5-vuotiaan kotihoito - tylsistyykö lapsi? Kokemuksia kaivataan!

Poika nyt 6 v ja kaverit mielettömän tärkeitä hänelle, pikkusiskon seura ei olisi missään nimessä riittänyt. Leikkii kyllä siskonsa kanssa, jos muita ei ole paikalla, mutta oman ikäiset pojat ovat kuitenkin ihan ykkösiä hänen mielestään. Poika kyselee heti aamusta kavereiden perään.



Jokainen lapsi on yksilö, joten sen mukaan toimitaan, miten sosiaalinen tai ujo lapsi on. Jotkut viihtyvät loistavasti kotona, toisten pitää päästä menemään ja tuulettumaan. Temperamenttihan on synnynnäistä, ihan samalla tavalla aikuisissakin on eroja: on vauhdikkaita menijöitä ja hiljaisempia kotihiiriä ja kaikkea siltä väliltä.

Hänellä oli kaksiharrastusta: muskari ja liikkari. Molemmat oli iltaisin.

meillä ollut myös ja kaikki mennyt hyvin, ei lapsen elämä oikeasti pidä ollakaan sellaista, ettei koskaan kyllästyttäisi.



Siitä seuraa nämä av:n nykyajan vanhemmat, jotka eivät kestä lapsiperheen arkea.

Leikkivät todella paljon keskenään. Meillä on pojat 5v ja pian 4v. Kerhossa kävivät keväällä kumpainenkin, mutta nyt eivät itse halunneet mennä. Iltapäivisin meillä kotona myös 7v ja 9v sisarukset, jtoen kotona seuraa on.



Meillä vauvan syntymä vaan lisäsi poikien halua olla kotona. Meillä ei ainakaan ole ollut havaittavissa minkäänlaista tylsistymistä, jos lapset olisivat asiasta sanoneet olisin tietenkin hankkinut virikkeitä. Mutta meillä on näin hyvä:)

Hyvinhän sisaruksetkin leikkikaveriksi riittää, ja jos lisäksi harrastuksia.



Jos 5v hoitoon, niin silloinhan 4v tylsistyy, ja hänet myös hoitoon?



Jos olet itse viitseliäs ja aktiivinen, varmasti et kadu tuota aikaa.

paljon ihmiset kannustavat pitämään hoitopaikkaa. Kahden vaiheilla. Mukavammalta tuntuisi pitää kotona ja taloudellisestikin paljon helpompi vaihtoehto. Meillä myös tokaluokkalainen.



Olen kova huolehtimaan ja mietin jo seuraavan syksyn eskaria ja jopa sitä, että jos jotakin kamalaa tapahtuu vauvalle, niin sitten isommat sisarukset ovat vailla hyvää hoitopaikkaa...



Terv. ap

pikkusisaruksen synnyttyä ja hienosti pärjättiin. Eskariin menossa ei ollut ongelmia. Kerho pari kertaa viikossa riitti ja tietty käytiin puistoissa yms.

jos teillä ei ole varaa osapäivähoitopaikkoihin. Muuten pidä hoidossa vaikka 5 h per päivä neljä päivää viikossa. Päivähoidosta on kaikille yli 3-vuotiaille kiistatonta hyötyä, ja jos oisivat 5 tuntia hoidossa jäisi teille vielä runsaasti perheen yhteistä rentoa aikaa joka päivä.

vaikka 3h päivässä, tai sitten johonkin kerhoon. Lapsethan on yksilöllisiä, mutta meidän 5v ainakin olisi pitkästynyt.

AV:n edottomat ainoat oikeat toimintatavat-käsikirjasta vai?

Päivähoidosta on kaikille yli 3-vuotiaille kiistatonta hyötyä.

Vauva syntyy joulukuussa, esikko on esikoulussa ja sitten on 4v. pikkuveikka.



Pikkuveli jatkaa tutussa päiväkodissa, jossa oli jo viime vuoden (aloittivat päiväkodissa 3v. ja 5v.)



Pidän siis esikon esikoulu ajan, eli 4h/pvä ja varmaan esim 4 pvää/vko 4vuotiasta tarhassa.

Kerho olisi vieressä, mutta se ei ole meille edes vaihtoehto, koska tarhassa tutut ja ihanat opet ja tutut tarha ja pihakaverit.



Sitten meillä jää runsaasti aikaa olla kaikkien lasten kanssa kotona, eli joka pvä puolesta pvästä alkaen on koko lapsipoppoo mun kanssa! :)

meillä esikoinen on 5v ja on mun ja vauvan kanssa kotona. välillä on kyllä tylsää ja sillo pyörii dvd:t. päivittäin ulkona ollaan 1-1.5 tuntia leikkipuistossa. Ei ole naapurissa ketään kaveria, leikkipuistossakaan ei aina ole lapsia. Onneks pojalla on hyvä mielikuvitus ja leikkii yksin monta tuntia esim. batmania. poika myös pelaa tietokoneella tunnin päivässä (sillä aikaa kun torkun univelkoja pois vauvan kanssa).

Joskus on vaikeeta keksiä uusia leikkejä, mut yritän ottaa kaikesta jotain irti. Esim. tekee siivouksesta kilpailun johon lapsi osallistuu

olleet ainoastaan kotihoidossa muutettuamme pois kaupungista harvaan asuttuun paikkaan. Ennen koulun aloitusta ei esikouluakaan. Kolme vanhempaa lasta ovat olleet osaksi päivähoidossa ja kaikki saaneet esiopetusta.



Näistä kotilapsista ensimmäinen halusi aloittaa koulunsa ensimmäisen päivän niin, etten äitinä tulisi mukaan, vaan hän haluaa mennä yksin. Olin äitiyslomalla ja pääsin mukaan. Ei ollut ongelmia kavereiden suhteen eikä muutenkaan, yhtään ennalta tuttua lasta ei ollut luokalla, sisaruksista yksi oli samassa koulussa. Toiset kaksi kotilasta aloittivat aikanan koulun, edelliseen koululaiseen oli ikäeroa sen verran, että vaihtoi koulua yläasteelle. Näin aloitti taas yksi lapsi tuntematta yhtään luokkakaveria ennestään. Lapsi sai heti ensimmäisenä koulupäivänään kaksi hyvää ystävää, joista toisen kanssa ystävyys on ollut yläasteen jälkeenkin, samoin viimeisen koulunaloits sujui ja sai kavereita.

Minusta on kamalaa ja tosi väärin laittaa lapsi koulutielle ilman aiemminpia eväitä. Eli siis mahdollisuutta esikouluun ette antaneet!!??



Samoi tuntuu varmaan ihan kamalalta, kun ei ole ketään ennestään tuttua, ystävää, kaveria menemässä samaan luokkaan.



Tosi kurjaa....

kun kerran kotoa löytyy leikkikaveri.



Mulla itselläni on nyt kotihoidossa kohta 5v täyttävä ja vajaa 3v sekä vauva. Nuo isommat leikkivät hyvin keskenään eivätkä kaipaa mitään päiväkotia tai vastaavaa. Isompi käy srk kerhossa 2 X vko.



Itseasiassa olen sitä mieltä että lapseni ovat onnekkaita kun saavat olla kotona äidin hoivissa. Ei tullut mieleenikään pitää päivähoidossa kun olen itse kotona. Ja päiväkodissa oltiin samaa mieltä, sanoivat että lapset ovat onnenpekkoja kun pääsevät kotihoitoon...ja kyseessä oli hyvä päiväkoti johon olimme täysin tyytyväisiä.

mahdollista, niin tietenkin pidätte kotona! Varmasti löytyy tekemistä lapselle. Eskariin ehtii sitten mennä.



Meidän 5-v kyllä tylsistyisi kotona, mutta se on todella yksilöllistä.

5v, 3v ja vauva. Isommat käyvät kerhossa toinen kolme ja toinen kaksi kertaa viikossa. Joskus käydään puistossa ja joskus tavataan kavereita. Harrastaa kerran viikossa.



Ei tuo kovin tylsistyneeltä vaikuta, joskus on liiankin kanssa aktiviteettia.

Ei tuo kovin tylsistyneeltä vaikuta, joskus on liiankin kanssa aktiviteettia.

Vaikka olishan se mulle helpompaa, jos olisi toisten hoidettavana. Välillä semmoista vääntöä. Tuntuu ihan lomalta, kun isommat ovat kerhossa ja käyn kävelyllä tai kaupassa vauvan kanssa.

En kyllä raaskisi laittaa hoitoon, rahallisesti. Ja tuntuisi hölmöltä viedä hoitoon, kun itse olen kotona.

Tällä hetkellä iät ovat kohta 7v, 4v, ja kohta 2v



Pojat (esikoinen ja keskimmäinen) ovat olleet siitä asti kun keskimmäinen on alkanut osata leikkiä isomman kanssa olleet kuin paita ja peppu. Aina yhdessä, leikkivät, ja touhuavat yhdessä tosi hienosti. Toki myös tappelevat, mutta niinpä ne sisarukset yleensä.



3v asti on alkaneet käydä seurakunnan kerhossa, jotta saavat ikästään leikkiseuraa välillä. Kerhoa on ollut 3v 1½h kerran viikossa, ja 4v alkaen 2h 2x viikossa. Toki käydään puistossa, kaupungilla jne.



Viime vuonna esikoisen oli eskarissa, ja nyt koulussa, 4v:llä on kaverina kohta 2v sisko, viime vuonna ei kummemmin kaveria kaivannut vaikka oli vauvan ja minun kanssani päivät (toki se kerho kerran viikossa). Onnellinen oli kun ehdittiin puuhastella kahdestaan aamupäivällä, kun veli oli kerhossa. Nyt siis kahtena aamuna viikossa on itsekin kerhossa sen pari tuntia.



Muutenkin lapset ovat olleet tosi onnellisia, siitä että ovat saaneet olla kotona, ja reippain mielin, lähteneet sitten kerhoon/eskariin/kouluun.