Kerrostalosta muutto omakotitaloon
Olen lapsuuteni asunut omakotitalossa, ja nyt aikuisena viimeiset vuodet nyt kerrostalossa. Nyt muutto omakotitaloon, joka tuntuu hiukan haikealta. Onko se normaalia? En ole koskaan oikein tottunut kerrostaloelämään, ja minua on häirinnyt yöllinen kova puhe, pyykin peseminen yöllä, vessan vetämiset, rappuralli, kantapää kävely, ja kolistelu mutta silti tuntuu haikealta muuttaa? Tässä kerrostalo asunnossa on ollut paljon muistoja, ja se on aina ollut turvapaikka mihin palata vaikka eilenkään en tuntenut oloani kovin turvalliseksi kun naapurissa kännissä riideltiin mutta silti. Vaikka oma elämä olisi mennyt kuinka reisille niin tänne on ollut aina turvallista palata. Miten sitä sopeutuisi taas omakotitalo elämään ja miten saisi niitä muistoja myös sieltä, jotta koti alkaisi tuntumaan turvapaikalta?
Kommentit (3)
Muistan kun aikoinaan asuin kerrostalossa niin siellä jopa naapurit "määräsi" nukkumaan meno ajan, kun rymisteltiin yöt läpeensä.
Muutokset pelottaa aina. Muistoja tulee varmasti myös uudessa asunnossa kun aikaa kuluu enemmän ja sitä kautta varmasti alkaa myös tuntumaan turvapaikalta. Ei naapureiden riitelyäkään ole kiva kuunnella. Entisenä kerrostalo asukkina muistan monet sydämmen tykytykset kun naapurissa biletettiin ja tapeltiin. Monet kerrat soitin poliisit, en kaipaa.
Kaikesta ne ihmiset ruikuttaa. Koti ja turvapaikka on sielä missä rakkaat on.