Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miten olette lopulta sopeutuneet seksuaalisesti epätyydyttävään parisuhteeseen?

Vierailija
03.08.2021 |

En jaksa taustoja ruveta isommin kirjoittelemaan, mutta olen vuosien toivomisen, uskomisen ja lukemattomien yritysten jälkeen ymmärtänyt, että en tule tässä avioliitossa koskaan saamaan seksielämää, jota toivoisin. Paljon en vaatisi, mutta se vain ei ole mahdollista. Erota en halua, koska rakastan vaimoani. Koska tiedän, että tilanteessani on kymmeniä tuhansia suomalaisia, arvostaisin kovasti asiallista keskustelua aiheen tiimoilta.

Ja koska kaikki kivet on oikeasti käännetty tilanteen parantamiseksi, en kaipaa neuvoja asioiden muuttamiseen, vaan nimenomaan siihen, miten muut olette asiaan sopeutuneet ja pystytte elämään ilman suurta katkeruutta? Millaisia asioita olette mielessänne käyneet läpi, että tuohon tilanteeseen olette päässeet?

Ja koska se kaikkia kuitenkin kiinnostaa ja varmaan myös jollakin tavalla on asian ymmärtämisen kannalta merkityksellistäkin, voin kertoa, että harrastamme seksiä yleensä yhden kerran kuukaudessa. Muina päivinä suhteemme on käytännössä täysin platoninen poislukien minun vaimolleni antama hellyys ja hieronta.

Kiitos paljon asiallisista vastauksista ja siitä, että asiattomat jätetään kirjoittamatta.

Kommentit (162)

Vierailija
1/162 |
03.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itsellä hyvinkin samanlainen tilanne ja uskon tietäväni tarkalleen, miltä sinusta tuntuu. 

En voi sanoa, että olisin vielä täysin sopeutunut, mutta omasta mielestä tilanne on nyt parempi kuin vielä puoli vuotta sitten. Keskeisin muutos on se, että enää en toivo tilanteen paranemista, vaan olen jollakin tavalla siis hyväksynyt. Tiedän, että vaimolleni seksi on melko merkityksetön asia eikä se varmasti tulee siitä muuttumaan enää yli nelikymppisenä. 

Lisäksi tiedän tarkalleen, että en halua erota ja rikkoa lapsilta perhettä, joten sikäli tilanne on selvä. Seksiä tuntemattomien kanssa en puolestaan osaa lainkaan kuvitella. 

Ehkä jos tiivistäisin sen tunteen niin nykyään ajattelen, että tyydyttävä seksielämä on jotakin, jonka toiset saavat, mutta minä en nyt sitä sitten vaan saa. Saan sitten paljon muita asioita. 

Ja loppuun mainittakoon, että meilläkin seksiä kyllä on kerran kuussa, mutta kokonaistilanteen kannalta tuo on yhtä tyhjän kanssa ellei jopa pahempi.

Vierailija
2/162 |
03.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä olen hankkinut itselleni rakastajan, jonka luona käyn säännöllisesti. Hyvin on mennyt.

M51

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/162 |
03.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse mietin onko järkeä "kituuttaa" loppuelämää seksuaalisesti epätyydyttävässä suhteessa, päädyin tulokseen että ei ole ja kiva sitten katua joskus 80 vuotiaana asiaa. Otin kivuliaan eron, mutta nyt on uusi viriili tyttöystävä ja molempien fantasiat kohtaavat ja saamme molemmat juuri sellaista seksiä kuin olemme aina toivoneet. Jos tulee uusi halu kokeilla jotain niin molemmat ovat suostuvaisia ainakin keskustelemaan ja kokeilemaankin uusia asioita. Jos ei miellytä niin sitten kokeillaan vähän lievemmin tai toisin asiaa ja useimmiten kompromisdi on löytynyt.

Esim. suupallon käytön tilalla on suurengas tai remmillä kiinnitettävä pieni kulli jota käytetään.

Ihan ensimmäinen ohje on se että opetelkaa keskustelemaan seksistä, haluistanne, fantasioistanne ja fetisseistänne. Ei niitä kukaan arvaa ellette niistä uskalla keskustella. Meillä otettiin sitomisleikit ja hepeneisiin pukeutuminen puheeksi ja homma meni molempien osalta napakymppiin. Tyttöystävä oli haaveillut sidotuksi tulemisesta ja siitä että hänet "pakotettaisiin pukeutumaan hutsuksi. Minulla taas haaveet olivat juuri nuo samat. No tuo olikin sitten helppo toteuttaa www.....com ja tilaamaan tarvikkeet.

Vierailija
4/162 |
03.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä muuten 40 vuotiaana voi seksielämän muuttaa, ihan pitkässäkin liitossa. Minä olin se vaimo, joka haluasin ja odotin että mies koskisi, koska osasi koskea niin että sytyin tuleen. Ei sitten koskenut ja odotin ja itkin.

Sitten lopetin itkemisen ja aloin puhumaan ja TOIMIN! Aloin itse tehdä aloitteita, vaikka yöllä jos mieli teki.

Ja kas mieheni innostui todella, ja nyt meillä jo siitä yli 20 vuotta uskomaton seksielämä ihan jokapäivä, (ja arvaan etteivät ihmiset usko, mutta näin on.) Nyt kokeilemme vaikka mitä, ei ole estoja, ja mies tänäänkin tyydyttänyt minut jo montakin kertaa; äsken juuri sanoi, että nauttii niin paljon kun saa antaa minulle suuseksiä. Minä hänelle teen kaiken mitä pyytää, ja keksin itse loput.

Elomme nyt täydellistä. Eli kaiken voi muuttaa jos muuttaa omaakin tekemistään, ei vain toivo sen TOISEN muuttuvan. Ilman himoa ja rakkautta ei ehkä onnistuisi kuitenkaan.

Vierailija
5/162 |
03.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kyllä muuten 40 vuotiaana voi seksielämän muuttaa, ihan pitkässäkin liitossa. Minä olin se vaimo, joka haluasin ja odotin että mies koskisi, koska osasi koskea niin että sytyin tuleen. Ei sitten koskenut ja odotin ja itkin.

Sitten lopetin itkemisen ja aloin puhumaan ja TOIMIN! Aloin itse tehdä aloitteita, vaikka yöllä jos mieli teki.

Ja kas mieheni innostui todella, ja nyt meillä jo siitä yli 20 vuotta uskomaton seksielämä ihan jokapäivä, (ja arvaan etteivät ihmiset usko, mutta näin on.) Nyt kokeilemme vaikka mitä, ei ole estoja, ja mies tänäänkin tyydyttänyt minut jo montakin kertaa; äsken juuri sanoi, että nauttii niin paljon kun saa antaa minulle suuseksiä. Minä hänelle teen kaiken mitä pyytää, ja keksin itse loput.

Elomme nyt täydellistä. Eli kaiken voi muuttaa jos muuttaa omaakin tekemistään, ei vain toivo sen TOISEN muuttuvan. Ilman himoa ja rakkautta ei ehkä onnistuisi kuitenkaan.

No ihan varmasti se ei toimi, että halukkaampi osapuoli vaan pillittää itsekseen eikä edes tee aloitteita. Mutta useimmat seksittömästä suhteesta valittavat ovat kyllä jo muutamaan otteeseen kokeilleet tuon taikaohjeesi "puhu ja tee aloitteita". Ongelma on siinä, että jossain vaiheessa siihen jatkuvaan torjutuksi tulemiseen väsyy eikä ne kumppanin halut aina herää vaikka aiheesta kuinka puhuttaisiin. Tuo on ihan eri tilanne, että on periaatteessa halukas kumppani joka ei vaan ole tajunnut että sinäkin haluat, kuin se että on aidosti kaikki keinot jo kokeiltu ja kumppani ei.vaan.halua.koskaan.

Vierailija
6/162 |
03.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuulostaa julmalta, mutta minä olen sitä mieltä, että mikäli pariskuntien seksuaaliset tarpeet ovat liian erilaiset, suhde ei yksinkertaisesti voi toimia. Ja minusta ne ovat liian eripariset, jos toinen haluaa kerran kuussa ja toinen kerran viikossa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/162 |
03.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä muuten 40 vuotiaana voi seksielämän muuttaa, ihan pitkässäkin liitossa. Minä olin se vaimo, joka haluasin ja odotin että mies koskisi, koska osasi koskea niin että sytyin tuleen. Ei sitten koskenut ja odotin ja itkin.

Sitten lopetin itkemisen ja aloin puhumaan ja TOIMIN! Aloin itse tehdä aloitteita, vaikka yöllä jos mieli teki.

Ja kas mieheni innostui todella, ja nyt meillä jo siitä yli 20 vuotta uskomaton seksielämä ihan jokapäivä, (ja arvaan etteivät ihmiset usko, mutta näin on.) Nyt kokeilemme vaikka mitä, ei ole estoja, ja mies tänäänkin tyydyttänyt minut jo montakin kertaa; äsken juuri sanoi, että nauttii niin paljon kun saa antaa minulle suuseksiä. Minä hänelle teen kaiken mitä pyytää, ja keksin itse loput.

Elomme nyt täydellistä. Eli kaiken voi muuttaa jos muuttaa omaakin tekemistään, ei vain toivo sen TOISEN muuttuvan. Ilman himoa ja rakkautta ei ehkä onnistuisi kuitenkaan.

No ihan varmasti se ei toimi, että halukkaampi osapuoli vaan pillittää itsekseen eikä edes tee aloitteita. Mutta useimmat seksittömästä suhteesta valittavat ovat kyllä jo muutamaan otteeseen kokeilleet tuon taikaohjeesi "puhu ja tee aloitteita". Ongelma on siinä, että jossain vaiheessa siihen jatkuvaan torjutuksi tulemiseen väsyy eikä ne kumppanin halut aina herää vaikka aiheesta kuinka puhuttaisiin. Tuo on ihan eri tilanne, että on periaatteessa halukas kumppani joka ei vaan ole tajunnut että sinäkin haluat, kuin se että on aidosti kaikki keinot jo kokeiltu ja kumppani ei.vaan.halua.koskaan.

"Periatteessa" erilainen? Väittäisin, että 80% tämän ongelman kanssa kamppailevista on kyllä tehneet kaiken voitavan. Mutta tuo on todella hankala ongelma ratkaistavaksi, kun riittävän pitkään on mennyt huonosti.

Vierailija
8/162 |
03.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä kävi niin, että parin vuoden jatkuvien pakkien jälkeen omakin seksuaalisuus uinahti. Tuli siinä sitten typeryyksissä haalittua sormukset, massiivinen talolaina ja liuta lapsia vaikka pieni ääni varoitti takaraivossa että tästä ei hyvä heilu. Kuuden tai seitsemän vuoden kohdalla seksiä 1-3 kertaa vuodessa ja yhtäkkiä ne halut heräsi puolihuolimattomasta sivulauseesta. Valitettavasti herättelijä ei ollut oma kumppani. En pettänyt, en usko että sellaista olisi ollut edes tarjolla ja oman suhteenkin seksielämä lopulta parantui. Mutta kun sitä väärän henkilön herättämää kiellettyä ajatusta ei saa enää ajattelemattomaksi. Se nousee kerta toisensa jälkeen sitkeästi kuin huonon kauhuelokuvan hirviö. Pelkään, että joku kerta vielä mokaan ja kaikki menee päin h*lvettiä. Olen lähes varma että saisin pakit, mutta entä sitten, torjuttu aloite olisi minun puoleltani ihan yhtä pettämistä kuin se päätyyn meneminenkin. Eikä minusta ole puolisoa kusettamaan. Jos hairahdun niin kyllä se on todennäköisesti tunnustus ja ero.

Että näinkin voi käydä kun yrittää vaan sopeutua siihen kumppanin haluttomuuteen. Jälkiviisaasti olisi kannattanut lopettaa oma parisuhde jo ennen näitä lopullisia nauloja arkussa. Tietty jos halujen yhteensopimattomuuden ilmetessä on jo ns. housussa, niin tilanne on varmaan eri eikä lopullisilla ratkaisuilla ole niin kiirettä. Varmaan joku saa ne halut sammutettua lopullisestikin. Minä en saanut ja päin persettähän se meni.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/162 |
03.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hankin rakastajattaren. Vaimo tietää eikö tykkää, mutta puree hammasta, koska ei halua erota. Jos en saa seksiä kotoa, tietysti haen sen muualta. Vaimo voisi lähteä heti, kun haluaisi, mutta ei selkeästi kuitenkaan halua eikä siis lähde.

Tähän tilanteeseen johti melkein 6 vuoden minun yksipuolinen yrittäminen, jossa kokeilin aivan kaiken mahdollisen, sekä pariterapia, jolla ei päästy mihinkään. Vaimolla ei yksinkertaisesti ole haluja, eikä ole koskaan ollutkaan. Alkuun esitti, että oli, ja on myöntänyt sen. On sanonut suoraan, ettei halua enää koskaan harrastaa seksiä.

Minä en seksittä kituuta elämääni. Avioliitto muuten erittäin jees.

Vierailija
10/162 |
03.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä muuten 40 vuotiaana voi seksielämän muuttaa, ihan pitkässäkin liitossa. Minä olin se vaimo, joka haluasin ja odotin että mies koskisi, koska osasi koskea niin että sytyin tuleen. Ei sitten koskenut ja odotin ja itkin.

Sitten lopetin itkemisen ja aloin puhumaan ja TOIMIN! Aloin itse tehdä aloitteita, vaikka yöllä jos mieli teki.

Ja kas mieheni innostui todella, ja nyt meillä jo siitä yli 20 vuotta uskomaton seksielämä ihan jokapäivä, (ja arvaan etteivät ihmiset usko, mutta näin on.) Nyt kokeilemme vaikka mitä, ei ole estoja, ja mies tänäänkin tyydyttänyt minut jo montakin kertaa; äsken juuri sanoi, että nauttii niin paljon kun saa antaa minulle suuseksiä. Minä hänelle teen kaiken mitä pyytää, ja keksin itse loput.

Elomme nyt täydellistä. Eli kaiken voi muuttaa jos muuttaa omaakin tekemistään, ei vain toivo sen TOISEN muuttuvan. Ilman himoa ja rakkautta ei ehkä onnistuisi kuitenkaan.

No ihan varmasti se ei toimi, että halukkaampi osapuoli vaan pillittää itsekseen eikä edes tee aloitteita. Mutta useimmat seksittömästä suhteesta valittavat ovat kyllä jo muutamaan otteeseen kokeilleet tuon taikaohjeesi "puhu ja tee aloitteita". Ongelma on siinä, että jossain vaiheessa siihen jatkuvaan torjutuksi tulemiseen väsyy eikä ne kumppanin halut aina herää vaikka aiheesta kuinka puhuttaisiin. Tuo on ihan eri tilanne, että on periaatteessa halukas kumppani joka ei vaan ole tajunnut että sinäkin haluat, kuin se että on aidosti kaikki keinot jo kokeiltu ja kumppani ei.vaan.halua.koskaan.

"Periatteessa" erilainen? Väittäisin, että 80% tämän ongelman kanssa kamppailevista on kyllä tehneet kaiken voitavan. Mutta tuo on todella hankala ongelma ratkaistavaksi, kun riittävän pitkään on mennyt huonosti.

Väittäisin, että aika lailla kaikki kumppanin haluttomuutta valittavat on tehneet tuon edellisen kirjoittajan ohjeiden mukaan eli olleet aloitteellisia ja ottaneet asian puheeksi. Naiset yleensä lisäksi kokeilleet mm. seksikkäät vaatteet ja epäsuoremman viettelyn. Miehillä joskus ongelmana on vääränlaiset aloitteet tai esileikin puute, mutta monet on kyllä nämäkin huomioineet ilman tulosta (tai ne on olleet alusta asti kunnossa). Sikäli aloitteiden tekemisen ja puhumisen tarjoaminen lääkkeeksi haluttomuuteen tuntuu vähän samalta kuin ehdottaisi lapsettomuuspalstalla seksin harrastamista oikeaan aikaan kuussa. Joo, eiköhän nämä ole useimmille ihan itsestäänselvyyksiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/162 |
04.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ole sopeutunut. Nyt vuosi ilman avioseksiä, aikani yritin mutta kun jatkuvasti torjuttiin, mun mitta tuli täyteen. Etsin itselleni sivusuhteen.

Vierailija
12/162 |
04.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä oli hiukan alle nelikymppisenä ihan samat murheet kuin aloittajalla ja olen siis mies joka olisi halunnut enemmän. Kun seksi oli hyytynyt, oli sitten läheisyyskin aika vähäistä, ei huvittanut olla edes lähellä kun toinen ei minua halunnut. Sitten eräänä yönä päätin, että nyt tämä muuttuu tai sitten pitää lähteä eri teille. En alkanut syyllistää vaimoani, joka kai lapsien ollessa pieniä, työelämästä stressaantuneena ei edes osannut muuta kaivata. Mietin millä tavoin voisin tulla vastaan, kotityöt tehtiin aika tasan niin kuin kumpikin vain ehti ja lapsiakin hoidettiin tasapuolisesti.

Mutta se läheisyys oli se minkä parantamiseen päädyin, kun asiaa pohdiskelin. Sitä ei ollut ja kun naisilla seksihalut yleensäottaen liittyy läheisyyteen, sitä piti saada lisää. Ja kun toinen ei tehnyt aloitteita sen lisäämiseen, ei jäljellä ollut muita kuin minä sitä lisäämään. Aloin ihan jääräpäisesti pussaamaan ja halaamaan aina herättyä, töihin lähtiessä, sieltä palatessa ja vielä viimeistään nukkumaan mennessä yhden kerran. Aloin myös kertoa miten paljon häntä arvostan ja rakastan, huomioida muutenkin tekemällä joskus yllättäen vaikka juhla-aterian siihen aikaan kun siippa palasi töistä. Oli todella otettu, joskus ostin kalliin kukkakimpun ja ne toi myös todellakin iloa siipalle. Vaikutukset ei näkyneet heti, mutta niin vaan halauksiini ja pusuihini alettiin vastata, kehuni sai vastakehuja, haluni alkoi heijastua haluina takaisin. Kerroin aiempaa selkeämmin, että kaipaisin seksiä useammin ja vaikkei se heti auttanut, lopulta seksin määrä vaan parani. Ja alkoi tulla siipaltakin aloitteita! Lopulta se kerta kuussa oli vaihtunut pariin kertaan viikossa ja aina muistetaan kertoa miten rakastetaan toisiamme ja kehua miten hyvälle seksikin tuntui.

Se on kuulkaa hyvät herrat todella suuresti kiinni omasta tavastanne huomioida naistanne ja siitä kuuluisasta kommunikaatiostakin. Tottahan silti voi olla naisia, joihin ei mikään edellämainituista vaikuta, mutta luultavasti heillä on sitten paljonkin sellaisia ongelmia, jotka estää seksistä nauttimisen kokonaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/162 |
04.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

En sopeudu. Siinä vaiheessa kun sääret menevät ristiin, vaihtuu nainen. Niin yksinkertaista.

Vierailija
14/162 |
04.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Hankin rakastajattaren. Vaimo tietää eikö tykkää, mutta puree hammasta, koska ei halua erota. Jos en saa seksiä kotoa, tietysti haen sen muualta. Vaimo voisi lähteä heti, kun haluaisi, mutta ei selkeästi kuitenkaan halua eikä siis lähde.

Tähän tilanteeseen johti melkein 6 vuoden minun yksipuolinen yrittäminen, jossa kokeilin aivan kaiken mahdollisen, sekä pariterapia, jolla ei päästy mihinkään. Vaimolla ei yksinkertaisesti ole haluja, eikä ole koskaan ollutkaan. Alkuun esitti, että oli, ja on myöntänyt sen. On sanonut suoraan, ettei halua enää koskaan harrastaa seksiä.

Minä en seksittä kituuta elämääni. Avioliitto muuten erittäin jees.

Olet ollut fiksu, kannattaa aina pitää suhde sellaisena että yhdessäoloon on olemassa joku oikea syy. Eikä se että on hieno koti ja yhteiset lapset riitä syyksi. Ja kummallakin pitää olla taloudellinen riippumattomuus, että eron sattuessa kukaan ei saa toiselta mitään. Silleen suhteet pysyy kunnossa ja motiivit oikeina.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/162 |
04.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli hiukan alle nelikymppisenä ihan samat murheet kuin aloittajalla ja olen siis mies joka olisi halunnut enemmän. Kun seksi oli hyytynyt, oli sitten läheisyyskin aika vähäistä, ei huvittanut olla edes lähellä kun toinen ei minua halunnut. Sitten eräänä yönä päätin, että nyt tämä muuttuu tai sitten pitää lähteä eri teille. En alkanut syyllistää vaimoani, joka kai lapsien ollessa pieniä, työelämästä stressaantuneena ei edes osannut muuta kaivata. Mietin millä tavoin voisin tulla vastaan, kotityöt tehtiin aika tasan niin kuin kumpikin vain ehti ja lapsiakin hoidettiin tasapuolisesti.

Mutta se läheisyys oli se minkä parantamiseen päädyin, kun asiaa pohdiskelin. Sitä ei ollut ja kun naisilla seksihalut yleensäottaen liittyy läheisyyteen, sitä piti saada lisää. Ja kun toinen ei tehnyt aloitteita sen lisäämiseen, ei jäljellä ollut muita kuin minä sitä lisäämään. Aloin ihan jääräpäisesti pussaamaan ja halaamaan aina herättyä, töihin lähtiessä, sieltä palatessa ja vielä viimeistään nukkumaan mennessä yhden kerran. Aloin myös kertoa miten paljon häntä arvostan ja rakastan, huomioida muutenkin tekemällä joskus yllättäen vaikka juhla-aterian siihen aikaan kun siippa palasi töistä. Oli todella otettu, joskus ostin kalliin kukkakimpun ja ne toi myös todellakin iloa siipalle. Vaikutukset ei näkyneet heti, mutta niin vaan halauksiini ja pusuihini alettiin vastata, kehuni sai vastakehuja, haluni alkoi heijastua haluina takaisin. Kerroin aiempaa selkeämmin, että kaipaisin seksiä useammin ja vaikkei se heti auttanut, lopulta seksin määrä vaan parani. Ja alkoi tulla siipaltakin aloitteita! Lopulta se kerta kuussa oli vaihtunut pariin kertaan viikossa ja aina muistetaan kertoa miten rakastetaan toisiamme ja kehua miten hyvälle seksikin tuntui.

Se on kuulkaa hyvät herrat todella suuresti kiinni omasta tavastanne huomioida naistanne ja siitä kuuluisasta kommunikaatiostakin. Tottahan silti voi olla naisia, joihin ei mikään edellämainituista vaikuta, mutta luultavasti heillä on sitten paljonkin sellaisia ongelmia, jotka estää seksistä nauttimisen kokonaan.

Ja mitä nainen teki tilanteen korjaamiseksi? Puhuiko? Vai onko kaikki aina vaan miehen oletettava ja tehtävä?

Vierailija
16/162 |
04.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli hiukan alle nelikymppisenä ihan samat murheet kuin aloittajalla ja olen siis mies joka olisi halunnut enemmän. Kun seksi oli hyytynyt, oli sitten läheisyyskin aika vähäistä, ei huvittanut olla edes lähellä kun toinen ei minua halunnut. Sitten eräänä yönä päätin, että nyt tämä muuttuu tai sitten pitää lähteä eri teille. En alkanut syyllistää vaimoani, joka kai lapsien ollessa pieniä, työelämästä stressaantuneena ei edes osannut muuta kaivata. Mietin millä tavoin voisin tulla vastaan, kotityöt tehtiin aika tasan niin kuin kumpikin vain ehti ja lapsiakin hoidettiin tasapuolisesti.

Mutta se läheisyys oli se minkä parantamiseen päädyin, kun asiaa pohdiskelin. Sitä ei ollut ja kun naisilla seksihalut yleensäottaen liittyy läheisyyteen, sitä piti saada lisää. Ja kun toinen ei tehnyt aloitteita sen lisäämiseen, ei jäljellä ollut muita kuin minä sitä lisäämään. Aloin ihan jääräpäisesti pussaamaan ja halaamaan aina herättyä, töihin lähtiessä, sieltä palatessa ja vielä viimeistään nukkumaan mennessä yhden kerran. Aloin myös kertoa miten paljon häntä arvostan ja rakastan, huomioida muutenkin tekemällä joskus yllättäen vaikka juhla-aterian siihen aikaan kun siippa palasi töistä. Oli todella otettu, joskus ostin kalliin kukkakimpun ja ne toi myös todellakin iloa siipalle. Vaikutukset ei näkyneet heti, mutta niin vaan halauksiini ja pusuihini alettiin vastata, kehuni sai vastakehuja, haluni alkoi heijastua haluina takaisin. Kerroin aiempaa selkeämmin, että kaipaisin seksiä useammin ja vaikkei se heti auttanut, lopulta seksin määrä vaan parani. Ja alkoi tulla siipaltakin aloitteita! Lopulta se kerta kuussa oli vaihtunut pariin kertaan viikossa ja aina muistetaan kertoa miten rakastetaan toisiamme ja kehua miten hyvälle seksikin tuntui.

Se on kuulkaa hyvät herrat todella suuresti kiinni omasta tavastanne huomioida naistanne ja siitä kuuluisasta kommunikaatiostakin. Tottahan silti voi olla naisia, joihin ei mikään edellämainituista vaikuta, mutta luultavasti heillä on sitten paljonkin sellaisia ongelmia, jotka estää seksistä nauttimisen kokonaan.

Olet ollut hyvä mies ja puhut fiksuja asioita. Arvostan sinua näistä. Mutta 1 asia tulee tuosta mieleen: Naisella ei kyllä kovin korkea libido voi itsellä olla, jos se herää vasta noilla tempuilla. Minulla itsellä on kyllä ihan omat haluni ilman, että niitä tarvitsee ostaa millään erikoissuorituksilla. Munaa on silloin tällöin saatava, vaikka muuten ei niin auvoista parisuhteessa olekaan. N44

Vierailija
17/162 |
04.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli hiukan alle nelikymppisenä ihan samat murheet kuin aloittajalla ja olen siis mies joka olisi halunnut enemmän. Kun seksi oli hyytynyt, oli sitten läheisyyskin aika vähäistä, ei huvittanut olla edes lähellä kun toinen ei minua halunnut. Sitten eräänä yönä päätin, että nyt tämä muuttuu tai sitten pitää lähteä eri teille. En alkanut syyllistää vaimoani, joka kai lapsien ollessa pieniä, työelämästä stressaantuneena ei edes osannut muuta kaivata. Mietin millä tavoin voisin tulla vastaan, kotityöt tehtiin aika tasan niin kuin kumpikin vain ehti ja lapsiakin hoidettiin tasapuolisesti.

Mutta se läheisyys oli se minkä parantamiseen päädyin, kun asiaa pohdiskelin. Sitä ei ollut ja kun naisilla seksihalut yleensäottaen liittyy läheisyyteen, sitä piti saada lisää. Ja kun toinen ei tehnyt aloitteita sen lisäämiseen, ei jäljellä ollut muita kuin minä sitä lisäämään. Aloin ihan jääräpäisesti pussaamaan ja halaamaan aina herättyä, töihin lähtiessä, sieltä palatessa ja vielä viimeistään nukkumaan mennessä yhden kerran. Aloin myös kertoa miten paljon häntä arvostan ja rakastan, huomioida muutenkin tekemällä joskus yllättäen vaikka juhla-aterian siihen aikaan kun siippa palasi töistä. Oli todella otettu, joskus ostin kalliin kukkakimpun ja ne toi myös todellakin iloa siipalle. Vaikutukset ei näkyneet heti, mutta niin vaan halauksiini ja pusuihini alettiin vastata, kehuni sai vastakehuja, haluni alkoi heijastua haluina takaisin. Kerroin aiempaa selkeämmin, että kaipaisin seksiä useammin ja vaikkei se heti auttanut, lopulta seksin määrä vaan parani. Ja alkoi tulla siipaltakin aloitteita! Lopulta se kerta kuussa oli vaihtunut pariin kertaan viikossa ja aina muistetaan kertoa miten rakastetaan toisiamme ja kehua miten hyvälle seksikin tuntui.

Se on kuulkaa hyvät herrat todella suuresti kiinni omasta tavastanne huomioida naistanne ja siitä kuuluisasta kommunikaatiostakin. Tottahan silti voi olla naisia, joihin ei mikään edellämainituista vaikuta, mutta luultavasti heillä on sitten paljonkin sellaisia ongelmia, jotka estää seksistä nauttimisen kokonaan.

Tämä kirjoitus vahvistaa sen, mihin myös omissa tutkimuksissani ole päätynyt. Naisia on kahta ryhmää: 1. He, joilla ei seksihaluja ole ilman, että mies näkee todella paljon vaivaa niiden esiin saamiseksi ja 2. He, joilla on itsellä tarve saada seksiä olipa olosuhteet millaiset tahansa.

Minä en henkilökohtaisesti ymmärrä ensimmäisen ryhmän naisia, vaikka useamman tunnenkin. Minä ITSE haluan seksiä ilman, että jonkun toisen on hikihatussa sen eteen jotakin tehtävä. Samalla tavalla kuin minä itse haluan syödä säännöllisesti ilman, että joku toinen muistuttaa siitä minua.

Vierailija
18/162 |
04.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli hiukan alle nelikymppisenä ihan samat murheet kuin aloittajalla ja olen siis mies joka olisi halunnut enemmän. Kun seksi oli hyytynyt, oli sitten läheisyyskin aika vähäistä, ei huvittanut olla edes lähellä kun toinen ei minua halunnut. Sitten eräänä yönä päätin, että nyt tämä muuttuu tai sitten pitää lähteä eri teille. En alkanut syyllistää vaimoani, joka kai lapsien ollessa pieniä, työelämästä stressaantuneena ei edes osannut muuta kaivata. Mietin millä tavoin voisin tulla vastaan, kotityöt tehtiin aika tasan niin kuin kumpikin vain ehti ja lapsiakin hoidettiin tasapuolisesti.

Mutta se läheisyys oli se minkä parantamiseen päädyin, kun asiaa pohdiskelin. Sitä ei ollut ja kun naisilla seksihalut yleensäottaen liittyy läheisyyteen, sitä piti saada lisää. Ja kun toinen ei tehnyt aloitteita sen lisäämiseen, ei jäljellä ollut muita kuin minä sitä lisäämään. Aloin ihan jääräpäisesti pussaamaan ja halaamaan aina herättyä, töihin lähtiessä, sieltä palatessa ja vielä viimeistään nukkumaan mennessä yhden kerran. Aloin myös kertoa miten paljon häntä arvostan ja rakastan, huomioida muutenkin tekemällä joskus yllättäen vaikka juhla-aterian siihen aikaan kun siippa palasi töistä. Oli todella otettu, joskus ostin kalliin kukkakimpun ja ne toi myös todellakin iloa siipalle. Vaikutukset ei näkyneet heti, mutta niin vaan halauksiini ja pusuihini alettiin vastata, kehuni sai vastakehuja, haluni alkoi heijastua haluina takaisin. Kerroin aiempaa selkeämmin, että kaipaisin seksiä useammin ja vaikkei se heti auttanut, lopulta seksin määrä vaan parani. Ja alkoi tulla siipaltakin aloitteita! Lopulta se kerta kuussa oli vaihtunut pariin kertaan viikossa ja aina muistetaan kertoa miten rakastetaan toisiamme ja kehua miten hyvälle seksikin tuntui.

Se on kuulkaa hyvät herrat todella suuresti kiinni omasta tavastanne huomioida naistanne ja siitä kuuluisasta kommunikaatiostakin. Tottahan silti voi olla naisia, joihin ei mikään edellämainituista vaikuta, mutta luultavasti heillä on sitten paljonkin sellaisia ongelmia, jotka estää seksistä nauttimisen kokonaan.

Olet ollut hyvä mies ja puhut fiksuja asioita. Arvostan sinua näistä. Mutta 1 asia tulee tuosta mieleen: Naisella ei kyllä kovin korkea libido voi itsellä olla, jos se herää vasta noilla tempuilla. Minulla itsellä on kyllä ihan omat haluni ilman, että niitä tarvitsee ostaa millään erikoissuorituksilla. Munaa on silloin tällöin saatava, vaikka muuten ei niin auvoista parisuhteessa olekaan. N44

Vierailija
19/162 |
04.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miehen libido slkaa heiketä keski-ikäisenä ja samalla myös erektio, jos seksiä ja itsetyydytystäei harrasta. Fysiologinen fakta mikä seuraa selibaatista.

Jos siis olet päättänyt pysyä suhteessa ehdotan selibaattia. Silloin otat tietysti riskin siitä että jos suhde loppuukin nvaimon sloitteesta ei erektiokyky enää välttämättä palaudu.

Vierailija
20/162 |
04.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli hiukan alle nelikymppisenä ihan samat murheet kuin aloittajalla ja olen siis mies joka olisi halunnut enemmän. Kun seksi oli hyytynyt, oli sitten läheisyyskin aika vähäistä, ei huvittanut olla edes lähellä kun toinen ei minua halunnut. Sitten eräänä yönä päätin, että nyt tämä muuttuu tai sitten pitää lähteä eri teille. En alkanut syyllistää vaimoani, joka kai lapsien ollessa pieniä, työelämästä stressaantuneena ei edes osannut muuta kaivata. Mietin millä tavoin voisin tulla vastaan, kotityöt tehtiin aika tasan niin kuin kumpikin vain ehti ja lapsiakin hoidettiin tasapuolisesti.

Mutta se läheisyys oli se minkä parantamiseen päädyin, kun asiaa pohdiskelin. Sitä ei ollut ja kun naisilla seksihalut yleensäottaen liittyy läheisyyteen, sitä piti saada lisää. Ja kun toinen ei tehnyt aloitteita sen lisäämiseen, ei jäljellä ollut muita kuin minä sitä lisäämään. Aloin ihan jääräpäisesti pussaamaan ja halaamaan aina herättyä, töihin lähtiessä, sieltä palatessa ja vielä viimeistään nukkumaan mennessä yhden kerran. Aloin myös kertoa miten paljon häntä arvostan ja rakastan, huomioida muutenkin tekemällä joskus yllättäen vaikka juhla-aterian siihen aikaan kun siippa palasi töistä. Oli todella otettu, joskus ostin kalliin kukkakimpun ja ne toi myös todellakin iloa siipalle. Vaikutukset ei näkyneet heti, mutta niin vaan halauksiini ja pusuihini alettiin vastata, kehuni sai vastakehuja, haluni alkoi heijastua haluina takaisin. Kerroin aiempaa selkeämmin, että kaipaisin seksiä useammin ja vaikkei se heti auttanut, lopulta seksin määrä vaan parani. Ja alkoi tulla siipaltakin aloitteita! Lopulta se kerta kuussa oli vaihtunut pariin kertaan viikossa ja aina muistetaan kertoa miten rakastetaan toisiamme ja kehua miten hyvälle seksikin tuntui.

Se on kuulkaa hyvät herrat todella suuresti kiinni omasta tavastanne huomioida naistanne ja siitä kuuluisasta kommunikaatiostakin. Tottahan silti voi olla naisia, joihin ei mikään edellämainituista vaikuta, mutta luultavasti heillä on sitten paljonkin sellaisia ongelmia, jotka estää seksistä nauttimisen kokonaan.

Olet ollut hyvä mies ja puhut fiksuja asioita. Arvostan sinua näistä. Mutta 1 asia tulee tuosta mieleen: Naisella ei kyllä kovin korkea libido voi itsellä olla, jos se herää vasta noilla tempuilla. Minulla itsellä on kyllä ihan omat haluni ilman, että niitä tarvitsee ostaa millään erikoissuorituksilla. Munaa on silloin tällöin saatava, vaikka muuten ei niin auvoista parisuhteessa olekaan. N44

Jep, ei se ole mikään parisuhde jos seksiä pitää ostaa. Molemmat haluaa toista, ja tehdä toiselle hyviä juttuja. Pyyteettä.

Aika moni nainen keskittyy vain itseensä. Ei ne oikeasti edes pysty rakastamaan.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi yksi kuusi