Kas kummaa, miten ne lääkärien ja juristien lapset vain "sattuvat"

myös valtion, kaupungin ja yritysten työntekijöiden lapset ovat vahvoilla jonon etupäässä, kun kesätöitä valitaan ap

paasaavat jostain downshiftingistä, kun v*tuttaa niin kovasti tehdä töitä...Kuinka olisivat niin paljon mieluummin vaikka siivoamassa tms paskaa.



Ja valitetaan kovaan ääneen, kun työpaikalla on tylsää. Toiset saa oikeasti raataa niska limassa, jos nyt ylipäänsä pääsee töihin. Koulutusta vastaaviin siis, siivoustöitähän on aina tarjolla duunarien ja pikkuvirkamiesten, pienyrittäjien lapsille. Tervetuloa vain vaihtamaan paikkaa kanssani, te isoon palkkaan ja työpaikalla vetelehtimiseen kyllästyneet :(

on juristi ja johtaja, enkä ole ikinä yhden yhtä kesä- tai muuta työpaikkaa saanut suhteilla. Vaikka olisin halunnut.

14-vuotiaana olin matalapalkkaisesti kesälapsenvahtina perheessä, jossa vanhemmat tekivät vuorotyötä. 15- ja 16-vuotiaana raadoin mansikkapellolla - ei ollut häävi liksa sekään. 17- ja 18- vuotiaana vanhemmat sponsoroivat kesävaihtariutta ja pääsykokeisiin lukemista ym, en ollut töissä. 19-vuotiaana olin au-pairina piikomassa Lontoon laitamilla melko köyhässä perheessä, oli niin huono palkka, että vanhemmat joutuivat sponssamaan lentolippuja ja opiskelijakämpän vuokranmaksua. 20-vuotiaana olin nuorisojärjestön kautta Ruotsissa vanhainkodissa hoitoapulaisena - palkka oli sellainen, että selvisin kesän omillani, kun en törsännyt, taisi jäädä jotain syksyksikin. 21-vuotiaana kolmen opiskeluvuoden jälkeen aloin tehdä opintojen ohella väitöskirjaani tosi pienellä palkalla. Ja YHTEENKÄÄN työpaikkaan ei vanhemmillani ole ollut mitään sidoksia. Mutta vanhempien opettamasta asenteesta on ollut hyötyä - eli töitä haetaan sinnikkästi ja hommat hodetaan, vaikkei aina kivaa olekaan.

helpottaako tuollainen ajattelutapa? ei se ainakaan kauas kanna.



aloitin kesätyöt 13-vuotiaana ja siitä lähtien olen tehnyt aina kesäisin töitä. lukioaikana olin töissä myös viikonloput. vanhempani eivät todellakaan ole juristeja eivätkä lääkäreitä enkä kotoa ole saanut kuin kannustusta ja rakkautta.



26-vuotiaana minulla oli ensimmäinen oma yritys. silloinkin kävin vielä toisella kesätöissä.

Duunari voi suositella lastaan pomolle, ja yleensä tehtaalle, kauppaan yms. pääsee johonkin hanttihommiin. Itse olen lääkärinä sairaalassa, enkä keksi mitää, mitä teini-ikäiset lapseni voisivat siellä tehdä, kun kaikkiin hommiin vaaditaan akateeminen koulutus. Itsellä ei ole suhteita mihinkään työnantajiin, joten itse ovat kesätyöpaikkansa joutuneet hommaamaan ja parina viime kesänä jääneet ilman. Onneksi kotoa löytyy hanttihommia.

kuten vaikka älykkyys, kunnianhimo ja kyky muodostaa ihan itse hyödyllisiä suhteita. Siksi omena ei kauas puusta putoa, vaikka se joutuisi putoamaan ihan omin avuin. Oon ite duunari.

Kyllä oma työhistoriani (9-vuotiaana aloitetusta mainostenjakamisesta) on ihan omaa ansiotani, vaikka koulutetut vanhemmat minulla onkin. Ja kyseessä on ollut niin suuri kaupunki ja sen verran tavis-akateemiset vanhemmat, että piilosuhteistakaan ei voi olla kyse kun olen aina omat työni itselleni hommannut.



Ehkä kotoa on sen verran perintöä, että "kyllä työtä tekevälle löytyy"-asenteella on tienattu vuodesta -80 tähän päivään.

ja ensimmäinen, mitä multa uusi ihminen kysyi aina oli: Kenen lapsi sä oot? Ihmetys oli suuri, kun kumpikaan vanhempani ei ollut koskaan ollut töissä UM:ssä.



Sille lääkärille tiedoksi, että sairaalassa ei todellakaan ole kaikilla akat. loppututkintoa :DDDD



Itse pääsin 16- ja 17-vuotiaana kesäksi laitosapulaiseksi. Ja ihan perushoitajan suhteilla vielä ;)

työpaikan saannissa/täyttämisessä on tapahtunut aivan ilmeinen virhe, kuten itse epäilitkin.

Mulle kerrottiin jälkeenpäin, että puolet palkatuista on kuulemma työntekijöiden lapsia ja puolet muita. Tämä käytäntö oli kuitenkin ilmeisen uusi...

Ehkä kotoa on sen verran perintöä, että "kyllä työtä tekevälle löytyy"-asenteella on tienattu vuodesta -80 tähän päivään.

Akateemiset vanhemmat on, kun olin 17-22 niin kaikki työpaikat hankin ihan itse. Sitten taisi olla kaksi kesätyöpaikkaa, joissa "isä kysyi". Niistäkin toinen oli siivoojan pesti.

Mutta ihmetyttää joiden "vähemmän koulutettujen" vanhempien jälkeläiset, että monet ovat lähteneet töistä vain sen takia että siellä ei olekaan kivaa! Aina on joku vaikea pomo, liian vähän palkkaa, muita huonoja puolia. Mulla on aina ollut siinä mielessä kova työmoraali, että kun töihin mennään niin töitä tehdään eikä ruikuteta. Yhden ainoan työpaikan olen jättänyt ilman että olisi ollut uusi työ odottamassa. Silloinkin olin ollut 1,5 vuotta osa-aikaisena siivoojana ja lisäsyynä jättämiseen oli se, että sai tehtyä opinnot kriittisessä vaiheessa loppuun.

ettei jokaista valtion, kuntien ja kaupunkien työntekijöitä kohti synny yhtä työ- tai kesätyöpaikkaa varsinkaan nykyisellä tehostamisen aikakaudella.

Joidenkin täytyy mennä muualle.

Ja sehän on joillekin hirmu ikävää.:(

ja yhtään työpaikkaa en ole saanut suhteilla. Vanhemmat ovat valitelleet, että tässä asiassa eivät ole jälkikasvuaan voineet auttaa. ei ole sellaisiin paikkoihin suhteita, joihin olisi kouluttamattomana kesätyöntekijänä voinut mennä. Tai sitten myöhemmin oman alan töihin. Ei ole apua myöskään saanut.



Mutta kavereillani, joilla duunarivanhemmat, oli joka kesä työpaikka, joka saatu suhteilla. Ja tälläkin hetkellä ovat suhteilla saaduissa vakityöpaikoissa.

ja yhden työharjoittelupaikan olen saanut ns. suhteilla. Muuten olen ollut itse aktiivinen, etsinyt töitä, saanut töitä, tehnyt niitä niin hyvin että jatkossakin on töitä löytynyt.

Sitten ihan itse olen opiskellut akateemisen tutkinnon, hankkinut työpaikan, työkokemusta, uuden (paremman) työpaikan jne, jonka vuoksi nykyinen työ ja palkka ovat oikein kivoja.



Omaan elämäänsä ja menestymiseensä VOI vaikuttaa. Edellytyksenä ei ole lääkäri- tai juristivanhemmat. Vitti mua ärsyttää nämä valittajat jotka eivät viitsi itse tehdä mitään oman hyvinvointinsa eteen.

teknisellä puolen pomona, ihan suojatyöpaikka useimpien mielestä. Nyt jäi vasta eläkkeelle ja kas vain hänen paikkansa peri hänen oma poikansa. Nyt on pojalla suojatyöpaikka.



Viran olisi ihan oikeasti voinut lopettaa.

Suhteilla saa kesätyöpaikan. Mä muistan kun 20 vuotta sitten olin saanut kaverilta vinkin (kaverin äitin HPY:llä töissä) että ne ottaa kesätyöntekijöitä. Soitin ja kysyin paikkaa, multa kysyttiin että onko mun vanhemmat siellä töissä, vastasin että ei. Sen jälkeen mulle sanottiin että, ne ottaa ensin omien työntekijöidensä lapset töihin, ja vasta sen jälkeen tulee muut jos vapaita paikkoja vielä on jäljellä.

suhteilla paremmin kesäduunia. Ainakin omassa lähipiirissäni näin. Ja sukulaislapset duunariperheestä ovat olleet VAIN ja ainoastaan isin ja äitin hankkimissa töissä, mutta nekin lopettaneet "kun ei ole ollut kivaa" tai "vanhusten kanssa on yököttävää"



Näin.

Suhteilla saa kesätyöpaikan. Mä muistan kun 20 vuotta sitten olin saanut kaverilta vinkin (kaverin äitin HPY:llä töissä) että ne ottaa kesätyöntekijöitä. Soitin ja kysyin paikkaa, multa kysyttiin että onko mun vanhemmat siellä töissä, vastasin että ei. Sen jälkeen mulle sanottiin että, ne ottaa ensin omien työntekijöidensä lapset töihin, ja vasta sen jälkeen tulee muut jos vapaita paikkoja vielä on jäljellä.

pääsi 5000 hakijan joukosta 30 valitun kesätyöläisen joukkoon, täysin omilla avuillaan, vaikka onkin vasta lukiolainen. Mutta hän onkin kahden DI:n lapsi. * leuhkii *