Lue keskustelun säännöt.
Naisporukassa ulkopuoliseksi jääminen, kokemuksia?
Kuulun erääseen 5 hengen porukkaan, jossa ollaan nähty erään harrastuksen merkeissä n. 1-2 kertaa kuukaudessa. Vuoden sisällä kaksi on ystävystynyt keskenään paremmin ja tavanneet paljon muutenkin. Nyt sain tietää kautta rantain että toinenkin ”pari” on löytynyt ja he näkevät useasti viikossa. Tapaamme siis edelleen myös viiden hengen porukassa.
Minäkin olisin mielelläni lähentynyt jonkun kanssa tai vaikka useampienkin kanssa. Yritän pakottaa ystävällisen hymyn kasvoille ja näyttää ilahtuneelta kun kertovat tekemisestä, mitä ovat tehneet keskenään. Olen kertonut yksinäisyydestäni. Ilmeisesti kokevat, että yhteistä on enemmän toistensa kanssa kuin minun. Olen myös ehdottanut tapaamisia mutta ne ei oikein ole ottanut tulta alleen
Mikä avuksi kun toisten lähentyneet välit viiltää? Väkisinkin sitä miettii, että miksi en kelpaa. Miten pitää naama peruslukemilla, kun toiset kertoo viikonlopun yhteisestä tekemisestä, kun itse olen ollut yksin?
Kommentit (583)
Vierailija kirjoitti:
Kerro tarkemmin mitä se teidän viiden hengen porukka, johon kuulut, tekee yhdessä? Siinä harrastuksessa siis.
Onko siellä muita paikalla ja jos on niin miten se 5 hlöä siitä erottuu.
En halua nyt tarkemmin yksilöidä, mutta olemme alunperin opiskelukavereita ja meitä yhdistää sama harrastus. Harrastamme ja syödään yhdessä usein harrastuspäivän jälkeen. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Etsi muita kavereita. Jos ovat sosiaalisesti näin rajoittuneita, että olet kertonut yksinäisyydestäkin, eivätkä siltikään pyydä, niin tilanne ei tule muuttumaan.
Sano suoraan hymy kasvoilla, että sinustakin olisi mukava liittyä seuraan. Älä näytä, että sinua harmittaa, vaan näyttäydy niin mukavana seurana, että mielellään pyytäisivät sinutkin. Jos ei onnistu, harmi, tuppautuakaan ei kannata. Olisiko sinulla muita kavereita harrastuksen ulkopuolelta, joiden kanssa voisit viettää aikaa?
Toisilla nyt klikkaa paremmin keskenään. Yritä hyväksyä asia ja päästä yli katkeruudesta. Helpompaa sanottu kuin tehty, mutta uskoisin auttavan siihen että löydät itsekin jostain sellasen sydänystävän. Tsemppiä.
Vierailija kirjoitti:
Etsi muita kavereita. Jos ovat sosiaalisesti näin rajoittuneita, että olet kertonut yksinäisyydestäkin, eivätkä siltikään pyydä, niin tilanne ei tule muuttumaan.
Mun mielestä nämä kaikki on ihania ihmisiä eivätkä varmasti tahallaan halua satuttaa. Mutta siinä mielessä oikeassa olet, että tilanne tuskin yhtäkkiä muuttuu. Kiinnostaa, eikö muut ole kokeneet jossain ympyröissä vastaavaa? Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina jos löytyy toinen joka alistuu/ hyötyy. He sopivat keskenään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kokemusta löytyy. Liian kaunis jätetään ulkopuolelle kateuden vuoksi.
Tai jollain lailla erottuva. Esimerkiksi itse olen as-piirteinen ja normaalit naiset välttelevät minua kuin ruttoa.
Jollet suostu juoruilemaan et kelpaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli kans kaveriporukka, jossa tuli useita sisäisiä klikkejä. Yhtäkkiä huomasin olevani ulkopuolinen, kaikilla oli keskenään jotain inside-juttuja ja mä olin vähän pihalla kaikesta. Kyllä se vaikutti ja lopulta mun ei enää tehnyt mieli nähdä koko porukkaa, kun en pysynyt jutuissa mukana. Alkuun yritin olla aktiivisesti mukana kaikissa yhteisissä jutuissa, mutta klikkien omiin tapaamisiin on aika vaikea änkeä, kun ei niistä puhuta etukäteen. Pikkuhiljaa jättäydyin pois porukkatapaamisista ja eipä mua kukaan sitten enää sinne kaivannutkaan.
Jos kavereiden tapaamisesta tulee enemmän pahaa kuin hyvää mieltä, en nää sellaisten kavereiden tapaamisessa mitään järkeä.
Ap, sinä olet sinä ja muut saavat olla tasan sitä mitä ovat, heitä et voi muuttaa. Eli toisin sanoen jos porukassa jotkut ovat lähentyneet, niin se on heidän juttu ja ehkä se on sinulta pois, mutta sitä elämä on, kaikki ei mene niin kuin haluaa.
Tuollaiset kaveriporukat kestävät aikansa ja sitten niihin tulee tavalla tai toisella muutoksia. Ihan yhtä hyvin se olisit voinut olla sinä, joka aloittaa muutoksen. On siis aivan turha valittaa muutoksista vai siksi, että muut tekivät sen. Nyt mukaudut tilanteeseen tai etsit muuta seuraa. Nyt myös aikuistua ja lopetat turhasta valittamisen. Ystävyys ei ole kilpailemista, vaan muut asiat vaikuttavat siihen tuleeko jostakin parempi ystävä kuin toisesta. Ehkä sinun aikasi koittaa vielä tai sitten ei, sitä ei kukaan tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No annas olla kun joku teistä alkaa seurustelemaan, tuon seurustelijan osallistuminen omaan porukkaanne vähenee ja sen kautta sulle avautuu lisää tilaa porukassanne.
Vierailija kirjoitti:
No annas olla kun joku teistä alkaa seurustelemaan, tuon seurustelijan osallistuminen omaan porukkaanne vähenee ja sen kautta sulle avautuu lisää tilaa porukassanne.
Näin, porukan muoto muuttuu ja mikään ei ole kestävää. Se voi olla vaikka ap, joka löytää itselleen poikaystävän ja tyttöporukka unohtuu kokonaan. Ap ei silloin kuitenkaan asiasta välitä, vaan keskittyy omaan elämäänsä ja tyttöporukka muistuu mieleen korkeintaan, kun suhde kaatuu. Sen jälkeen tyttöporukan pitäisi ottaa hänet vastaan avosylin ja mikään ei saisi olla muuttunut vanhasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuota noin, näette ehkä kerran pari kuukaudessa ja itket porukan perään? Mielestäsi myös näiden kahden ystävyys on epäreilu asia? Selvä.
Ainahan isommat porukat jakautuvat pienempiin porukoihin. Työpaikoillakin muodostuu ensin pienempiä ryhmiä ja näiden sisällä vielä oikein työpareja. Ihminen nyt vaan lajina käyttäytyy laumassa sillä lailla.
Olit viides pyörä, jonkun oli pakko olla ja arpa osui sulle. Voihan toki olla, että ryhmän dynamiikka muuttuu joskus jotenkin ja saat jonkun toisen sydänystävän itsellesi, mutta ei voi tietää. Pidä siis tämä porukka porukkana ja jostain seuraavasta porukasta ehkä rajautuu sinullekin varsinainen pari sitten.
T. Aikanaan kolmen lukiolaisbestiksen porukasta vähitellen ulos rajautunut, ne kaksi edelleen bestiksiä 20 vuotta myöhemmin
Ulkopuolisuuden kokemus on yleensä ihmisille vaikea sietää ja helposti se synnyttää sellaisia ajatusmalleja, että onko minussa jokin vika, miten minun pitäisi muuttua jne. On kuitenkin melko lailla sosiologinen fakta että useamman ihmisen porukassa joidenkin kemiat synkkaavat paremmin ja he ovat muita tiiviimmin yhdessä. Hyvin harvoin vuorovaikutus ja 'kuulumisen tunne' ovat täysin samantasoiset koko porukan kesken.
Mitä sinä itse voit tehdä? Oikeastaan samaa, mikä on kaikessa elämässä tärkeää: kertoa mitä toivot.
Voit aktiivisesti ilmaista mitä tahdot, mahdollisimman selvästi. Joko kaikilta yhteisesti: kuka lähtis mun kanssa ensi viikonloppuna ostaan kesäkengät / XXX? Tai sitten kohdennetusti yhdeltä, jos hän vaikka asuu lähimpänä tai muuten on kiinnostunut asiasta: Lähtisitkö xxx. Yleensä on huono juttu ilmaista tarpeensa tai toiveensa epäselvästi kuten Ois kiva joskus lähteä jonnekin... Siihen on paljon vaikeampi saada selvää vastaustakaan.
Samalla voit miettiä, voisitko elämässäsi muutenkin, muissakin yhteyksissä kuin tässä porukassa, aktiivisemmin itse pyytää seuraa, kun kerroit kokevasi yksinäisyyttä?
Ryhmän dynamiikka myös muuttuu yleensä eri vaiheissa.
Toivottavasti jonain päivänä yksinäisyyden kokemusten rinnalle on tullut liittymisen ja vastavuoroisuuden iloa.
Miltä tämä kuulostaa?
Jos näette niin harvoin ja näkemisien välillä ei ole mitään yhteydenpitoa ainakaan sinun puoleltasi, niin voiko sitä edes sanoa ystäväporukaksi? Sitten ainakin pidän ystäviini useammin yhteyttä ja he pitävät minun suuntaan myös. Vaikka emme näkisikään, niin muitakin yhteydenpitotapoja on.
Metsä on siis vastannut sinulle tasan niin kuin olet sinne huutanut, eli et voi valitettavasti syyttää muita passiivisuudestasi tai siitä, että muut naiset eivöt ole lähentyneet kanssasi. Jos et anna heille mitään tai ole kiinnostunut heistä ollenkaan, vaan vain hengaat siinä sivussa, niin jäät kyllä pimentoon ja unohduksiin nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Jos näette niin harvoin ja näkemisien välillä ei ole mitään yhteydenpitoa ainakaan sinun puoleltasi, niin voiko sitä edes sanoa ystäväporukaksi? Sitten ainakin pidän ystäviini useammin yhteyttä ja he pitävät minun suuntaan myös. Vaikka emme näkisikään, niin muitakin yhteydenpitotapoja on.
Metsä on siis vastannut sinulle tasan niin kuin olet sinne huutanut, eli et voi valitettavasti syyttää muita passiivisuudestasi tai siitä, että muut naiset eivöt ole lähentyneet kanssasi. Jos et anna heille mitään tai ole kiinnostunut heistä ollenkaan, vaan vain hengaat siinä sivussa, niin jäät kyllä pimentoon ja unohduksiin nopeasti.
Ap:han on ehdottanut tapaamisia, mutta ilmeisesti muut eivät ole innostuneet... Kurjaa...
Oletko ap huomannut tuolla harrastuksessa, että sinua jotenkin kartetaan tai jätetään huomiotta? Ts. muut puhuu insidejuttuja, vilkuilevat toisiaan, kun puhut jotain, sinun sanomisesi ohitetaan tms.?
Vierailija kirjoitti:
Tuota noin, näette ehkä kerran pari kuukaudessa ja itket porukan perään? Mielestäsi myös näiden kahden ystävyys on epäreilu asia? Selvä.
No, jos muilla on klikannut ja kaikki ovat tunteneet saman ajan ja ap on ainoa, joka on jäänyt ns. ulkopuolelle, niin kyllä se tuntuu pahalta.
Kerro tarkemmin mitä se teidän viiden hengen porukka, johon kuulut, tekee yhdessä? Siinä harrastuksessa siis.
Onko siellä muita paikalla ja jos on niin miten se 5 hlöä siitä erottuu.