Tasainen kävely ja uinti käy.
Jännä juttu, yleensä pyöräily hyväksi nivelrikossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen muutoksen pitää lähteä ruokavaliosta. Liikunnasta ei ole mitään hyötyä laihtumisen kannalta, jos syömiset on pielessä.
No ei nyt ihan noinkaan. Olettaen että ruokamäärä pysyisi samana ja lisäisi liikuntaa niin vaikuttaahan se syötyihin ja kulutettuihin kaloreihin positiivisesti.
Ei nyt ihan noin.
Kiitos loistavista perusteista!
Mutta ihan matematiikkaa tämä on. Jos kulutus on normisti vaikka 1500 kcal ja sitten alat lenkkeillä päivittäin 300 kcal edestä niin tokihan se vaikuttaa. Lihominen loppuu tai hidastuu, tai alkaa laihtua. Riippuu tietty siitä kuinka paljon syö mutta ei se lopputulos ole täsmälleen sama riippumatta siitä liikutko vai etkö.
Mua niin huvittaa nää "Jos kulutus on normisti vaikka 1500 kcal ja sitten alat lenkkeillä päivittäin 300 kcal edestä niin tokihan se vaikuttaa"
Kuinka moni ihminen oikeasti syö joka päivä tismalleen saman kalorimäärän?
Siis sellaiset ihmiset jotka ei merkitse jokaista suupalaa fineliin?
Aika harva varmaan.
Joo jos oikeasti söisit tismalleen 1500 kaloria joka päivä ja sitten alkaisit liikkua niin se toimisi. Mutta irl ei taida ihan päteä.
Eihän se ollut se pointti ollenkaan (en ees ymmärrä miten päädyit lukemaan sen oin) vaan se että liikunnan avulla saat ns kaloreita pois, oli ne määrät sitten vaikka x ja y. Siis sä voit syödä sen x määrän vähemmän, tai voit liikkua saman x verran kaloreita pois. Lopputulos kaloreiden saannin kannalta on sama.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen muutoksen pitää lähteä ruokavaliosta. Liikunnasta ei ole mitään hyötyä laihtumisen kannalta, jos syömiset on pielessä.
No ei nyt ihan noinkaan. Olettaen että ruokamäärä pysyisi samana ja lisäisi liikuntaa niin vaikuttaahan se syötyihin ja kulutettuihin kaloreihin positiivisesti.
Ei nyt ihan noin.
Kiitos loistavista perusteista!
Mutta ihan matematiikkaa tämä on. Jos kulutus on normisti vaikka 1500 kcal ja sitten alat lenkkeillä päivittäin 300 kcal edestä niin tokihan se vaikuttaa. Lihominen loppuu tai hidastuu, tai alkaa laihtua. Riippuu tietty siitä kuinka paljon syö mutta ei se lopputulos ole täsmälleen sama riippumatta siitä liikutko vai etkö.
Mua niin huvittaa nää "Jos kulutus on normisti vaikka 1500 kcal ja sitten alat lenkkeillä päivittäin 300 kcal edestä niin tokihan se vaikuttaa"
Kuinka moni ihminen oikeasti syö joka päivä tismalleen saman kalorimäärän?
Siis sellaiset ihmiset jotka ei merkitse jokaista suupalaa fineliin?
Aika harva varmaan.
Joo jos oikeasti söisit tismalleen 1500 kaloria joka päivä ja sitten alkaisit liikkua niin se toimisi. Mutta irl ei taida ihan päteä.Eihän se ollut se pointti ollenkaan (en ees ymmärrä miten päädyit lukemaan sen oin) vaan se että liikunnan avulla saat ns kaloreita pois, oli ne määrät sitten vaikka x ja y. Siis sä voit syödä sen x määrän vähemmän, tai voit liikkua saman x verran kaloreita pois. Lopputulos kaloreiden saannin kannalta on sama.
Usko nyt, elimistö ei toimi noin matemaattisesti. Miksi sä jankkaat?
Tajusin juuri että naapurini on lihonut aivan valtavaksi. Lihava hän on aina ollut mutta nyt on jo reippaasti yli 200 kg. Näin eilen hänen "polviröllykät", en ymmärrä miten kauan polvet kestävät kun niiden nivelten päällä/lähellä on ylimääräistä n 20 kg.
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaiset mutta jämäkät tsemppilauseet tehoavat parhaiten, koska ne jäävät mieleen. Minä olen tukenut hyvää ystävääni lauseella: "Mikä sen herkkupalan möhömahan huulille kiikuttaa, ellei möhömahan oma käpälä?"
Tämä leikkisäksi tarkoitettu sutkautus todella kannusti ystävääni pudottamaan 16 kiloa - kuulemma siksi, että se auttoi häntä suhtautumaan painonpudotukseen sopivalla huumorilla.
Aivan kuten anoreksiaan on todettu tepsivän sopiva määrä painostusta, samoin lihavalle kannattaa antaa hyvää tarkoittavia mutta riitävän jämäköitä ohjeita. Se on lähimmäisenrakkautta niin lihavaa kuin koko yhteiskuntaa kohtaa (lihavuuden aiheuttama rasitus kansantaloudelle sekä esteettinen haitta ympäristölle).
Jos syöminen hallitsee ihmitsee, on tunnesyömistä jne niin ei v₩¥¥£lu auta vaan se lisää obeesin ihmisen lihavuusongelmaa.
Eli tämä on pahinta mitä voi ylipainoisille tehdä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen muutoksen pitää lähteä ruokavaliosta. Liikunnasta ei ole mitään hyötyä laihtumisen kannalta, jos syömiset on pielessä.
Tämän toistelu on yksi suurimmista virheistä. Liikunnalla on merkitystä ihan kaikkeen. Ihminen on luotu olemaan liikkeessä suurimman osan päivästä. Jos istut paikallasi koko ajan, se vaikuttaa kaikkeen: mielenterveyteesi, hormonitoimintaasi, sokeriaineenvaihduntaasi, verenkiertoelimistöösi jne.
On hyvin vaikeaa olla terve ja normaalipainoinen, ellei liiku. Eikä se liikunta tarvitse olla mitään salitreeniä tai hienon nimistä puuhailua kalliiseen hintaan. Ihmisen pitää kävellä joka ikinen päivä, liikkua omia lihaksiaan hyödyntäen. Jos ei muuta fyysistä aktiivisuutta tule luonnollista tietä (pihatyöt, retkeily, nostaminen, kantaminen, pallon heittely koiralle ym.), voi olla ihan fiksua myös jumppaamalla vahvistaa lihaksia.
Mitä enemmän ihmisellä on lihasta, sen paremmin syömällä saadut kalorit palavat.
Liikunnalla todella on merkitystä, paitsi painonhallintaan, myös fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Ei se silti sitä tarkoita, etteikö ruokavaliota kannattaisi laittaa kuntoon. Molemmat on mahdollista ja järkevää tehdä.
Kiitos tästä! Todella suuri kiitos. Aina vaan hoetaan että ruokavalio-ruokavalio. Nimenomaan ihan pelkällä pitkillä ja rauhallisen tahtisilla kävelylenkeillä tippuu paino, eikä ruokavalion tarvi olla mikään erikoinen dieetti.
Paino tippuu jos ruokavalio pysyy samana ja kulutus nousee. Mutta jos "ahkera liikunta" palkitaan sokeri-rasva-herkulla, tulos on +-nolla .
Ahkeralla liikkumisella on kuitenkin pitänyt yllä lihaksiston, sydämen ja luuston kuntoa. Vaikka paino lisääntyneen syömisen takia pysyisi samana, on terveempi ja luultavasti myös olemukseltaan reippaampi (parempi ryhti jne).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen muutoksen pitää lähteä ruokavaliosta. Liikunnasta ei ole mitään hyötyä laihtumisen kannalta, jos syömiset on pielessä.
Tämän toistelu on yksi suurimmista virheistä. Liikunnalla on merkitystä ihan kaikkeen. Ihminen on luotu olemaan liikkeessä suurimman osan päivästä. Jos istut paikallasi koko ajan, se vaikuttaa kaikkeen: mielenterveyteesi, hormonitoimintaasi, sokeriaineenvaihduntaasi, verenkiertoelimistöösi jne.
On hyvin vaikeaa olla terve ja normaalipainoinen, ellei liiku. Eikä se liikunta tarvitse olla mitään salitreeniä tai hienon nimistä puuhailua kalliiseen hintaan. Ihmisen pitää kävellä joka ikinen päivä, liikkua omia lihaksiaan hyödyntäen. Jos ei muuta fyysistä aktiivisuutta tule luonnollista tietä (pihatyöt, retkeily, nostaminen, kantaminen, pallon heittely koiralle ym.), voi olla ihan fiksua myös jumppaamalla vahvistaa lihaksia.
Mitä enemmän ihmisellä on lihasta, sen paremmin syömällä saadut kalorit palavat.
Liikunnalla todella on merkitystä, paitsi painonhallintaan, myös fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Ei se silti sitä tarkoita, etteikö ruokavaliota kannattaisi laittaa kuntoon. Molemmat on mahdollista ja järkevää tehdä.
Kiitos tästä! Todella suuri kiitos. Aina vaan hoetaan että ruokavalio-ruokavalio. Nimenomaan ihan pelkällä pitkillä ja rauhallisen tahtisilla kävelylenkeillä tippuu paino, eikä ruokavalion tarvi olla mikään erikoinen dieetti.
Joo ei tipu. Itse lenkkeilin lastenrattaita työntäen 2 tuntia 5 päivänä viikossa plus kauppareissut kävellen ja muu hyötyliikunta (ei autoa eikä ajokorttia) siihen päälle. Salillakin kävin kerta pari viikkoon. Ei mitään muutosta. Ei mittanauhalla eikä muutenkaan. Paino nousi jos vähänkään söi vapaammin.
Vasta kun aloitin painonvartijoissa niin lähti painokin laskuun.
Lisäsin vielä liikuntaa niin että aamulla 2 tunnin reipas vaunulenkki tyhjään vatsaan ja illalla noin tunnin vaunulenkki. Kävelin mutta jaksoin sen tunnin hölkätäkin.
Paino nousi heti jos vähääkään lipsuin.Ja ap. Älä painosta!
Ajattele jos joku kaverisi joka käy kuntosalilla ja saanut lihaksiakin alkaisi painostaa sinua salille? Kun voisit niin paljon paremmin jos alkaisit käydä salilla kolmesti viikossa treenaamassa täysillä. Eikä sinua huvittaisi yhtään mutta kaverisi vaan hehkuttaa kuntosalia ja sitä kuinka olosi paranisi jos aloittaisit treenaamisen.
Liikunta ei laihduta. Minä sain 10kg pois, (78 kilosta 68 kiloon) kun ei aamupalaa eikä iltapalaa, lounas 2 paahtoleipää ja päivällinen 1 rasvaton viili.
Siihen sitten aamulla tunnin Vaunulenkki tyhjään vatsaan 5xvko ja 1h uimista 3xvko.
Nyt syön normaalisti ja olen lihonut 36kg.
N 101kg
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen muutoksen pitää lähteä ruokavaliosta. Liikunnasta ei ole mitään hyötyä laihtumisen kannalta, jos syömiset on pielessä.
Tämän toistelu on yksi suurimmista virheistä. Liikunnalla on merkitystä ihan kaikkeen. Ihminen on luotu olemaan liikkeessä suurimman osan päivästä. Jos istut paikallasi koko ajan, se vaikuttaa kaikkeen: mielenterveyteesi, hormonitoimintaasi, sokeriaineenvaihduntaasi, verenkiertoelimistöösi jne.
On hyvin vaikeaa olla terve ja normaalipainoinen, ellei liiku. Eikä se liikunta tarvitse olla mitään salitreeniä tai hienon nimistä puuhailua kalliiseen hintaan. Ihmisen pitää kävellä joka ikinen päivä, liikkua omia lihaksiaan hyödyntäen. Jos ei muuta fyysistä aktiivisuutta tule luonnollista tietä (pihatyöt, retkeily, nostaminen, kantaminen, pallon heittely koiralle ym.), voi olla ihan fiksua myös jumppaamalla vahvistaa lihaksia.
Mitä enemmän ihmisellä on lihasta, sen paremmin syömällä saadut kalorit palavat.
Liikunnalla todella on merkitystä, paitsi painonhallintaan, myös fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Ei se silti sitä tarkoita, etteikö ruokavaliota kannattaisi laittaa kuntoon. Molemmat on mahdollista ja järkevää tehdä.
Kiitos tästä! Todella suuri kiitos. Aina vaan hoetaan että ruokavalio-ruokavalio. Nimenomaan ihan pelkällä pitkillä ja rauhallisen tahtisilla kävelylenkeillä tippuu paino, eikä ruokavalion tarvi olla mikään erikoinen dieetti.
Elämänlaadusta puhumattakaan! On tutkittu, että fyysisesti aktiivinen ihminen voi myös henkisesti paremmin. Liikunta vähentää masennusta ja muuttaa hormonitoimintaa suotuisampaan suuntaan. Sisätiloissa paikallaan olo on lajillemme luonnotonta toimintaa ja johtaa kaikenlaisiin psyykkisiin ja fyysisiin ongelmiin.
Ei kukaan ole väittänytkään, että ei kannata liikkua, vaan että liikunnasta ei ole hyötyä laihdutuksessa, jos ei ruokavaliota ole ensin korjattu. Miksi te, ette ymmärrä lukemaanne?
Jos on hirveän huono ruokavalio tai jos alkaa heti liikunnan jälkeen mättää ruokaa ylenmäärin, tuskinpa kovin paljon laihtuu vaikka ryhtyisikin jumppaamaan joka päivä.
Itse olen kuitenkin elävä todiste siitä, että vaikka olen aina syönyt ihan samalla tavalla, aloitettuani säännöllisen uintiharrastuksen vaatekokoni pieneni noin vuodessa koosta 40 kokoon 36. En tiedä tippuuko paino koska en siitä välitä ollenkaan, mutta olen kyllä tuhat kertaa paremman näköinen nykyään kuin silloin kun en uinut. Tosin myönnän että alkuvaikeuksien jälkeen hurahdin lajiin niin että kilometrejä kertyi viikossa varmaan kymmenkunta. Eli kyse ei ollut mistään kerran viikkoon pulikoimisesta.
Mutta syömistä en muuttanut kyllä tippaakaan, koska ei siinä alun perinkään ollut kovin suurta vikaa.
Ei taida olla muuta toivoa kuin näyttää omalla esimerkillä, että muutos on mahdollinen. Itseäni helpotti kovasti nähdä kuinka tuttu kävi läpi elämäntapamuutoksen. Kynnys madaltui kun ystävä sai sen näyttämään ihan arkiselta, saavutettavalta asialta. Olin itsekin oman aikani se ärsyttävä huokailija joka valitteli särkyjään ja sitä "mä en ikinä voisi käydä salilla" mantraa kun ystävä kertoili arjestaan. Kai se oli jonkinlainen mietintäprosessi, eikä siinä vaiheessa tullut lähdettyä liikenteeseen kannustuksesta huolimatta. Olin hyvän aikaa jumissa sellaisessa kummallisessa epäreiluuden tunteessa, oli vaikea hyväksyä oman kropan tilanne ja se että nykyinen elämäntapa ei vain toimi. Kaverin esimerkki jäi kuitenkin kytemään takaraivoon. Kun olin tarpeeksi pohtinut asiaa itsekseni, tulin viimein siihen lopputulokseen että olen valmis tekemäänkin jotain valituksen sijaan. Oli helpompi aloittaa omalla arvokkuudella kun ystävä ei ollut missään vaiheessa tuputtanut elämäntapaansa. Pystyi vain rennosti ottamaan esille että on kiinnostunut tekemään saman. Jälkikäteen jo vähän naurattaa että olin joskus itsekin se tyyppi joka oli varma siitä on vain niin ihmeellinen ihmisyksilö ettei mikään tehoa. Oikeasti en vain ollut valmis muuttamaan arkea tarpeeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaiset mutta jämäkät tsemppilauseet tehoavat parhaiten, koska ne jäävät mieleen. Minä olen tukenut hyvää ystävääni lauseella: "Mikä sen herkkupalan möhömahan huulille kiikuttaa, ellei möhömahan oma käpälä?"
Tämä leikkisäksi tarkoitettu sutkautus todella kannusti ystävääni pudottamaan 16 kiloa - kuulemma siksi, että se auttoi häntä suhtautumaan painonpudotukseen sopivalla huumorilla.
Aivan kuten anoreksiaan on todettu tepsivän sopiva määrä painostusta, samoin lihavalle kannattaa antaa hyvää tarkoittavia mutta riitävän jämäköitä ohjeita. Se on lähimmäisenrakkautta niin lihavaa kuin koko yhteiskuntaa kohtaa (lihavuuden aiheuttama rasitus kansantaloudelle sekä esteettinen haitta ympäristölle).
Tuollaiset typerät "tsemmilauseet" voivat helposti kääntyä itseään vastaan.
Jos haluaa pilata välit, kannattaa moisia typeryyksiä laukoa. Voi olla, että "möhömaha" alkaa tunnesyömään stemppilauaeesi jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juksaa aina välillä. Kun olette liikenteessä, ehdota että kipaisette jossain kauempana, tiedät kivan putiikin tms. Siinä tulee käveltyä huomaamatta. Toista ei pysty auttamaan jos kohde ei itse halua. Siksi koittaisin tolleen kiertokautta
Hemmetin huono neuvo. Muutama ylimääräinen askel johtaa helposti siihen, että nytpä olen ansainnut berliininmunkin kun tuli liikuttua noin paljon. Painon pudotuksessa kun vähäisellä liikunnalla ei ole mitään merkitystä; liikunnan osuus on 10-20 % laihtumisessa. Syöminen on se kaiken A ja O.
Jospa aloittaja tarjoaisi kaverilleen aterian silloin tällöin, ja panostaisi sen aterian terveellisyyteen? Joku hyvä kasvispainotteinen salaatti proteiinilisällä ja hyvälaatuisella öljyllä. Jälkkäriksi vaikka vähähiilarista proteiinijäätelöä.
Mutta tosiaan aika vähissä on se, mitä ulkopuolinen voi tehdä.
Tuollaiset proteiinijäätelöt kannattaa jättää syömättä, pelkkää lisäainesotkua. Marjat kermavaahdolla (oikeasta kermasta) on huomattavasti parempi vaihtoehto. Myös laihtumisen kannalta.
Jos normaali ruokavalio sisältää tavallista jäätelöä litran päivässä, niin väitän että huomattavasti helpompaa on siirtyä jäätelöstä terveellisempään versioon kuin marjoihin ja kermavaahtoon. Vaikka totta kai marjat on terveellisempi vaihtoehto.
Aika moni kommentoijista sivuutti tyystin mitä ap kertoi kaveristaan. Kaveri ei halua liikkua, eikä ruokatavatkaan tunnu hääppöiset olevan. Jos puuttuu kaikki liikkumisen rutiinit, on ihan turhaa koettaa päteä sillä että koko päivän liikkeellä pysyminen polttaa energiaa ja pitkät kävelylenkit on hyväksi. Totta helvetissä asia on niin, mutta sohvaperuna ei äkkiseltään muutu miksikään sähköjänikseksi! On huomattavasti helpompaa aloittaa keventyminen ruokavalion korjaamisella. Jos ja kun paino laskee ja olo kevenee, on liikkumisenkin motivaatio ihan eri tasolla. Lukekaapa vaan paljon laihduttaneiden tarinoita. Totta kai joku onnistuu silläkin tavoin, että alkaa kävellä ja treenata painoilla. Mutta aloittajan kaverista ei tullut vaikutelma, että liikkumiseen olisi syvä palo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juksaa aina välillä. Kun olette liikenteessä, ehdota että kipaisette jossain kauempana, tiedät kivan putiikin tms. Siinä tulee käveltyä huomaamatta. Toista ei pysty auttamaan jos kohde ei itse halua. Siksi koittaisin tolleen kiertokautta
Hemmetin huono neuvo. Muutama ylimääräinen askel johtaa helposti siihen, että nytpä olen ansainnut berliininmunkin kun tuli liikuttua noin paljon. Painon pudotuksessa kun vähäisellä liikunnalla ei ole mitään merkitystä; liikunnan osuus on 10-20 % laihtumisessa. Syöminen on se kaiken A ja O.
Jospa aloittaja tarjoaisi kaverilleen aterian silloin tällöin, ja panostaisi sen aterian terveellisyyteen? Joku hyvä kasvispainotteinen salaatti proteiinilisällä ja hyvälaatuisella öljyllä. Jälkkäriksi vaikka vähähiilarista proteiinijäätelöä.
Mutta tosiaan aika vähissä on se, mitä ulkopuolinen voi tehdä.
Tuollaiset proteiinijäätelöt kannattaa jättää syömättä, pelkkää lisäainesotkua. Marjat kermavaahdolla (oikeasta kermasta) on huomattavasti parempi vaihtoehto. Myös laihtumisen kannalta.
Jos normaali ruokavalio sisältää tavallista jäätelöä litran päivässä, niin väitän että huomattavasti helpompaa on siirtyä jäätelöstä terveellisempään versioon kuin marjoihin ja kermavaahtoon. Vaikka totta kai marjat on terveellisempi vaihtoehto.
Aika moni kommentoijista sivuutti tyystin mitä ap kertoi kaveristaan. Kaveri ei halua liikkua, eikä ruokatavatkaan tunnu hääppöiset olevan. Jos puuttuu kaikki liikkumisen rutiinit, on ihan turhaa koettaa päteä sillä että koko päivän liikkeellä pysyminen polttaa energiaa ja pitkät kävelylenkit on hyväksi. Totta helvetissä asia on niin, mutta sohvaperuna ei äkkiseltään muutu miksikään sähköjänikseksi! On huomattavasti helpompaa aloittaa keventyminen ruokavalion korjaamisella. Jos ja kun paino laskee ja olo kevenee, on liikkumisenkin motivaatio ihan eri tasolla. Lukekaapa vaan paljon laihduttaneiden tarinoita. Totta kai joku onnistuu silläkin tavoin, että alkaa kävellä ja treenata painoilla. Mutta aloittajan kaverista ei tullut vaikutelma, että liikkumiseen olisi syvä palo.
Ai jäätelön terveellisempi vaihtoehto on toinen lisäainesotku?? Eiköhän ne marjat kermavaahdolla ole kuitenkin paljon parempi vaihtoehto.
Mielenkiintoinen keskustelu. Olen 83,5 kg ja 165cm.
En ihan päässyt selvyyteen että mistä tässä nyt pitäisi aloittaa? Ette pysyy näköjään yhtä yksiselitteistä asiaa sanomaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanot hänelle että mielestäsi hän on kamala ihravalas ja tarvitsee liikuntaa ja laihduttamista
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaiset mutta jämäkät tsemppilauseet tehoavat parhaiten, koska ne jäävät mieleen. Minä olen tukenut hyvää ystävääni lauseella: "Mikä sen herkkupalan möhömahan huulille kiikuttaa, ellei möhömahan oma käpälä?"
Tämä leikkisäksi tarkoitettu sutkautus todella kannusti ystävääni pudottamaan 16 kiloa - kuulemma siksi, että se auttoi häntä suhtautumaan painonpudotukseen sopivalla huumorilla.
Aivan kuten anoreksiaan on todettu tepsivän sopiva määrä painostusta, samoin lihavalle kannattaa antaa hyvää tarkoittavia mutta riitävän jämäköitä ohjeita. Se on lähimmäisenrakkautta niin lihavaa kuin koko yhteiskuntaa kohtaa (lihavuuden aiheuttama rasitus kansantaloudelle sekä esteettinen haitta ympäristölle).
Joo eipä toiminut mulla. Kaveri painosti ja painosti laihduttamaan ja heitti mielestänsä "kannustavia sutkauksia" aiheutti vaan mielipahaa.
Kyllä kohta huomaa kaveri muutoksen! Luulis alkavan kiinnostaa. Mä näytän sille!
Vierailija kirjoitti:
Sanot hänelle että mielestäsi hän on kamala ihravalas ja tarvitsee liikuntaa ja laihduttamista
Ystävälleni?? Näinkö sanoisin mitähäh?? Sulle ei varmaan ystäviä ole.
Terveisiä vaan: se vaan jatkaa lihomistaan. Siitä johtuen ihan älyttömän pahalla tuulella. Taidan ottaa välimatkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi mennä välit poikki, jos liikaa keskityt hänen laihduttamiseen. Tuo voi tosissaan ärsyttäää, jos hän itse ei ole motivoitunut.
No kun hän ei mistään muusta puhukaan kuin huokailee huonoa jaksamistaan, alaselkää, jalkaa, ei sovi vaatteet, netistä tilaaminen on ihan peeceestä, huomenna mä aloitan paaston, kylläpä mua väsyttää jne.
Eli tästä voisi päätellä että on motivoitunut??
Ei kun se rypee nyt. Tuon jälkeen joko kääntyy suunta tai ei.
Itselläni kääntyi,miehellä ei. Se jatkaa tota valituslinjaa. Niin se vain on että henkilön itsensä on tultava siihen kohtaan että oikeasti on valmis. Voi olla että sun esimerkki innostaa häntäkin jossain vaiheessa. Kulje rinnalla mutta vältä painostusta ja yrittämistä.
Olin monia vuosia ylipainoinen ja laihdutusyritykset epäonnistuivat toinen toisensa jälkeen. Lopulta uskoin että mikään muu ei auta kuin ruuan vähentäminen ja keventäminen. Käyn joka päivä tunnin lenkillä, mutta se vain tukee laihdutusta. Nyt olen suht normaalin kokoinen.