Jos nyt tekisit raskaustestin ja se olisi positiivinen, niin

molemmissa päissä oltaisiin aika hiljaa...vain raksutus kuuluisi.

Ei se suunniteltua olisi omalta osaltanikaan, mutta olisin silti iloinen pienestä tulokkaasta. Ja toivoisin salaa, että se olisi tyttö.

varmasti valmis pitämään lapsen, minä en.



Meidän kolmonen sai alkunsa ehkäisystä huolimatta, ja vaikka kaikkia lapsia rakastankin yhtä paljon, ja yhtä hyvin hoidan, on tämä kyllä henkisesti ollut todella raskasta, vauva kun syntyi todella huonoon aikaan. Ja poden huonoa omatuntoa, kun pienimmän alkuaika menee vain sen odottelussa, että lapsi kasvaisi isommaksi, että saisi edes jotain tehtyä...

sillä kun on piuhat poikki.

Mutta, kyllä vetäisi hiljaiseksi itsenikin ja paniikkikin varmaan mielen valtaisi.

... ja positiivinen tulos sai aikaan sen, että mieheni ei uskonut sitä.. tänään kävin verikokeissa ja asia on varmistunut. Nyt vain toivotaan että loppu menee hyvin. Erittäin tervetullut ja odotettu olisi kaveri

jos nyt tekisin testin, mies ajattelisi että olen päästäni vialla.. Olen jo raskaana neljännellä kuulla

ei olisi hämmästynyt, koska raskaus on ollut tiedossa jo n. 27 viikkoa ja mahastakin voi jo ulkopuolinenkin hyvin todeta asian tilan. Mies tosiaan miettisi korkeintaan sitä, miksi olen testin tehnyt ;)

samankaltainen tilanne. Olen ilmeisesti raskaana, (kuukautiset 2 viikkoa myöhässä ja huomen lääkäri). en ole yhdessä lapsen isänkanssa ja itse opiskelen viimistä vuotta ammatti koulussa muta pitäisin lapsen. voisin jatkaa loput opiskeluistani mikä jää uupumaan raskauden jälkeen kun aika on sopiva

minä hyppisin tasajalkaa ja huutaisin jippii ja mies katsoisi vierestä ei kai. Mies olisi seuraavat pari päivää hiljaa ja omassa maailmassa ja kyseenalaistaisi onko isä. Elämä jatkuisi tämän jälkeen normaalisti. Kun vauva syntyisi mies olisi onnesta soikeena ja ihmettelisi miksi ei sitä toista tehty jo aikaisemmin.

Minä: Miten voi olla mahdollista (ei seksiä yli kahteen vuoteen)

että voi vittu. Esikoinen nyt 7kk, ja aikamoista karikkoa ollut tämä elo viime kuukaudet. Mutta kiitollisina otettaisiin vastaan tottakai, lisää lapsia joka tapauksessa jossain kohtaa halutaan.

Ei ollan nimittäin harrastattu lapsentekohommia kuukausiin...

keskenmenosta 5 vkoa :(

onnellisia ja iloisesti yllättyneitä. Neljäs lapsi on mietinnässä, mutta syön edelleen pillereitä ja mitään ei ole vielä päätetty.

ihan onnellinen, tosin varmasti myös epäuskoinen ja epätodellinen olo.



Itsellä ehkä enemmän totuttelemista ajatukseen, mutta ihan varmasti se siitä iloksi muuttuisi.

Tulisi tosi vaikeaan saumaan, mutta eiköhän siitäkin selvittäisi..

järkyttyisi ja raivostuisi. Esikoinen nimittäin syntyi 8 viikkoa sitten ja sen jälkeen ei olla kertaakaan oltu yhdynnässä. Mies varmaan epäilisi tuleensa petetyksi.



En kyllä itsekään olisi kovin innostunut asiasta, kun tuo tytär on tosiaan vielä niin pikkuinen.

Päätimme jokin aika sitten, että lapsilukumme on täynnä.

Mutta en todellakaan pitäisi, heti varaisin ajan lääkärille ja hankkisin abortin.

Onneksi olen minimoinut raskausmahdollisuuden sterilisaatiolla.