Naisporukassa ulkopuoliseksi jääminen, kokemuksia?
Kuulun erääseen 5 hengen porukkaan, jossa ollaan nähty erään harrastuksen merkeissä n. 1-2 kertaa kuukaudessa. Vuoden sisällä kaksi on ystävystynyt keskenään paremmin ja tavanneet paljon muutenkin. Nyt sain tietää kautta rantain että toinenkin ”pari” on löytynyt ja he näkevät useasti viikossa. Tapaamme siis edelleen myös viiden hengen porukassa.
Minäkin olisin mielelläni lähentynyt jonkun kanssa tai vaikka useampienkin kanssa. Yritän pakottaa ystävällisen hymyn kasvoille ja näyttää ilahtuneelta kun kertovat tekemisestä, mitä ovat tehneet keskenään. Olen kertonut yksinäisyydestäni. Ilmeisesti kokevat, että yhteistä on enemmän toistensa kanssa kuin minun. Olen myös ehdottanut tapaamisia mutta ne ei oikein ole ottanut tulta alleen
Mikä avuksi kun toisten lähentyneet välit viiltää? Väkisinkin sitä miettii, että miksi en kelpaa. Miten pitää naama peruslukemilla, kun toiset kertoo viikonlopun yhteisestä tekemisestä, kun itse olen ollut yksin?
Kommentit (583)
Olen kokenut samaa, jäin ulkopuolella kavereista. Annoin koko asian olla ja etsin uutta seuraa, mitä turhaa kituuttamaan tyyppien kanssa, joiden kanssa ei synkkaa niin hyvin.
Minä olen aina ollut se joka jää porukan ulkopuolelle. Kai autismin kirjo ja ujouteni karkottaa ihmisiä. Vierestä katson kun uusia työntekijöitä tulee taloon ja heidät otetaan hyvin vastaan ja pääsevät porukkaan ja pitävät hauskaa keskenään. Olen ottanut osaa juttuihin ja hymyillyt mukana kuunnellen jne mutta ei mun seura kelpaa
Me pahoitimme mielemme naisten saunassa.
Pekka ja Ansku