Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi lupiini on muka vieraslaji

Vierailija
11.06.2021 |

Niitä kasvoi jo 70-luvulla kun olin lapsi. Ne kaunistaa tienvarsia. Minä en hävitä taloni kohdalta yhtäkään lupiinia enkä kurtturuusua.

Kommentit (51)

Vierailija
1/51 |
11.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lupiini vie elintilan kotimaisilta niittykukilta, mikä puolestaan vaikuttaa hyönteis- ja perhoslajeihin.

Vierailija
2/51 |
11.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

No koska se ei alunperin kuulu Suomen luontoon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/51 |
11.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lupiini oli alun perin puutarhan koristekasvi, joka lähti leviämään kauhealla vauhdilla. Olet oikeassa, se on kaunis kukka muuta se tukahduttaa kotoperäiset kasvimme ja siksi se pitää hävittää kuten myös kurtturuusu.

Vierailija
4/51 |
11.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lupiini vie elintilan kotimaisilta niittykukilta, mikä puolestaan vaikuttaa hyönteis- ja perhoslajeihin.

Ei tosin kaikki lupiinit ole vieraslajeja. On myös tänne kuuluva lupiini. En vaan muista nyt tarkemmin.

Vierailija
5/51 |
11.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lupiini ei kuulu Suomen alkuperäiseen kasvistoon eikä myöskään ole tulokaslaji, kuten monet muut. Lupiini kuuluu hernekasveihin ja on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Sitä alettiin tuoda Suomeen koristekasviksi 1800-luvulla.

Ja onhan se komea, jos olisikin pysynyt vain puutarhakasvina.

Lupiini sitoo juurillaan maahan typpeä muiden palkokasvien tapaan. Lisäksi se isokokoisena valtaa tehokkaasti tilan pienemmiltä kasveilta, kuten tienvarsilla alunperin kasvavilta kissankelloilta ja muilta kelloilta, päivänkakkaroilta, keltamataroilta, kaunokeilta, masmaloilta, keltamaitteelta ja lukuisilta muilta.

Hyönteiset hyötyvt siitä, että on eri aikoihin kukkivia niittykasveja.

Vierailija
6/51 |
11.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vieraslajit aiheuttavat paljon katastrofeja kuten nyt hiiret Australiassa kärpäset Australiassa jänikset 1800-luvulla. Luonto kärsii ja lopulta ihminen. Kaikki linkittyy toisiinsa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/51 |
11.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä lupiiniinkin kyllästyy sitten kun muita kukkia ei enää näe. Pelkkää sinistä lupiinia silmänkantamattomiin ei ole kaunista ja tällaisiakin paikkoja on. Mieluummin perinteisiä monivärisiä kukkaniittyjä ja pellonvieriä katselee.

Vierailija
8/51 |
11.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Niitähän kasvoi jo kun oli lapsi 70-luvulla". :D :D :D Vieraslajin määritelmä: tullut 70-luvun jälkeen. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/51 |
11.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Asun Englannissa ja anoppi hehkuttaa aina miten nättiä Suomessa käydessä oli lupiinit tienvarsilla ja yrittää tuputtaa mulle puutarhaan niitä. Olen yrittänyt nätisti ilmaista että Suomessa ne on rikkaruohoja enkä todellakaan halua täällä niitä kasvattaa...

Vierailija
10/51 |
11.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lupiini vie elintilan kotimaisilta niittykukilta, mikä puolestaan vaikuttaa hyönteis- ja perhoslajeihin.

Ei tosin kaikki lupiinit ole vieraslajeja. On myös tänne kuuluva lupiini. En vaan muista nyt tarkemmin.

Suomessa on monia lupiinin kanssa samaan heimoon kuuluvia viljelykarkulais-, tulokas- ja alkuperäiskasveja, mutta ei ensimmäistäkään lupiinia. Suomalaisia hernekasveja ovat:

Aitovirna, Alsikeapila, Esparsetti, Hietakurjenherne, Hiirenvirna, Idänkeulankärki, Imeläkurjenherne, Isomesikkä, Jänönapila, Kelta-apila, Keltamaite, Kenttäorakko, Kevätlinnunherne, Kirjonivelvirna, Masmalo, Merinätkelmä, Metsäapila, Metsänätkelmä, Metsävirvilä, Mukulanätkelmä, Musta-apila, Mustalinnunherne, Mäkiapila, Mäkivirvilä, Niittynätkelmä, Nurmimailanen, Peltonätkelmä, Peltovirvilä, Peuranvirna, Pikkuapila, Pommerinvirna, Puna-apila, Rakkoapila, Rantanätkelmä, Rehuvirna, Rohtomesikkä, Rohtovuohenherne, Sirppimailanen, Syylälinnunherne, Tunturikeulankärki, Tunturikurjenherne, Tuoksunätkelmä, Valkoapila, Valkomesikkä, Veriapila

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/51 |
11.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lupiini vie elintilan kotimaisilta niittykukilta, mikä puolestaan vaikuttaa hyönteis- ja perhoslajeihin.

Ei tosin kaikki lupiinit ole vieraslajeja. On myös tänne kuuluva lupiini. En vaan muista nyt tarkemmin.

Muistat väärin! Suomessa tai muuallakaan Euroopassa ei ole yhtään kotoperäistä lupiinilajia. Ovat Amerikan mantereen kasveja.

Vierailija
12/51 |
11.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aloitushan on provo. Saadaan ehkä taas alkuun tämä joka kesäinen lupiinijankutus. Olen kirjoittanut tästä artikkelin: pelastakaa edes kettutytöt, jos ette lupiineja kuitenkaan. 

Joka ikinen täysjärkinen ja vähänkin valveutunut tietää, että lupiini on vieraslaji ja todella haitallinen suomalaiselle luonnon monimuotoisuudelle. 

Tätä nyt on vain turha jankata enää. Ne pässinpäät, jotka eivät tajua, eivät vain tajua. 

On olemassa esim. ihmisryhmä, joka pesee mattonsa laiturilla ja väittää, että mäntysuopa ei vahingoita vesistöjä. Niinhän sanoi hauki 70-luvun mainoksessa. Siihen on uskominen.

Sitten on nämä (muka) lupiinien ja kurtturuusujen ihannoijat. Tai vaikka tuo aloittaja : Minä en hävitä yhtään lupiinia, tai kurtturuusua. Jänkyn jänkyn. Älä helvetissä hävitä. Omatpahan on lupiinisi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/51 |
11.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikös niitä oikein viranomaistoimin istutettu tienvarsille kasvamaan vai onko väärä tieto ? 

Vierailija
14/51 |
11.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi kasvit pitää hävittää, mutta maamme eläimistöön kuulumattomia lintuja ihastellaan ja niitä suojellaan. Ei villisikakaan kuulu meidän lajistoomme, se on tullut rajan yli, valkohäntäperura ja fasaani ovat tuontilajeja, joten miksi niitä ei hävitetä täältä sukupuuttoon?

Lupiinin leviäminen on äärettömän hidasta, se ei 10 vuodessa monta metriä etene ja saattaa jämähtää kokonaan paikalleen.  Lupiinin tukahduttavaa vaikutusta itkevät eivät huomaa, että esimerkiksi laiduntamisen loppuminen tarkoittaa niittyjen katoamista joka tapauksessa, joku keinotekoinen niitto ei ole sama asia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/51 |
11.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Arsène Lupin = lupiinit on perseestä

Vierailija
16/51 |
11.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lupiini oli alun perin puutarhan koristekasvi, joka lähti leviämään kauhealla vauhdilla. Olet oikeassa, se on kaunis kukka muuta se tukahduttaa kotoperäiset kasvimme ja siksi se pitää hävittää kuten myös kurtturuusu.

Onnea yritykselle.

Vierailija
17/51 |
11.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Aloitushan on provo. Saadaan ehkä taas alkuun tämä joka kesäinen lupiinijankutus. Olen kirjoittanut tästä artikkelin: pelastakaa edes kettutytöt, jos ette lupiineja kuitenkaan. 

Joka ikinen täysjärkinen ja vähänkin valveutunut tietää, että lupiini on vieraslaji ja todella haitallinen suomalaiselle luonnon monimuotoisuudelle. 

Tätä nyt on vain turha jankata enää. Ne pässinpäät, jotka eivät tajua, eivät vain tajua. 

On olemassa esim. ihmisryhmä, joka pesee mattonsa laiturilla ja väittää, että mäntysuopa ei vahingoita vesistöjä. Niinhän sanoi hauki 70-luvun mainoksessa. Siihen on uskominen.

Sitten on nämä (muka) lupiinien ja kurtturuusujen ihannoijat. Tai vaikka tuo aloittaja : Minä en hävitä yhtään lupiinia, tai kurtturuusua. Jänkyn jänkyn. Älä helvetissä hävitä. Omatpahan on lupiinisi.

Mikä helvetin provo? En tiedä teidän  jokakesäisistä jankutuksista, luin äsken artikkelin IS sivulta. En ole tähän palstaan sen paremmin tutustunut ja vaikuttaa siltä että se jää tähän.

Tiedän että lupiinia kutsutaan vieraslajiksi mutta kuten sanoit: omianihan ovat tieni varressa kasvavat ja siihen ne jäävät.

Kuinkahan tienpitäjät aikovat torjua toisen vieraslajin, supikoirat. Ne eivät ole kaunis  näky tienvarsilla.

Vierailija
18/51 |
11.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Aloitushan on provo. Saadaan ehkä taas alkuun tämä joka kesäinen lupiinijankutus. Olen kirjoittanut tästä artikkelin: pelastakaa edes kettutytöt, jos ette lupiineja kuitenkaan. 

Joka ikinen täysjärkinen ja vähänkin valveutunut tietää, että lupiini on vieraslaji ja todella haitallinen suomalaiselle luonnon monimuotoisuudelle. 

Tätä nyt on vain turha jankata enää. Ne pässinpäät, jotka eivät tajua, eivät vain tajua. 

On olemassa esim. ihmisryhmä, joka pesee mattonsa laiturilla ja väittää, että mäntysuopa ei vahingoita vesistöjä. Niinhän sanoi hauki 70-luvun mainoksessa. Siihen on uskominen.

Sitten on nämä (muka) lupiinien ja kurtturuusujen ihannoijat. Tai vaikka tuo aloittaja : Minä en hävitä yhtään lupiinia, tai kurtturuusua. Jänkyn jänkyn. Älä helvetissä hävitä. Omatpahan on lupiinisi.

Pässinpäät näkevät tehtävän mahdottomuuden, jota sinä et näe.

Vierailija
19/51 |
11.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

sebasköör kirjoitti:

Vieraslajit aiheuttavat paljon katastrofeja kuten nyt hiiret Australiassa kärpäset Australiassa jänikset 1800-luvulla. Luonto kärsii ja lopulta ihminen. Kaikki linkittyy toisiinsa.

Kuten nyt Ranskassa ja Ruotsissa.

Heh ..en tästäkään asiasta ihan täysin erimieltä ole.

Vierailija
20/51 |
11.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi kasvit pitää hävittää, mutta maamme eläimistöön kuulumattomia lintuja ihastellaan ja niitä suojellaan. Ei villisikakaan kuulu meidän lajistoomme, se on tullut rajan yli, valkohäntäperura ja fasaani ovat tuontilajeja, joten miksi niitä ei hävitetä täältä sukupuuttoon?

Lupiinin leviäminen on äärettömän hidasta, se ei 10 vuodessa monta metriä etene ja saattaa jämähtää kokonaan paikalleen.  Lupiinin tukahduttavaa vaikutusta itkevät eivät huomaa, että esimerkiksi laiduntamisen loppuminen tarkoittaa niittyjen katoamista joka tapauksessa, joku keinotekoinen niitto ei ole sama asia.

Itseasiassa haitallisia eläinkuntaan kuuluvia vieraslajeja pyritään kyllä hävittämään. Esimerkiksi minkki, koloradonkuoriainen, supikoira jne.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi neljä yhdeksän