Miksi lupiini on muka vieraslaji
Niitä kasvoi jo 70-luvulla kun olin lapsi. Ne kaunistaa tienvarsia. Minä en hävitä taloni kohdalta yhtäkään lupiinia enkä kurtturuusua.
Kommentit (51)
Joka kevät sekä töissä että omassa puutarhassa joudun poistamaan lupiineja ja samoiten myös jättipalsamia ja kurtturuusua. Voin kertoa, että niiden poistaminen lopullisesti vaatii satoja työtunteja vuodessa eikä riitäkään. Puutarhurina näkee luonnon vuoden kierron kokonaan ja sen, miten paljon alaa kotoperäisiltä ja hyönteisille tärkeitä kasveja ne niittävät alleen. Siellä missä on mm. lupiinia, niin ei kohta niittykasvit kasva ja ötökät häviävät. Lupiinistakin riittää pieni juurenpätkä maaperään, niin kohta siinä on kahta kauheampi pöheikkö ja auta armias, jos et jättipalsamia kerkeä repimään irti ennen siementämistä, niin itku tulee seuraavana vuonna. Ne eivät suotta ole vieraslajeja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitushan on provo. Saadaan ehkä taas alkuun tämä joka kesäinen lupiinijankutus. Olen kirjoittanut tästä artikkelin: pelastakaa edes kettutytöt, jos ette lupiineja kuitenkaan.
Joka ikinen täysjärkinen ja vähänkin valveutunut tietää, että lupiini on vieraslaji ja todella haitallinen suomalaiselle luonnon monimuotoisuudelle.
Tätä nyt on vain turha jankata enää. Ne pässinpäät, jotka eivät tajua, eivät vain tajua.
On olemassa esim. ihmisryhmä, joka pesee mattonsa laiturilla ja väittää, että mäntysuopa ei vahingoita vesistöjä. Niinhän sanoi hauki 70-luvun mainoksessa. Siihen on uskominen.
Sitten on nämä (muka) lupiinien ja kurtturuusujen ihannoijat. Tai vaikka tuo aloittaja : Minä en hävitä yhtään lupiinia, tai kurtturuusua. Jänkyn jänkyn. Älä helvetissä hävitä. Omatpahan on lupiinisi.
Mikä helvetin provo? En tiedä teidän jokakesäisistä jankutuksista, luin äsken artikkelin IS sivulta. En ole tähän palstaan sen paremmin tutustunut ja vaikuttaa siltä että se jää tähän.
Tiedän että lupiinia kutsutaan vieraslajiksi mutta kuten sanoit: omianihan ovat tieni varressa kasvavat ja siihen ne jäävät.
Kuinkahan tienpitäjät aikovat torjua toisen vieraslajin, supikoirat. Ne eivät ole kaunis näky tienvarsilla.
Jos joku väittää, ettei ole nähnyt lupiinikirjoittelua jo 10 vuotta sitten, on kyllä kulkenut pää puskassa.
Toisaalta tämä jokakesäinen jankuttaminen saattaa kerran kesässä saada aikaan vaikka yhden käännynnäisen, joka vihdoinkin tajuaa miten ikävä kasvi lupiini Suomen luonnossa on.
Kukaan ei pysty lupaamaan, että pitää lupiinit omassa pihassaan. Tänä vuonna käydessäni syvällä savolaisessa korvessa korvasienessä törmäsin lupiinikasvustoon. Tein pari tuntia töitä, että sain revittyä paljain käsin kasvin ylös. Pahoin pelkään, etten sittenkän onnistunut tuhoamaan kaikkia niitä.
Sitten ja kun lupiini ryhtyy todenteolla ryntäämään metsiin, rupeaa kuulumaan. Kun metsänomistajat tajuavat, että lupiini pystyy tukehduttamaan taimikoita, niin luulisin, että jopa muuttuu ääni kellossa. Nythän taistellaan virnoja vastaan, joista on joillakin taimikoilla tullut riesa.
Ja J. Karjalainen saisi tehdä antilupiinilaulun. Omasta puolestaan hän on anteeksipyynnön velkaa, koska istutti suomalaisiin villienlupiinien kaihon.
No jo on herkässä itkun aiheet, jos ei jonkun sievän kasvin lisääntymistä kestä.
Kyllä mulle on enemmin haittaa valkoposkihanhista kuin mistään kasvista.
Koska, se leviää niin paljon ja on myrkyllinen .Sekä on Myrkyllinen se sisältää alkaloideja
Alkaloidit eli kasviemäkset ovat kasveissa esiintyviä typpipitoisia, emäksisiä, elimistön toimintoihin yleensä merkittävästi vaikuttavia orgaanisia yhdisteitä. Alkaloidit ovat usein kitkerän makuisia.
Kofeiini
Vaikka useimmat alkaloidit ovat myrkyllisiä, joitakin käytetään kivun lievityksessä, nukutuksessa tai
päihteenä. Joitakin tunnetuimpia alkaloideja ovat mm. morfiini, kokaiini, kofeiini, kiniini ja nikotiini.
Sekä lupiini, tuhoaa kaiken muun kasvillisuuden.
Balsamit kukkikoot. kirjoitti:
No jo on herkässä itkun aiheet, jos ei jonkun sievän kasvin lisääntymistä kestä.
Ihmisten on kovin vaikea käsittää, ettei kyseessä ole mikään pikkujuttu.
Ottakaapa selvää mitä tapahtuu, jos ja kun mehiläis- ja kimalaiskannat pienenevät, tai peräti katoavat. Lupiini on yksi syyllinen tähän ilmiöön.
Eikä lupiini ole mitenkään sievä. Kukkii tosi lyhyen aikaa ja jää sitten harmaana massana tien poskeen rumasti.
Vaikka lupiinia niitettäisi ja kitkettäisi miten tehokkaasti tahansa, sen jäljiltä maa jää typpipitoiseksi pitkäksi aikaa, koska kyseessä on herneen sukuinen kasvi. Lupiini ikäänkuin lannoittaa itse itsensä. Maa muuttuu liian reheväksi omille kedon kukillemme.
5-tiellä ennen Lahtea oli vielä viime kesänä yksi kukkaketo, jota lupiinit eivät olleet vallanneet. Se oli täynnä harakankelloja, puna-ailakkeja ja päivänkakkaroita. Kyllä lämmitti mieltä sellaisen näkeminen perhosineen. Ihan tuli mummolan kesät mieleen ja ahomansikoiden maku kielelle, joita sellaisen kedon pientareilta kerättiin. Ei ollut lupiineista tietoakaan.
Lupiini todella kaunis kukka, yritän saada kasvamaan kotipihalla.
Lupiineista ei ole mitään haittaa, paljon suurempi haitta on maamme
hallituksen kurittamiset kansakunnalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lupiini vie elintilan kotimaisilta niittykukilta, mikä puolestaan vaikuttaa hyönteis- ja perhoslajeihin.
Vierailija kirjoitti:
No koska se ei alunperin kuulu Suomen luontoon.
Okei, no selittäkää sitten mikä järki on tuoda väestöä toisesta maasta ja kulttuurista väkisin tänne? Eikö tässäkin tapauksessa voisi vaikuttaa haitallisesti omaan väestöön?
Lopeta nyt. Tästä kysymyksestä voit tehdä ihan oman ketjun. Ei tarvitse tulla ihan järjellistä keskustelua poistattamaan.
Aloittaja nauraa jo nyt nyrkiinsä ja väittää ettei ole porvoosta. Hienosti lähti lupiinit lapasesta ja kohta päästään varsinaiseen aiheeseen ja ketjun poistoon.
Kyllä Tielaitos, aikaisemmalta nimeltään TVH (tie- ja versirakennushallitus), on kylvänyt Suomessa kasvat lupiinit tienvarsille sitomaan maa-aineksia ja siitä ne ovat levinneet laajemmaltikin.